Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on esittänyt voimakkaita näkemyksiä Suomen talouden kohentamiseksi, sillä hän korostaa määrätietoisen sopeutuksen jatkamista julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Koskela katsoo alijäämän pienenevän ja velkasuhteen kääntyvän laskuun vain tiukan linjan avulla. Hän nostaa esiin erityisen tärkeänä keinona autoilun kustannusten alentamisen, minkä hän uskoo mahdollistavan laajan talouskasvun koko maassa. Hän tähdentää, että Suomen julkisen talouden kestävä ura on saavutettavissa ainoastaan panostamalla toimiin, jotka tukevat työnteon kannustimia ja parantavat yritysten kilpailukykyä.
IMF antaa taustatukea sopeutukselle – tuottavuus kaipaa kohennusta
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuore arvio antaa selkänojaa hallituksen harjoittamalle tiukalle talouspolitiikalle, sillä siinä pidetään hallituksen työmarkkinoille tekemiä uudistuksia oikeansuuntaisina. IMF:n asiantuntijat julkaisivat lausuntonsa Suomen taloudesta marraskuun puolivälissä, ja siinä todetaan julkisen talouden tilan heikentyneen merkittävästi, mikä vaatii jatkuvaa sopeutusta. IMF arvioi Suomen tarvitsevan noin 1,5 miljardin euron vuotuisen sopeutuksen alijäämän poistamiseksi ja velan kääntämiseksi laskuun, mikä pitää hallitusohjelman tavoitteet relevantteina.
Koskela muistuttaa talousongelman olevan monimutkainen, sillä liian suurten menojen ohella työn tuottavuus on ollut pitkään heikkoa. Suomi on kärsinyt kilpailijamaita alhaisemmasta tuottavuudesta jo vuosia, ja tuottavuuden kasvu on avain pitkän aikavälin hyvinvoinnin luomiseen. Kansanedustaja Koskela alleviivaa kasvun syntyvän nimenomaan työstä, tuotannosta ja viennistä, ja näihin kaikkiin sektoreihin liikkumisen hinta vaikuttaa suoraan koko arvoketjussa. Talouskasvun kiihdyttämiseksi on siis löydettävä keinot, joilla saadaan aikaan merkittäviä tuottavuusloikkia ja vahvistetaan yritysten mahdollisuuksia investoida.
Polttoaineen hinta: Kasvun este vai talouden vauhdittaja?
Koskela huomauttaa autoilun kustannusten hillinnän olevan olennainen osa julkisen talouden tasapainottamista, sillä sen vaikutukset heijastuvat laajemmin talouteen. Hän ei näe autoilun kustannusten laskua irrallisena kysymyksenä, vaan pitää sitä suorana keinona alentaa logistiikkakuluja ja hillitä yleistä inflaatiota. Samalla kevennykset vahvistavat merkittävästi kansalaisten ostovoimaa ja parantavat yritysten kustannuskilpailukykyä, mikä on erityisen tärkeää vientivetoiselle Suomen taloudelle.
Logistiikkakustannukset ovat Suomessa korkealla tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja ne ovat olleet jopa kasvussa viime vuosina. Erityisesti kuljetuskustannusten osuus on merkittävä logistiikkakokonaisuudessa, ja ne ovat nousseet muun muassa polttoaineiden hinnan vaihtelun myötä. Turun kauppakorkeakoulun logistiikkaselvityksen mukaan yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut logistiikkakustannukset olivat viime vuosina kasvaneet, ja logistiikan kokonaiskustannukset BKT:hen suhteutettuna ovat korkealla kansainvälisessä vertailussa.
Hallituksen konkreettiset toimet tähtäävät kokonaisvaltaiseen helpotukseen
Koskela painottaa, että kun autoilun kustannuksia lasketaan polttoaineveron ja muiden kohdennettujen toimien kautta, vaikutus tuntuu välittömästi niin pumpulla kuin laajemmissa kuljetusketjuissa. Tämä välitön helpotus vaikuttaa myönteisesti arkeen kaikkialla maassa, sillä se tekee työnteosta taloudellisesti kannattavampaa myös pitkien etäisyyksien alueilla. Pienemmät kuljetuskustannukset kohentavat yritysten edellytyksiä investoida ja työllistää, mikä lopulta mahdollistaa talouskasvun syntymisen koko Suomessa.
Hallitus on jo tehnyt useita konkreettisia toimenpiteitä autoilun kustannusten keventämiseksi. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jolla polttoaineveroa lasketaan yhteensä 100 miljoonalla eurolla tulevina kahtena vuotena. Tämä on jatkoa aiemmille päätöksille, joissa polttoaineveroa on laskettu jo liki 170 miljoonalla eurolla, ja jakeluvelvoitteen nousu-uraa on samalla madallettu. Lisäksi ajoneuvoveroa on kevennetty 50 miljoonalla eurolla, ja kuljetusyrittäjille elintärkeä ammattidiesel on tulossa voimaan vuoden 2027 alusta alkaen. Nämä toimet luovat yhdessä merkittävän taloudellisen kevennyksen.
Autoilun keventämisen ketjureaktio taloudessa
Autoilun kustannusten alentaminen toimii taloudessa kuin positiivinen ketjureaktio, mikä parantaa kustannuskilpailukykyä ja lisää kotimaista kysyntää. Logistiikkakustannusten lasku merkitsee suoraa helpotusta yritysten toimintaan, sillä pienemmät kuljetuskulut pienentävät tuotteiden ja palveluiden kokonaiskustannuksia. Tämä voi johtaa kuluttajahintojen maltillisempaan nousuun ja siten hillitä inflaatiota, mikä on tärkeää Suomen Pankin tavoitteleman hintavakauden kannalta. Kun inflaatio hidastuu, reaalipalkat eivät enää romahda samaan tahtiin, mikä parantaa kansalaisten ostovoimaa.
Polttoaineiden hintojen lasku on historiallisesti hidastanut inflaatiota, ja näillä toimenpiteillä pyritään samaan vaikutukseen. Parempi ostovoima tarkoittaa puolestaan suurempaa kotimaista kulutusta, mikä vauhdittaa taloutta ja luo uusia työpaikkoja. Samalla yritysten kustannussäästöt voivat vapauttaa pääomaa uusiin investointeihin ja työllistämiseen, mikä kiihdyttää kasvua erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä yksityisautoilu on välttämättömyys työssäkäynnin ja elämän ylläpitämisen kannalta.
Talouspolitiikan keskeiset tavoitteet Koskelan mukaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on korostanut useita talouspoliittisia kulmakiviä, joiden avulla Suomen talous saadaan kestävälle uralle. Nämä toimet ulottuvat julkisen talouden sopeutuksesta yksityisen sektorin kilpailukyvyn tukemiseen:
- Julkisen talouden sopeutuksen jatkaminen: Tavoitteena on alijäämän pienentäminen ja velkasuhteen kääntäminen laskuun pitkällä aikavälillä.
- Työmarkkinauudistusten toteuttaminen: Vahvistetaan työnteon kannustimia ja parannetaan työmarkkinoiden joustavuutta.
- Työn tuottavuuden parantaminen: Luodaan edellytykset vahvemmalle talouskasvulle, joka syntyy tuotannosta ja viennistä.
- Autoilun kustannusten alentaminen: Lasketaan polttoaineveroa ja muita liikenteen maksuja logistiikkakustannusten pienentämiseksi ja ostovoiman vahvistamiseksi.
- Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen: Pienemmillä kuluilla parannetaan yritysten edellytyksiä investoida ja luoda työpaikkoja koko maahan.
Koskela kiteyttää ajatuksensa siihen, että kun autoilun kustannuksia pienennetään, vaikutus ei jää vain autoilijoille vaan leviää laajemmin yhteiskuntaan. Tämä luo hänestä pohjan sille vahvalle talouskasvulle, jota Suomi kipeästi tarvitsee julkisen talouden tasapainottamiseksi. Vastuullinen sopeutus yhdistettynä kasvua tukeviin toimiin on tie ulos velkakierteestä.
