Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) kansanedustaja Eva Biaudet on ilmaissut tyytyväisyytensä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintöön, joka koskee vuoden 2026 valtion talousarviota. Mietinnön myötä on onnistuttu kohdentamaan lisämäärärahoja kansalaisyhteiskunnan pienille järjestöille, jotka tekevät hänen mukaansa korvaamatonta ja monin paikoin ainutlaatuista työtä. Biaudet korostaa järjestöjen merkitystä paitsi sujuvan arjen takaajina ja haavoittuvassa asemassa olevien tukijoina, myös ihmisoikeuspuolustajien tukemisessa, jotka asettavat itsensä vaaraan puolustaessaan demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa on Biaudet’n mukaan erittäin tärkeä. Järjestöt toimivat yhteiskunnallisen luottamuksen, osallisuuden ja turvallisuuden vahvistajina. Ne edistävät yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja ovat välttämättömiä toimivan yhteiskunnan ylläpitämisessä. Määrärahojen kohdentaminen juuri tälle kentälle on Biaudet’n mielestä sijoitus Suomen vakauteen ja perusarvoihin.

Eduskuntaryhmät ovat nyt päättäneet ohjata varoja valtion talousarviosta useille järjestöille, jotka ovat Biaudet’lle erityisen tärkeitä ja joiden työ on kriittistä nyky-yhteiskunnassa. Kohdennuksen saavat Artists at Risk, Kuluttajaliitto, Pakolaisneuvonta, Rasmus ry ja Rikosuhripäivystys. Yhteensä näille järjestöille osoitetaan 280 000 euroa. Vaikka summa saattaa vaikuttaa suhteellisen pieneltä valtion budjetissa, on se elintärkeä tuki kyseisten järjestöjen toiminnalle.

Tuki demokratiaan ja oikeusvaltioon

Eva Biaudet korostaa, että elämme aikaa, jota varjostavat lisääntyvä epävarmuus, yhteiskunnallinen polarisaatio ja globaalit kriisit. Tällaisessa ympäristössä kansalaisyhteiskunnan rooli nousee entistä tärkeämmäksi. Järjestöt tarjoavat usein ensimmäisen turvaverkon ja kanavan ihmisille, jotka tarvitsevat apua tai joiden ääni ei muuten tulisi kuulluksi.

Biaudet näkee tuen järjestöille suorana sijoituksena demokratiaan, oikeusvaltioon ja rauhaan. Hän huomauttaa, että järjestöjen tekemä työ on usein luonteeltaan pitkäjänteistä ja ennaltaehkäisevää. Tällainen työ on täysin ratkaisevaa turvallisen ja kestävän yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi Artists at Risk -järjestön saama tuki on suora kannanotto demokratian puolesta, sillä se auttaa ihmisoikeuspuolustajia, kuten Venäjältä ja Valko-Venäjältä pakenevia, jotka ovat vaarantaneet oman turvallisuutensa sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Kansanedustaja Biaudet’n mukaan sijoitus kansalaisyhteiskuntaan on viisas teko, sillä järjestöt pystyvät usein reagoimaan nopeammin ja joustavammin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kriiseihin kuin raskaammat julkiset rakenteet. Ne tavoittavat marginaalissa olevia ryhmiä ja tarjoavat erikoisosaamista, jota on vaikea tuottaa muualla. Tämän vuoksi järjestöjen tuki on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.

Tärkeät tukikohteet kriittisillä aloilla

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä erikseen mainitut järjestöt edustavat tärkeitä ja kriittisiä yhteiskunnallisia aloja. Esimerkiksi Kuluttajaliitto tekee tärkeää työtä kuluttajien oikeuksien ja talousosaamisen edistämiseksi. Pakolaisneuvonnan saama tuki on elintärkeää oikeusvaltion periaatteiden kannalta, sillä se tarjoaa oikeudellista neuvontaa ja tukea turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Nämä järjestöt varmistavat, että jokainen kansalainen, riippumatta taustasta tai tilanteesta, saa tarvitsemansa tiedon ja avun.

Rasmus ry:n saama tuki puolestaan kohdennetaan rasisminvastaiseen työhön, joka on yhä ajankohtaisempaa polarisoituneessa yhteiskunnassa. Rasististen asenteiden ja rakenteiden purkaminen vaatii pitkäjänteistä valistusta ja aktiivista toimintaa ruohonjuuritasolla. Rikosuhripäivystys (RIKU) tekee puolestaan kriittistä työtä rikoksen uhrien tukemiseksi, mukaan lukien ihmiskaupan uhrit, jotka ovat usein äärimmäisen haavoittuvassa asemassa. Biaudet’n mukaan tuki näille järjestöille on suora osoitus siitä, että Suomi seisoo heikoimpien puolella ja puolustaa ihmisoikeuksia.

Ihmiskaupan uhrien auttaminen on erityisen tärkeää, sillä kyseessä on yksi vakavimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Rikosuhripäivystys tarjoaa paitsi kriisiapua, myös tukea pitkän toipumisen tiellä. Biaudet on perinteisesti korostanut ihmisoikeuskysymyksiä, ja nämä rahoituspäätökset heijastelevat hänen näkemystään kansalaisyhteiskunnan roolista oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Pienten toimijoiden merkitys vakaudelle

Biaudet korostaa nimenomaan pienempien järjestöjen kykyä tehdä ”ainutlaatuista työtä.” Vaikka suuret valtakunnalliset järjestöt ovat tärkeitä, pienet ja erikoistuneet toimijat pystyvät usein reagoimaan paikallisiin tarpeisiin ja tavoittamaan erittäin rajattuja kohderyhmiä, joita julkiset palvelut eivät aina saavuta. Niiden ketteryys ja asiantuntemus tietyissä kysymyksissä ovat yhteiskunnalle korvaamaton lisä.

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on usein nostanut esiin kansalaisyhteiskunnan merkityksen Suomen kaksikielisyyden ja monikulttuurisuuden edistämisessä. Biaudet’n lausunto asettuu tähän linjaan, korostaen järjestöjen kykyä rakentaa siltoja eri ihmisryhmien välille ja edistää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tuki järjestöille on siten tukea myös Suomen monimuotoisuudelle ja vakaudelle.

Valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvät rahoituspäätökset osoittavat, että eduskuntaryhmät ovat ainakin osittain tunnistaneet kansalaisyhteiskunnan arvon. Keskellä taloudellisia säästöpaineita ja leikkauksia, tällaiset positiiviset kohdennukset antavat toivoa järjestökentälle. Biaudet’n lausunto toimii muistutuksena siitä, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen ei ole pelkkä menokohde, vaan strateginen investointi Suomen tulevaisuuteen ja perusarvoihin.

Kohdennetut lisämäärärahat 2026

Yhteensä 280 000 euroa kohdennettiin seuraaville kansalaisjärjestöille:

• Artists at Risk: Tuki ihmisoikeuspuolustajille ja taiteilijoille, erityisesti Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
• Kuluttajaliitto: Kuluttajien etujen ja talousosaamisen edistäminen.
• Pakolaisneuvonta: Oikeudellinen neuvonta ja tuki turvapaikanhakijoille ja pakolaisille.
• Rasmus ry: Rasisminvastainen työ ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistäminen.
• Rikosuhripäivystys (RIKU): Tuki rikoksen uhreille, mukaan lukien ihmiskaupan uhrit.