Hallituskauden viimeisessä budjettiriihessä on sovittu toimista, joilla vahvistetaan terveyspalveluja, turvallisuutta, yritysten kasvuedellytyksiä ja alueellista elinvoimaa. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz pitää ratkaisuja osoituksena siitä, että julkisen talouden tasapainottamisen rinnalla voidaan tehdä kohdennettuja panostuksia ihmisten arkeen.

RKP:n tiedotteen mukaan puolueen tavoitteita sisältyi budjettiratkaisuun muun muassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, ikääntyneiden kotihoidon, turvakotien, kasvuyritysten, saamelaisalueiden, luonnonhoidon ja liikenneinfrastruktuurin osalta. Osa linjauksista merkitsee suoria määrärahoja, mutta osa on vasta jatkoselvityksiä, joiden käytännön toteutus ratkaistaan myöhemmin.

Adlercreutzin mukaan Suomen taloudessa näkyy merkkejä kasvun palaamisesta, mutta monien kotitalouksien taloudellinen tilanne on edelleen vaikea. Hänen mukaansa hallituksen on siksi jatkettava vastuullista talouspolitiikkaa ja samalla edistettävä investointeja, työllisyyttä ja yritysten kasvua. RKP perustelee julkisen talouden vahvistamista sillä, että kestävällä rahoituspohjalla voidaan turvata hyvinvointipalvelut myös tulevina vuosina.

Rokotuksia ja kotihoidon laatua selvitetään

Terveyspolitiikassa budjettiriihen linjaukset painottuvat sairauksien ehkäisemiseen ja palvelujen laadun parantamiseen. Hallitus ryhtyy selvittämään kansallisen puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä ehkäisevän rokotusohjelman laajentamista. Samalla tarkastellaan mahdollisuutta tarjota vyöruusurokotus koko 75-vuotiaiden ikäryhmälle.

Kyse ei siten vielä ole päätöksestä laajentaa rokotuksia välittömästi, vaan valmistelusta, jossa arvioidaan muun muassa terveydellisiä vaikutuksia, kustannuksia ja käytännön toteutusta. RKP pitää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa keinona vähentää sekä vakavien sairauksien aiheuttamaa inhimillistä haittaa että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvaa kuormitusta.

Ikääntyneiden palveluissa tarkoituksena on laatia kotihoidolle valtakunnalliset laatumittarit. Niiden avulla kotihoidon toteutumista ja laatua voitaisiin arvioida nykyistä yhdenmukaisemmin eri hyvinvointialueilla. Vertailukelpoisen tiedon on määrä auttaa tunnistamaan sekä toimivia käytäntöjä että palvelujen puutteita.

Turvakotien rahoitusta vahvistetaan puolestaan 2,68 miljoonalla eurolla. Lisärahoituksella on tarkoitus kasvattaa turvakotipaikkojen määrää muun muassa Espoossa, Keski-Uudellamaalla, Kainuussa ja saamelaisten kotiseutualueella. Ratkaisu parantaa väkivaltaa tai sen uhkaa pakenevien mahdollisuuksia saada nopeasti suojaa eri puolilla maata.

Veroratkaisuilla haetaan investointeja ja työpaikkoja

Budjettiriihen näkyvimpiin talouspoliittisiin linjauksiin kuuluu yhteisöverokannan alentaminen. Verokanta laskee suunnitelman mukaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa. Hallitus tavoittelee muutoksella kilpailukykyisempää yritysverotusta ja uusia investointeja Suomeen.

Työn verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Lisäksi yrittäjävähennystä kasvatetaan ja puhtaan siirtymän investoinneille suunnattua verotukea jatketaan. RKP:n mukaan kokonaisuuden tavoitteena on tukea työntekoa, yrittäjyyttä ja hankkeita, joilla voidaan synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja ja vähäpäästöistä tuotantoa.

Kasvuyritysten rahoitukseen liittyy kaksi erillistä selvitystä. Hallitus arvioi mallia, jossa nuoriin kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten tuotot voitaisiin sijoittaa edelleen uusiin startup-yrityksiin ilman sijoitusten välissä tapahtuvaa verotusta. Tavoitteena olisi saada yksityistä pääomaa kiertämään tehokkaammin yritykseltä toiselle.

Toisessa selvityksessä tarkastellaan osakesäästötilin mahdollista laajentamista listaamattomien yritysten osakkeisiin ja tällaisiin yhtiöihin sijoittaviin rahastoihin. Nykyistä laajempi sijoitusvalikoima voisi helpottaa alkuvaiheen yritysten pääomansaantia, mutta mallin verovaikutukset ja sijoittajansuojaan liittyvät kysymykset vaativat vielä valmistelua.

Adlercreutz korostaa, että yritysten alkuvaiheen rahoitus on ratkaisevaa uusien innovaatioiden kaupallistamiselle. RKP:n näkemyksen mukaan kasvua ei synny pelkästään vakiintuneita yrityksiä tukemalla, vaan myös lupaaville nuorille yrityksille on luotava mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, kansainvälistyä ja kehittää vientiä.

Palvelua omalla äidinkielellä

RKP nostaa budjettiratkaisusta esiin myös suomen- ja ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden. Hallitus selvittää järjestelmää, jonka avulla potilas tai asiakas voitaisiin ohjata nykyistä helpommin samaa kieltä puhuvalle työntekijälle hoito- ja palvelutilanteissa.

Tavoitteena on parantaa kielellisten oikeuksien käytännön toteutumista. Erityisesti terveydenhuollossa yhteinen kieli voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin potilas pystyy kuvaamaan oireitaan ja ymmärtämään saamansa hoito-ohjeet. Selvityksessä joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon henkilöstön saatavuus, alueelliset erot ja tietojärjestelmien kyky välittää tietoa työntekijöiden kielitaidosta.

Saamelaisalueille suunnataan puoli miljoonaa euroa psykososiaalisen tuen jatkamiseen. Rahoitus mahdollistaa valtioneuvoston kanslian ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyön jatkumisen myös totuus- ja sovintokomission toimikauden päättymisen jälkeen. Tukea tarvitaan RKP:n mukaan edelleen samalla, kun komission loppuraportin suosituksia ryhdytään toteuttamaan.

Saamenkielisten oppimateriaalien tuotantoon varattu rahoitus säilyy 800 000 eurossa. Päätöksellä pyritään turvaamaan mahdollisuus tuottaa opetuksessa tarvittavia aineistoja saamen kielillä, vaikka käyttäjäryhmät ovat pieniä ja materiaalien kaupallinen tuotanto on siksi rajallista.

Luonnonhoitoa, kyläkauppoja ja alueellisia väyliä

METSO-ohjelmaan osoitetaan viiden miljoonan euron lisämääräraha. Rahaa voidaan käyttää esimerkiksi yksityismailla sijaitsevien perinnebiotooppien jatkuvaan hoitoon ja soiden ennallistamiseen. Ohjelman kautta luonnonsuojelua toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuvilla keinoilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Kyläkauppojen tukea lisätään 200 000 eurolla. Korotuksen jälkeen määräraha vastaa vuoden 2026 talousarvion tasoa. Tuen merkitys korostuu harvaan asutuilla alueilla, joilla kyläkauppa voi päivittäistavaroiden lisäksi tarjota posti-, lääke-, kuljetus- tai muita arjen palveluja.

RKP perustelee alueellisia ratkaisuja sillä, ettei Suomen kasvu voi nojata yksinomaan suuriin kaupunkeihin. Puolueen mukaan työpaikkojen, palvelujen ja yritystoiminnan edellytyksiä tarvitaan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Samaan alueelliseen kokonaisuuteen liittyvät luonnonhoidon ja liikenneväylien lisäksi saariston elinvoimaa koskevat kysymykset. Adlercreutz on käsitellyt aihetta myös aiemmassa kannanotossaan Adlercreutz vaatii määrätietoisia toimia Itämeren ja saariston tulevaisuuden turvaamiseksi.

Budjettiprosessin yhteydessä etenee useita nimettyjä tie- ja väylähankkeita. Kantatie 51:n Kelan liittymään varataan kuusi miljoonaa euroa. Valtatie 8:n Bäcklidenin ja Brännbackenin välisen osuuden leventämiseen osoitetaan miljoona euroa, ja hankkeen kokonaisvaltuus on 19 miljoonaa euroa. Loviisan väylän syventämiseen varataan kuusi miljoonaa euroa 18 miljoonan euron valtuuden puitteissa.

Liikenneinvestoinneilla pyritään parantamaan liikkumisen turvallisuutta, tavarankuljetusten sujuvuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Loviisan meriväylän syventäminen liittyy erityisesti sataman saavutettavuuteen, kun taas tiehankkeet palvelevat alueellista työmatka- ja kuljetusliikennettä.

Kiinteistöverouudistus jää toteuttamatta

Budjettiratkaisun yhteydessä hallitus luopuu suunnitellusta kiinteistöverouudistuksesta. Myös kaivosveron aiottu laajentaminen perutaan. RKP pitää ratkaisuja investointiympäristön ennakoitavuuden kannalta tärkeinä, vaikka muutokset merkitsevät samalla luopumista uudistuksiin liitetyistä veropoliittisista tavoitteista.

Hallitus jatkaa myös Ukrainan tukemista kolmen miljoonan euron määrärahalla. Tiedotteessa ei eritellä tarkemmin määrärahan käyttökohdetta, mutta RKP sisällyttää tuen budjettiriihen keskeisiin kansainvälistä vastuuta koskeviin ratkaisuihin.

Kaikki linjaukset eivät vaikuta heti

Budjettiriihen päätökset muodostavat laajan kokonaisuuden, jossa välittömät määrärahalisäykset, myöhemmin voimaan tulevat veromuutokset ja vasta käynnistyvät selvitykset kulkevat rinnakkain. Siksi vaikutusten aikataulu vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi turvakotien, luonnonhoidon ja infrastruktuurin lisärahoitus voidaan kohdentaa konkreettisiin palveluihin tai hankkeisiin, kun taas rokotusohjelmien ja sijoitusmallien muutokset edellyttävät jatkovalmistelua.

Budjettiratkaisun keskeiset RKP:n esiin nostamat kokonaisuudet ovat:

• ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja rokotusohjelmien kehittäminen
• kotihoidon laadun valtakunnallinen seuranta ja turvakotipaikkojen lisääminen
• yhteisöveron alentaminen sekä työn ja yrittäjyyden verotuksen keventäminen
• uusien rahoituskanavien selvittäminen startup- ja kasvuyrityksille
• suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten palvelujen ja oppimateriaalien vahvistaminen
• luonnonhoidon, kyläkauppojen ja alueellisten liikenneväylien rahoittaminen
• Ukrainan tuen jatkaminen erillisellä määrärahalla.

Talousvastuun ja palvelujen yhteensovittaminen ratkaisee

Adlercreutzin viesti budjettiriihen jälkeen on, että talouskasvun vahvistaminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen eivät ole toisistaan erillisiä tavoitteita. RKP:n mukaan yritysten kilpailukykyä ja investointeja tukevilla päätöksillä voidaan vahvistaa julkisen talouden tulopohjaa, mutta samalla tarvitaan tarkasti kohdennettuja toimia terveyteen, turvallisuuteen ja alueellisiin palveluihin.

Puolue suhtautuu talouden näkymiin varovaisen myönteisesti. Kasvun vahvistumisesta huolimatta julkisen talouden alijäämät ja velkaantuminen rajoittavat liikkumavaraa, eikä talouden tasapainottamiseen ole Adlercreutzin mukaan nopeita ratkaisuja. Hänen mukaansa tavoitteena ei kuitenkaan ole tasapaino vain lukujen vuoksi, vaan siksi, että valtiolla olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus rahoittaa koulutusta, terveydenhuoltoa ja muita hyvinvointivaltion palveluja.

Budjettiriihen lopullista merkitystä arvioitaessa huomio kohdistuu siihen, miten sovitut määrärahat käytetään, millaisiksi selvitysten perusteella valmisteltavat mallit muodostuvat ja syntyykö veroratkaisuista tavoiteltuja investointeja. RKP katsoo saavuttaneensa neuvotteluissa useita keskeisiä tavoitteitaan, mutta käytännön vaikutukset ihmisten palveluihin, yritysten rahoitukseen ja julkiseen talouteen näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Lähteet

Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Adlercreutz: Panostuksia hyvinvointiin ja kasvuun, tiedote 1.9.2026.