Epävarmuus koettelee kuntahenkilöstöä – hyvä johtaminen ennakoi aktiivista sopeutumista muutoksiin

Työterveyslaitoksen tuoreen 34 suomalaista kuntaa ja 2 453 kuntatyöntekijää koskevan pitkittäistutkimuksen mukaan kuntien henkilöstön työuupumus on lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan ovat heikentyneet keväästä 2016 loppuvuoteen 2017. Samalla kuitenkin palveleva johtaminen, hyvät henkilöstökäytännöt ja yhteisöllisyys auttavat tutkimuksen mukaan aktiivista sopeutumista epävarmuuteen ja muutoksiin.

Kuntien henkilöstö on kokenut lukuisia muutoksia viime vuosina ja pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on tuonut monenlaista epävarmuutta työhön. Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kuntiin kohdistuneiden muutosten vaikutuksia.

– Monilla indikaattoreilla mitattuna kuntahenkilöstön työhyvinvointi on heikentynyt seurantajaksolla 2016–2017. Toisaalta niissä kunnissa, joissa oli panostettu työpaikan sosiaalisiin voimavaroihin, kuten johtamiseen, voitiin seurannassakin paremmin, toteaa toinen tutkimuksen tekijöistä, erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

– Jokainen työpaikka haluaa ja tarvitsee epävarmuuteen aktiivisesti sopeutuvia työntekijöitä ja johtajia, jotka säilyvät myös muutostilanteissa yhteistyökykyisinä, luovina, kimmoisina ja reagointikykyisinä. Erityisesti palveleva johtaminen, mutta myös henkilöstöä voimaannuttavat HR-käytännöt, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ennustivat tällaista aktiivista sopeutumista ja sitoutumista nykyiseen työhön ja työpaikkaan, kertoo hankkeen johtaja ja toinen tutkija, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

– Tutkimus on osoittanut, että muutoksissa kannattaa tuunata työtä, johtaa inhimillisesti ja mitata työn voimavaroja. Näin löytyy myös keinoja muutosten johtamiseen. Kuntatyöntekijät kokevat muihin aloihin verrattuna edelleen vahvaa työn imua ja ovat sitoutuneita työhönsä, vaikka eroaikomukset ovat kasvaneet, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen.

Keskellä muutoksia ja epävarmuutta työpaikan yhteiset voimavarat ovat lievästi heikentyneet

Seurantatutkimuksen ensimmäisellä mittauskerralla keväällä 2016 tutkimukseen osallistuneista 37 prosenttia ja 18 kuukautta myöhemmin syksyllä 2017 vastaajista 29 prosenttia arvioi työpaikan organisaatiorakenteessa tapahtuneen merkittäviä muutoksia edeltävän puolen vuoden aikana. Vastaavat luvut omaa työtä koskevien muutosten osalta olivat 20 % ja 19 %. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnissa niin sanotut työn haitalliset vaatimukset, kuten työpaikan toimintatapojen ja tiedon saamisen kankeus tai työtä koskevat ristiriitaiset odotukset koettiin seurannan aikana lisääntyneen.

Kaikki tutkimuksessa tarkastellut organisatoriset ja sosiaaliset voimavarat: voimaannuttavat henkilöstökäytännöt (mahdollisuudet vaikuttaa työhön, joustavuus työajoissa ja mahdollisuudet saada tietoa työpaikkaan liittyvistä asioista kuten muutoksista), palveleva, henkilöstöä arvostava ja sen onnistumiseen tähtäävä johtaminen, oikeudenmukaiset käytännöt ja yhteisöllisyys (työtovereiden välinen luottamus, tuki ja apu, ystävällisyys) olivat lievästi heikentyneet seurantajakson aikana.

Työn imu vähentynyt, työuupumus ja eroaikomukset lisääntyneet

Muutokset, epävarmuus ja heikentyneet kuntatyöpaikkojen voimavarat näkyivät heikentyneenä hyvinvointina. Työn imu oli laskenut jonkin verran, samalla kun työuupumusoireet ja työssä tylsistyminen olivat yleistyneet. Työhyvinvoinnin heikentymisen seurauksena myös sitoutuminen omaan työpaikkaan oli vähentynyt kaikenkokoisissa kunnissa ja eroaikeet lisääntyneet sekä työntekijöillä että esimiehillä. Myös työntekijöiden aloitteellinen toiminta, ns. työn tuunaaminen oman työn voimavarojen ja myönteisten haasteiden lisäämiseksi oli vähentynyt, kun taas pyrkimys selvitä vähentämällä työn haitallisia vaatimuksia oli hieman lisääntynyt.

– Monen työhyvinvoinnin indikaattorin osalta heikennys oli melko vähäistä, mutta kaikki muutokset kertoivat johdonmukaisesti tarpeesta panostaa jatkossa entistä enemmän henkilöstön työoloihin ja työhyvinvointiin, toteaa Piia Seppälä.

Ihmislähtöiset johtamiskäytännöt ja yhteisöllisyys ennustavat aktiivista sopeutumista muutoksissa

– Vielä työhyvinvoinnin heikentymistäkin merkittävämpi tutkimustulos liittyy siihen, että haastavissa muutosoloissa henkilöstö voi sitä paremmin, mitä enemmän oli panostettu ihmisten johtamiseen ja yhteisöllisyyteen. Niiden avulla henkilöstö myös sopeutui muutoksiin paremmin, mikä näkyi työhyvinvoinnissa puolitoista vuotta myöhemmin, sanoo Jari Hakanen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa aktiivista sopeutumista muutoksissa ja epävarmuudessa. Ihmislähtöinen palveleva johtaminen ennusti kaikkia tutkittuja aktiivisen sopeutumisen tyyppejä: sopeutumista työryhmää koskeviin muutoksiin ja uusiin yhteistyötilanteisiin, reagointi- ja luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä stressinsietokykyä. Myös muut tutkitut voimavarat: voimaannuttavat HR-käytännöt, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ennustivat parempaa sopeutumista työryhmässä, yhteistyötilanteissa ja stressin siedossa. Lisäksi kaikki mainitut voimavarat vaikuttivat myönteisesti pitkälläkin aikavälillä sitoutumiseen ja ylpeyteen omasta työpaikasta, mikä vastavuoroisesti vaikutti myönteisesti arvioihin työpaikan voimavaroista.

Erityisesti ihmislähtöisen palvelevan johtamisen vahvistaminen kunnissa on tämän tutkimuksen perusteella keskeinen haaste. Kun siinä onnistutaan, voi myös henkilöstö entistä paremmin, jolloin se on aloitteellinen tuunaamaan työtään ja valmiimpi kohtaamaan muutokset.

Vastaa