Hallituksen vuoden 2027 budjettiriihen ratkaisuissa yhdistyvät taloudellinen vastuu ja usko Suomen kasvumahdollisuuksiin, arvioi Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen Varsinais-Suomen piiripuheenjohtaja Markus Blomquist. Hän nostaa budjetista esiin erityisesti yritysten toimintaedellytyksiä, työn verotusta, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kotihoitoa ja ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta koskevat linjaukset.

Blomquistin mukaan Suomi tarvitsee lisää investointeja, kasvavia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Hänen näkemyksensä mukaan budjettiriihessä tehdyt ratkaisut pyrkivät vahvistamaan näitä tavoitteita samalla, kun hallitus hakee keinoja hyvinvointipalvelujen turvaamiseen.

RKP:n 2. syyskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan hallitus päätti muun muassa yhteisöveron alentamisesta, työn verotuksen keventämisestä ja nuorten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta. Blomquist katsoo, että ratkaisuilla voi olla merkitystä myös Varsinais-Suomessa, jossa toimii runsaasti kasvuun ja investointeihin pyrkiviä yrityksiä.

Yhteisöveron alennuksella haetaan investointeja

Yksi budjettiriihen näkyvimmistä yrityspoliittisista linjauksista on yhteisöverokannan alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Yhteisövero kohdistuu yritysten verotettavaan tulokseen, joten muutos keventäisi voitollisten yhtiöiden verotusta.

Blomquist pitää veronalennusta osana kasvupolitiikkaa, jonka tavoitteena on kannustaa yrityksiä investoimaan, laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan uusia työntekijöitä. Hänen mukaansa Suomessa on saatava talous kasvuun ja vahvistettava työpaikkojen syntymisen edellytyksiä.

Yhteisöveron alentamisen lopulliset vaikutukset riippuvat kuitenkin muun muassa yleisestä suhdanteesta, yritysten kysyntänäkymistä ja siitä, mihin verotuksessa vapautuvaa rahaa käytetään. Yritykset voivat suunnata sitä esimerkiksi investointeihin, henkilöstön palkkaamiseen, velkojen vähentämiseen tai omistajille jaettaviin varoihin. RKP:n tiedotteessa ei esitetä arviota veronalennuksen vaikutuksesta valtion verotuloihin eikä eritellä, millä aikavälillä sen odotetaan vahvistavan talouskasvua.

Budjettiriihessä linjattiin tiedotteen mukaan myös työn verotuksen keventämisestä. Blomquist liittää tämän tavoitteeseen lisätä työllisyyttä ja tehdä työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Tarkempia tietoja kevennysten kohdentamisesta tai euromääräisestä vaikutuksesta ei puolueen tiedotteessa anneta.

Kasvuyritysten rahoitukseen luvataan parannuksia

Yrityspolitiikan kolmantena painopisteenä Blomquist nostaa esiin nuoret kasvuyritykset. Budjettiriihen linjausten on tarkoitus parantaa niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta. Kasvuyrityksille rahoituksen saatavuus on usein ratkaisevaa erityisesti silloin, kun toimintaa kehitetään ennen vakiintuneen liikevaihdon tai kannattavuuden syntymistä.

Blomquistin mukaan Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan kasvua, vaan yrityksille on luotava mahdollisuudet kehittää tuotteita, päästä uusille markkinoille ja lisätä henkilöstöään. Hän näkee nuorten yritysten rahoituksen vahvistamisen osana laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yritysverotus ja työnteon kannusteet.

Varsinais-Suomen näkökulmasta kasvupolitiikka liittyy Blomquistin mukaan alueen yritysten haluun ja kykyyn laajentua. Tiedotteessa ei nimetä yksittäisiä toimialoja tai hankkeita, mutta piiripuheenjohtaja arvioi budjetin yrityslinjausten tukevan alueellista työllisyyttä ja investointeja yleisesti.

Ennaltaehkäisy ja kotihoito osana palvelulinjauksia

Talous- ja veroratkaisujen lisäksi Blomquist korostaa budjetin sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia painotuksia. Hallitus aikoo tiedotteen mukaan panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon sekä kotihoidon laadun parantamiseen.

Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tavoitteena on puuttua sairauksiin ja terveysriskeihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos ongelmia voidaan ehkäistä tai hoitaa ennen niiden vaikeutumista, voidaan samalla vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Budjettia koskevassa tiedotteessa ei kuitenkaan eritellä, millaisiin toimenpiteisiin lisäpanostukset kohdistuvat tai kuinka paljon niihin osoitetaan rahoitusta.

Kotihoidon kehittäminen liittyy etenkin ikääntyneiden mahdollisuuksiin saada tarvitsemansa apu omassa kodissaan. Blomquist pitää tärkeänä, että taloudellisten tavoitteiden rinnalla huolehditaan palvelujen toimivuudesta ja laadusta. Hänen mukaansa julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on nähtävä samana kokonaisuutena, ei toisilleen vastakkaisina tavoitteina.

Palvelujärjestelmän kannalta kysymys on myös henkilöstön saatavuudesta ja hyvinvointialueiden kyvystä toteuttaa valtakunnallisia linjauksia käytännössä. RKP:n tiedote keskittyy hallituksen tekemiin päätöksiin eikä arvioi tarkemmin toimeenpanon aikataulua tai aluekohtaisia vaikutuksia.

Ruotsinkielisten palvelujen toteutumista halutaan parantaa

Blomquist nostaa budjettiriihestä erikseen esiin ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallitus selvittää tiedotteen mukaan järjestelmää, jonka avulla potilas voitaisiin nykyistä paremmin yhdistää samaa kieltä puhuvan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Kyse olisi käytännön keinosta hyödyntää henkilöstön kielitaitoa ja helpottaa potilaiden asiointia omalla kielellään. Tiedotteessa ei kuvata, olisiko suunniteltu järjestelmä valtakunnallinen digitaalinen ratkaisu, hyvinvointialueiden yhteinen toimintamalli vai jokin muu palvelujen järjestämisen tapa. Myöskään selvityksen valmistumisaikataulua ei ilmoiteta.

Blomquist pitää aloitetta osoituksena siitä, että RKP pystyy hallituksessa yhdistämään talousvastuun, hyvinvointipalvelut ja kielikysymykset. Varsinais-Suomessa ruotsinkielisten palvelujen käytännön saatavuus on hänelle erityisen tärkeä kysymys. Pelkkä muodollinen oikeus palveluun ei hänen mukaansa riitä, jos asiakas tai potilas ei tosiasiallisesti pysty asioimaan omalla kielellään.

Kielipalvelujen kehittämisessä ratkaisevaa on lopulta se, kuinka suunniteltu toimintamalli toteutetaan ja kuinka helposti samaa kieltä puhuva ammattilainen on eri tilanteissa saatavilla. Budjettiriihen päätös käynnistää selvitystyötä, mutta varsinaiset käytännön vaikutukset selviävät vasta jatkovalmistelussa.

Varsinais-Suomen näkökulma korostuu

Piiripuheenjohtajana Blomquist tarkastelee budjettia erityisesti Varsinais-Suomen kannalta. Alueelle tärkeitä teemoja ovat hänen mukaansa yritysten kasvu, työllisyys, ikääntyneiden palvelut sekä kaksikielisten palvelujen toimivuus.

Yritysten investointikyky vaikuttaa työpaikkojen lisäksi alueiden elinvoimaan ja kuntien taloudelliseen pohjaan. Vastaavasti sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus vaikuttaa asukkaiden arkeen sekä alueen houkuttelevuuteen. Blomquistin puheenvuorossa nämä kysymykset muodostavat kokonaisuuden: kestävän julkisen talouden pitäisi mahdollistaa palvelut, mutta toimiva talous tarvitsee myös työkykyisiä ihmisiä ja ennakoitavaa yhteiskuntaa.

Budjettiratkaisujen alueellisia vaikutuksia ei tiedotteessa arvioida euromääräisesti. Blomquistin kannanotto on ennen kaikkea poliittinen arvio siitä, että hallituksen valitsema suunta tukee Varsinais-Suomen yrityksiä ja asukkaita.

Budjettia perustellaan vastuulla ja tulevaisuudenuskolla

Blomquist myöntää, että Suomen taloudelliset vaikeudet eivät ratkea yhdellä budjetilla. Hänen mukaansa edessä on yhä merkittäviä haasteita, jotka liittyvät kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointipalvelujen rahoitukseen. Hän torjuu kuitenkin ajatuksen siitä, että heikkoihin näkymiin pitäisi vastata pelkästään varovaisuudella tai synkillä arvioilla.

RKP:n edustajan viesti on, että julkisen talouden vastuullisuus ja tulevaisuuteen suuntautuvat panostukset voidaan yhdistää. Veronalennuksia ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia perustellaan kasvun vahvistamisella, kun taas terveydenhuollon ja kotihoidon linjauksilla pyritään tukemaan palvelujen kestävyyttä.

Tiedotteen perusteella budjettiriihen keskeiset RKP:lle tärkeät ratkaisut ovat:

• yhteisöverokannan alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta,
• työn verotuksen keventäminen työllisyyden ja työnteon kannusteiden vahvistamiseksi,
• nuorten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen,
• ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vahvistaminen,
• kotihoidon laadun kehittäminen sekä
• ruotsinkielisten potilaiden ja samaa kieltä puhuvien ammattilaisten yhdistämistä koskeva selvitys.

Vaikutukset ratkaistaan jatkovalmistelussa

Blomquistin arvio on myönteinen, mutta puolueen tiedote ei tarjoa kokonaiskuvaa vuoden 2027 budjetin tuloista, menoista tai tasapainosta. Siinä ei myöskään käsitellä ratkaisuihin mahdollisesti liittyviä säästöjä, rahoituksen uudelleenkohdennuksia tai eri päätösten yhteisvaikutuksia julkiseen talouteen.

Monien linjausten käytännön merkitys riippuu jatkovalmistelusta. Yhteisöveron alennuksen ja työn verotuksen kevennysten vaikutuksia arvioidaan myöhemmin suhteessa talouskehitykseen, investointeihin ja työllisyyteen. Terveydenhuollossa puolestaan ratkaisevaa on, kuinka ennaltaehkäisevät palvelut, kotihoidon parannukset ja kielipalvelujen uusi toimintamalli toteutetaan hyvinvointialueilla.

Blomquistin mukaan budjetti antaa kuitenkin viestin siitä, että talouden vahvistamisen rinnalla voidaan pitää kiinni hyvinvoinnista ja ruotsinkielisistä palveluista. Hän katsoo Suomen tarvitsevan sekä taloudellista kurinalaisuutta että luottamusta siihen, että yritykset, työpaikat ja palvelut voivat kehittyä nykyistä vahvemmiksi.

Lähteet

Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Blomquist – Budjetti osoittaa, että vastuullisuus ja tulevaisuususko kulkevat käsi kädessä, STT Info, 2.9.2026.