RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet nostaa hallituksen budjettiesityksestä esiin erityisesti turvakotien lisärahoituksen, saamelaisten psykososiaalisten erityispalvelujen jatkon sekä lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin suunnatut panostukset. Biaudet arvioi puolueensa tiedotteessa, että esitykseen sisältyy useita tärkeitä ratkaisuja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelemiseksi, vaikka kokonaisuuteen jää hänen mukaansa myös merkittäviä puutteita.

Turvakotien rahoitusta esitetään vahvistettavaksi 2,68 miljoonalla eurolla. Saamelaisten psykososiaalisiin erityispalveluihin puolestaan osoitettaisiin 500 000 euroa. Lisäksi budjettiesitys turvaisi saamenkielisten oppimateriaalien rahoitusta, Taidetestaajat-toiminnan jatkoa ensi lukuvuonna ja kyläkauppojen tukea.

Biaudet suhtautuu sen sijaan kriittisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-avustuksiin kohdistuviin leikkauksiin. Hän painottaa, että järjestöjen toimintaedellytyksiin voidaan vielä vaikuttaa, kun budjettiesitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Turvakotien lisärahoituksella tavoitellaan uusia paikkoja

Biaudet pitää turvakotien rahoituksen vahvistamista yhtenä budjettiesityksen kiireellisimmistä toimista. Esitetty 2,68 miljoonan euron lisäys mahdollistaisi tiedotteen mukaan turvakotipaikkojen lisäämisen eri puolilla Suomea. Uusia paikkoja olisi tarkoitus saada myös saamelaisalueille, joilla pitkät etäisyydet ja palvelujen niukkuus voivat vaikeuttaa avun saamista.

Turvakodit tarjoavat välitöntä suojaa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville ihmisille. Biaudet korostaa, että turvallinen paikka on pystyttävä järjestämään juuri silloin, kun väkivallan uhri on vaarassa. Hänen mukaansa kyse voi kiireellisimmillään olla ihmishenkien pelastamisesta.

Kansanedustaja liittää lisärahoituksen erityisesti naisiin kohdistuvan vakavan väkivallan torjuntaan. Hän kuvaa vuotta synkäksi naisiin kohdistuneiden henkirikosten näkökulmasta ja katsoo tilanteen osoittavan, ettei nykyisiä keinoja voida pitää riittävinä. Arvio on esitetty RKP:n tiedotteessa, eikä tiedotteessa eritellä väkivaltatilastoja tai niiden lähteitä.

Biaudet painottaa samalla, ettei turvakotipaikkojen lisääminen yksin ratkaise väkivallan taustalla olevia ongelmia. Välittömän suojan rinnalla tarvitaan hänen mukaansa pitkäjänteistä ennaltaehkäisyä, väkivaltaan puuttuvia palveluja ja toimia, joilla uhrit löytävät avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Budjettiesityksen lisäys vastaa siten akuuttiin tarpeeseen, mutta laajempi väkivallan ehkäisy jää edelleen poliittisen päätöksenteon tehtäväksi.

Saamelaisten psykososiaalisille palveluille esitetään jatkoa

Toinen Biaudet’n korostama kokonaisuus on saamelaisten psykososiaalisten erityispalvelujen rahoitus. Hallituksen esityksessä palveluihin osoitettaisiin 500 000 euroa. Biaudet pitää määrärahaa tärkeänä, koska saamelaisille suunnatuissa palveluissa on hänen mukaansa otettava huomioon kielellinen ja kulttuurinen erityisyys sekä yhteisön historialliset kokemukset.

Psykososiaalisia palveluja on kehitetty saamelaisen totuus- ja sovintokomission työn yhteydessä. Biaudet’n mukaan työn aikana on tullut näkyväksi, ettei palvelujen tarve pääty komission toimikauden mukana. Hän katsoo aikaisempien sukupolvien kokemien traumojen vaikuttavan yhä ihmisiin, perheisiin ja yhteisöihin, minkä vuoksi erityispalveluille tarvitaan pysyvämpi perusta.

RKP on Biaudet’n mukaan edistänyt määrärahaa pitkään. Budjettiesitykseen sisältyvä puolen miljoonan euron rahoitus nähdään puolueessa askeleena kohti jatkuvuutta. Tiedotteessa ei kuitenkaan kuvata tarkemmin, miten palvelut järjestettäisiin, kuinka monelle ihmiselle niitä tarjottaisiin tai mille toimijoille määräraha kohdennettaisiin.

Samassa yhteydessä Biaudet nostaa esiin saamenkieliset oppimateriaalit, joiden rahoitus olisi budjettiesityksessä turvattu. Oppimateriaalien saatavuus on keskeinen osa saamenkielisen opetuksen käytännön toteuttamista. Biaudet pitää sekä psykososiaalisten palvelujen että oppimateriaalien rahoitusta tärkeänä saamelaisille kuuluvien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien kannalta.

Taidetestaajat ja Svenska Teatern mukana kulttuuripäätöksissä

Budjettiesityksen kulttuuriratkaisuista Biaudet nostaa esiin Taidetestaajat-toiminnan jatkumisen ensi lukuvuonna. Toiminnan tarkoituksena on tuoda nuoria taiteen ja kulttuurin äärelle järjestämällä koululaisille vierailuja kulttuurikohteisiin. Jatkorahoitus merkitsee, että toiminta ei olisi päättymässä nykyiseen lukuvuoteen.

Biaudet pitää lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin tärkeinä erityisesti tilanteessa, jossa perheiden taloudelliset mahdollisuudet vaihtelevat. Koulun kautta järjestetty toiminta voi tavoittaa myös sellaisia nuoria, joille teatterissa, museossa tai muussa taidekohteessa käyminen ei muuten olisi tuttua. Tiedotteessa ei ilmoiteta Taidetestaajille osoitettavan rahoituksen tarkkaa suuruutta.

Myönteisenä ratkaisuna Biaudet pitää myös Svenska Teaternin rahoituksen pitkäjänteistä turvaamista. Budjettiesityksen mukaan teatterin asema kansallisnäyttämönä huomioitaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta vuodesta 2029 lähtien. Ratkaisulla pyritään tekemään rahoituksesta aiempaa ennakoitavampaa ja kytkemään se osaksi pysyvämpää järjestelmää.

Svenska Teaternin rahoitus liittyy samalla ruotsinkielisen kulttuurin saatavuuteen ja kaksikieliseen kulttuuripolitiikkaan. Biaudet’n mukaan pitkäjänteinen malli antaa teatterille paremmat edellytykset suunnitella toimintaansa useiksi vuosiksi eteenpäin. Käytännön toteutus ja rahoitustaso täsmentyvät kuitenkin tulevissa päätöksissä ennen vuotta 2029.

Kyläkauppojen tuella turvataan maaseudun lähipalveluja

Budjettiesityksessä säilyisi myös kyläkaupoille suunnattu tuki. Biaudet pitää ratkaisua tärkeänä maaseudun lähipalvelujen kannalta. Harvaan asutuilla alueilla kyläkauppa voi toimia päivittäistavarakaupan lisäksi muiden palvelujen yhteyspisteenä ja paikallisena kohtaamispaikkana.

Tuen säilyttäminen ei Biaudet’n mukaan ole siksi vain yksittäisiä yrityksiä koskeva kysymys, vaan sillä on vaikutusta kokonaisten alueiden arkeen. Jos lähin kauppa sijaitsee pitkän matkan päässä, palvelun katoaminen voi vaikeuttaa etenkin ikääntyneiden, autottomien ja muiden liikkumisessa tukea tarvitsevien ihmisten elämää.

Tiedotteessa ei eritellä kyläkauppatuen kokonaismäärää tai tuen myöntämisen ehtoja. Poliittinen viesti on kuitenkin selvä: Biaudet katsoo tukimuodon säilyttämisen auttavan pitämään peruspalveluja saatavilla myös siellä, missä asiakasmäärät ovat pieniä ja etäisyydet pitkiä.

STEA-leikkaukset varjostavat Biaudet’n arviota

Budjettiesityksen myönteisiksi arvioitujen kohtien rinnalla Biaudet nostaa esiin STEA-avustuksiin kohdistuvat leikkaukset. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kautta jaettavalla rahoituksella tuetaan yleishyödyllistä toimintaa, jota järjestöt tekevät muun muassa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, perheiden ja erilaisten vähemmistöjen parissa.

Biaudet toteaa, ettei avustusten leikkauksia onnistuttu estämään hallituksen budjettineuvotteluissa. Hänen mukaansa supistukset kohdistuvat järjestöihin, joiden työ täydentää julkisia palveluja ja tarjoaa matalan kynnyksen apua ihmisille vaikeissa elämäntilanteissa. Leikkausten käytännön vaikutukset riippuvat siitä, miten määrärahat lopulta jaetaan järjestöjen kesken.

Samalla Biaudet pitää myönteisenä sitä, etteivät elinkeinoministeri Wille Rydmanin esittämät muutokset avustuskriteereihin edenneet budjettineuvotteluissa. Tiedotteessa ei selosteta ehdotettujen muutosten sisältöä yksityiskohtaisesti. Biaudet’n arvion perusteella niiden pois jääminen vähentää kuitenkin järjestökenttään kohdistuvaa epävarmuutta.

Kansanedustaja aikoo jatkaa erityisesti tärkeiksi arvioitujen järjestöjen toimintaedellytysten puolustamista eduskuntakäsittelyn aikana. Budjettiesitys ei ole vielä lopullinen päätös, vaan eduskunta käsittelee määrärahat ja voi tehdä kokonaisuuteen muutoksia ennen valtion talousarvion hyväksymistä.

Budjettiesityksen painotukset etenevät eduskuntaan

Biaudet’n puheenvuoro muodostaa RKP:n kansanedustajan arvion hallituksen esityksestä. Se painottaa erityisesti väkivallan uhrien suojaa, saamelaisten palveluja, kulttuurin saavutettavuutta ja maaseudun lähipalveluja. Samalla se osoittaa hallituspuolueen sisäistä tyytymättömyyttä järjestöavustusten leikkauksiin.

Budjettikokonaisuuden jatkokäsittelyssä huomio kohdistuu sekä määrärahojen lopulliseen tasoon että siihen, miten rahoitus käytännössä jaetaan. Turvakotien osalta ratkaisevaa on, kuinka monta uutta paikkaa lisärahoituksella voidaan perustaa ja minne ne sijoittuvat. Saamelaisten erityispalveluissa keskeistä on jatkuvuus, kun taas kulttuurirahoituksessa tarkastellaan toiminnan pitkäjänteisyyttä.

Biaudet’n tiedotteen perusteella budjettiesityksen keskeisiä nostoja ovat:

• turvakotien rahoituksen kasvattaminen 2,68 miljoonalla eurolla ja paikkojen lisääminen eri puolille Suomea, myös saamelaisalueille
• 500 000 euron osoittaminen saamelaisten psykososiaalisiin erityispalveluihin
• saamenkielisten oppimateriaalien rahoituksen turvaaminen
• Taidetestaajat-toiminnan jatkuminen ensi lukuvuonna
• Svenska Teaternin rahoituksen järjestäminen valtionosuusjärjestelmän kautta vuodesta 2029
• kyläkauppojen tuen säilyttäminen sekä STEA-avustuksiin kohdistuvien leikkausten jatkokäsittely.

Eduskuntakäsittely ratkaisee, missä muodossa nämä kirjaukset sisältyvät lopulliseen talousarvioon. Biaudet’n mukaan erityisesti järjestöjen rahoituksesta on vielä syytä käydä keskustelua, jotta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille tarjottava tuki ei heikentyisi kohtuuttomasti.

Lähteet

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen tiedote 2.9.2026: Biaudet budjettiesityksestä: Tärkeitä panostuksia turvakoteihin, lasten ja nuorten kulttuuriin sekä saamelaisten psykososiaalisiin erityispalveluihin.