Adlercreutz Pride-kulkueessa: yhdenvertaisuus on turvallisen Suomen perusta

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz nosti vapauden, yhdenvertaisuuden ja arjen turvallisuuden Helsinki Pride -kulkueeseen liittyneen viestinsä keskiöön. Adlercreutz osallistui 27. kesäkuuta järjestettyyn kulkueeseen sekä valtioneuvoston ryhmässä että oman puolueensa mukana.

RKP:n julkaiseman tiedotteen mukaan Adlercreutz pitää turvallisen yhteiskunnan olennaisena mittarina sitä, voivatko ihmiset elää avoimesti omana itsenään. Hänen mukaansa laissa vahvistetut oikeudet ovat välttämättömiä, mutta niiden rinnalla ratkaisee ihmisten kokemus: uskaltaako jokainen ilmaista identiteettinsä ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai ulkopuolelle jäämisestä.

Adlercreutzin puheenvuoro kytki Pride-tapahtuman laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ihmisoikeuksista, osallisuudesta ja turvallisuudesta. Tiedote kuvastaa RKP:n ja sen puheenjohtajan poliittisia painotuksia tilanteessa, jossa identiteettiin ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat nousseet näkyvästi julkiseen keskusteluun.

Turvallisuus tarkoittaa myös mahdollisuutta olla oma itsensä

Adlercreutz tarkasteli turvallisuutta ennen kaikkea ihmisten arjen ja yhteiskuntaan kuulumisen näkökulmasta. Hänen viestinsä mukaan turvallinen Suomi ei synny ainoastaan viranomaistoiminnasta, lainsäädännöstä tai fyysisten uhkien torjumisesta. Turvallisuuteen kuuluu myös se, ettei ihmisen tarvitse peittää seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli-identiteettiään tai muuta keskeistä osaa itsestään.

Tämä painotus laajentaa turvallisuuskeskustelua koettuun turvallisuuteen. Vaikka oikeudet olisivat muodollisesti samat, niiden käytännön toteutuminen voi jäädä vajaaksi, jos ihminen joutuu jatkuvasti arvioimaan, missä tilanteissa hän voi puhua avoimesti elämästään. Adlercreutzin mukaan yhteiskunnan vahvuus riippuu siitä, voivatko kaikki osallistua sen toimintaan täysipainoisesti ja tulla kohdelluiksi kunnioittavasti.

RKP:n puheenjohtajan mukaan jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tuntea kuuluvansa Suomeen. Hän liitti tämän ajatuksen avoimuuteen ja yhtäläiseen ihmisarvoon: yhteiskunnan kannalta on myönteistä, jos ihmiset voivat käyttää osaamistaan ja osallistua yhteisiin asioihin ilman, että syrjinnän pelko rajoittaa heidän elämäänsä.

Samasta Helsinki Pride -kulkueesta ja Adlercreutzin painotuksista voi lukea myös artikkelista Pride-kulkue Helsingissä: Adlercreutz korosti vapautta ja yhdenvertaisuutta.

Eheytyshoitojen kielto nousi konkreettiseksi tavoitteeksi

Yleisten yhdenvertaisuuslinjausten lisäksi Adlercreutz nosti esiin yhden lainsäädännöllisen tavoitteen: niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämisen. Termillä tarkoitetaan käytäntöjä, joilla pyritään muuttamaan tai tukahduttamaan ihmisen seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Adlercreutz toivoi, että kieltoa koskevassa lainsäädäntötyössä päästäisiin etenemään mahdollisimman nopeasti.

Tiedotteessa ei esitetty tarkempaa aikataulua, kieltoon liittyvää lainsäädäntömallia tai arviota asian parlamentaarisesta käsittelystä. Puheenvuoro osoittaa kuitenkin, että Adlercreutz haluaa siirtää keskustelua periaatteellisesta tuesta konkreettisiin oikeudellisiin toimiin. Mahdollisen sääntelyn yksityiskohdissa olisi ratkaistava muun muassa se, millaiset teot ja menettelyt kuuluisivat kiellon piiriin ja millä tavalla kieltoa valvottaisiin.

Eheytyshoitojen nostaminen Pride-päivän viestiin korostaa Adlercreutzin näkemystä siitä, ettei yhdenvertaisuus toteudu vain juhlapuheiden tai yleisten tavoitteiden kautta. Hänen mukaansa tarvitaan myös käytännön päätöksiä, joilla ihmisiä suojataan vahingollisilta menettelyiltä. Samalla kysymys kytkeytyy ihmisarvoon ja itsemääräämisoikeuteen: lähtökohtana on, ettei ihmisen identiteettiä pidetä korjattavana ominaisuutena.

Koulujen ilmapiiriin kohdistuu erityinen vastuu

Opetusministerinä Adlercreutz painotti erikseen lasten ja nuorten asemaa. Hänen mukaansa koulun pitää olla ympäristö, jossa jokainen oppilas voi tuntea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Oppilaan ei pitäisi joutua pelkäämään kielteisiä seurauksia siksi, että hän on avoimesti oma itsensä.

Kouluihin liittyvä painotus tuo yhdenvertaisuuskeskustelun konkreettiseen arkeen. Lapset ja nuoret viettävät koulussa suuren osan päivästään, ja siellä syntyvät kokemukset voivat vaikuttaa oppimiseen, hyvinvointiin ja osallisuuden tunteeseen. Turvallinen ilmapiiri tarkoittaa Adlercreutzin viestissä sitä, että kaikilla on mahdollisuus keskittyä kasvuun ja opiskeluun ilman identiteettiin liittyvää pelkoa.

Vastuu turvallisesta kouluympäristöstä ei hänen mukaansa kuulu yksin vähemmistöihin kuuluvalle oppilaalle. Sen rakentaminen on aikuisten, opetuksen järjestäjien ja koko kouluyhteisön tehtävä. Tavoitteena on ilmapiiri, jossa erilaisuutta ei ainoastaan siedetä vaan jokaisen yhdenvertainen ihmisarvo tunnustetaan käytännön kohtaamisissa.

Adlercreutz ei tiedotteessa julkistanut uusia koulupoliittisia ohjelmia tai toimenpidekokonaisuuksia. Hänen puheenvuoronsa oli ennen kaikkea arvopoliittinen linjaus siitä, millaista koulukulttuuria Suomessa pitäisi tavoitella. Samalla opetusministerin asema antaa viestille poliittista painoarvoa, sillä koulujen yhdenvertaisuus liittyy suoraan hänen hallinnonalaansa.

Pride näyttäytyi kannanottona ihmisarvon puolesta

Helsingin keskustan läpi kulkenut Pride-kulkue muodosti Adlercreutzin viestille näkyvän kehyksen. RKP:n tiedotteen kuvauksen mukaan tapahtumassa korostuivat ilo, ylpeys ja yhteisöllisyys. Adlercreutz osallistui kulkueeseen kahdessa roolissa: valtioneuvoston jäsenenä ja RKP:n puheenjohtajana.

Osallistumisellaan hän halusi osoittaa tukensa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksille. Adlercreutzin mukaan Priden perimmäinen kysymys on ihmisarvo. Siihen sisältyvät sekä yksilön vapaus elää omaa elämäänsä että yhteiskunnan vastuu varmistaa, että sama vapaus kuuluu kaikille.

Puheenvuorossa korostuivat erityisesti seuraavat tavoitteet:

• ihmisten oikeus elää avoimesti ilman identiteetin peittelyä,
• yhdenvertaisen kohtelun ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen,
• eheytyshoitojen kieltäminen lainsäädännöllä,
• lasten ja nuorten turvallisuuden varmistaminen kouluissa sekä
• avoimen ja kunnioittavan keskustelukulttuurin puolustaminen.

Adlercreutzin mukaan kärjistynyt julkinen keskustelu lisää tarvetta puolustaa avoimuutta ja kaikkien yhtäläistä arvoa. Hänen viestinsä oli, ettei yhdenvertaisuutta pitäisi käsitellä vain tiettyjen ryhmien erityiskysymyksenä. Kyse on koko yhteiskunnan toimintakyvystä ja siitä, miten Suomi onnistuu hyödyntämään kaikkien ihmisten osaamista ja osallistumista.

Arvolinjauksesta odotetaan myös käytännön päätöksiä

Adlercreutzin Pride-puheenvuoro yhdisti arvot, turvallisuuden ja poliittisen vastuun. Sen keskeinen ajatus oli, että muodolliset oikeudet eivät yksin riitä, jos ihmisen arkeen liittyy edelleen pelkoa tai tarvetta salata oma identiteetti. Turvallinen yhteiskunta syntyy hänen mukaansa vasta silloin, kun oikeudet näkyvät myös kokemuksena hyväksynnästä ja kuulumisesta.

Poliittisesti konkreettisin kysymys koskee nyt eheytyshoitojen mahdollista kieltoa. Tiedotteessa esitetty tavoite ei vielä kerro, milloin esitys voisi edetä tai millaisen sisällön se saisi. Adlercreutzin kannanotto kuitenkin lisää painetta siirtyä asiassa lainsäädännön valmisteluun.

Koulujen osalta viesti jäi yleisemmän tavoitteen tasolle, mutta Adlercreutz asetti selvän periaatteen: oppimisympäristön tulee olla turvallinen jokaiselle lapselle ja nuorelle. Näin Pride-kulkueeseen liittynyt puheenvuoro ulottui tapahtumapäivää laajemmalle ja nosti esiin kysymyksen siitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa arjessa.

Lähteet

Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Adlercreutz: Turvallinen Suomi rakentuu vapaudesta ja yhdenvertaisuudesta, tiedote 27.6.2026.