Suomalaisessa työelämässä on käynnissä poikkeuksellinen keskustelu, jossa etätyön hyödyt ja haitat punnitaan uudella intensiteetillä. COVID-19-pandemian myötä yleistynyt etätyö on mullistanut monien arkirytmin tarjoten ennennäkemätöntä joustavuutta, mutta nyt sen asema nousee poliittiseksi kiistakapulaksi. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on noussut yhdeksi äänekkäimmistä etätyön puolestapuhujista, kyseenalaistaen hallituksen ja joidenkin työnantajien pyrkimykset rajoittaa jo vakiintunutta ja toimivaksi todettua käytäntöä. Kaikkonen ihmettelee, miksi Suomessa nousee etätyövastaisuutta juuri nyt, kun sen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat. Hän korostaa etätyön merkitystä arjen sujuvoittajana, ajan säästäjänä ja perhe-elämän helpottajana.

Hyötyjä koko kansakunnalle: Työhyvinvoinnista liikenteen sujuvuuteen

Etätyön etuja ei voi sivuuttaa kevyesti, sillä ne ulottuvat yksilöstä yhteiskunnan tasolle. Työhyvinvoinnin lisääntyminen on yksi merkittävimmistä plussista, sillä työntekijät kokevat usein suurempaa autonomiaa ja paremman mahdollisuuden sovittaa työ ja vapaa-aika yhteen. Etätyö mahdollistaa työnteon paikasta riippumatta, mikä on ollut erityisen tärkeää alueellisen tasa-arvon kannalta. Ihmiset voivat asua ja työskennellä eri puolilla maata ilman, että heidän täytyy muuttaa suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Tämä tukee koko maan elinvoimaisuutta ja ehkäisee muuttotappioita pienemmillä paikkakunnilla.

Merkittävä on myös liikenteen ja ympäristön näkökulma. Kun tuhannet työntekijät jäävät koteihinsa työskentelemään, se vähentää automaattisesti työmatkaliikennettä ja helpottaa ruuhkia suurkaupunkien sisääntuloväylillä. Pienemmät päästöt ja vähemmän aikaa liikenteessä kuluttavat työntekijät ovat etu paitsi luonnolle, myös kansantaloudelle. Kaikkosen mukaan olisi järjetöntä vaikeuttaa käytäntöä, joka hyödyttää monin tavoin sekä työntekijää että työnantajaa. Hän näkee etätyövastaisuuden juontavan juurensa menneisyyden ajattelutavoista, joissa työnteko on sidottu tiukasti fyysiseen sijaintiin ja valvontaan.

Politiikan ja toimitilojen ristiriita: Mihin kaikki mahtuvat?

Keskustelu etätyöstä saa uusia kierroksia, kun Kaikkonen nostaa esiin konkreettisen, arkisen ongelman: monille työpaikoille ei yksinkertaisesti enää mahdu kaikki työntekijät samanaikaisesti. Viime vuosina yritykset, kunnat ja valtio ovat toteuttaneet mittavia toimitilojen supistuksia ja siirtyneet yhä enemmän avoimiin tila- ja monipistekonsepteihin. Tilat on mitoitettu aivan toisenlaiseen työarkeen, ja usein työpisteitä on huomattavasti vähemmän kuin työntekijöitä. Tämä on suora seuraus pandemian synnyttämästä etätyöbuumista, jossa huomattiin, että kaikki eivät ole läsnä samanaikaisesti.

Kaikkonen kritisoi hallituksen linjaa, joka pyrkii rajoittamaan etätyötä esimerkiksi verovähennyksiä kaventamalla. Tämä tuntuu Kaikkosesta ideologiselta ohjaukselta, joka on ristiriidassa yritysten ja organisaatioiden omien tilaratkaisujen kanssa. Hän kysyykin aiheellisesti, miksi suomalaisia halutaan patistaa takaisin tiukasti toimistoille, jos fyysiset puitteet eivät ole enää riittävät. Tilanne, jossa työntekijöitä joutuu tekemään töitä neuvotteluhuoneiden nurkissa riittämättömien työpisteiden vuoksi, ei ole järkevää eikä tehokasta. Työntekijöiden pakottaminen toimistolle ilman riittäviä työskentelypisteitä on Kaikkosen mukaan turhaa määräilyä.

Joustot eivät voi olla vain juhlapuheita: Työelämän muuttuva todellisuus

Kaikkosen mukaan ratkaisut työskentelytavoista pitäisi tehdä työn ehdoilla, ei ideologian. On selvää, että etätyö ei sovi jokaiseen ammattiin; tietyt tehtävät, kuten teollinen tuotanto, hoivatyö tai esimerkiksi laboratorioympäristöt, edellyttävät fyysistä läsnäoloa. Näissä tapauksissa läsnätyö on paikallaan ja välttämätöntä. Kuitenkin niissä töissä, joissa se on mahdollista, etätyö on järkevä ja usein parempi vaihtoehto. Työelämä on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä, ja ihmisten arki on muuttunut sen mukana. Digitalisaation edut tulisi hyödyntää täysimääräisesti, eikä tehdä päätöksiä, jotka vievät Suomea taaksepäin.

Kaikkonen peräänkuuluttaa järkeä ja vähemmän käskyjä päätöksentekoon. Hallituksen tehtävä ei ole ohjata, missä suomalaiset työtään tekevät, vaan luoda puitteet, jotka mahdollistavat mahdollisimman tehokkaan ja hyvinvoivan työelämän. Jos työn joustot ovat vain juhlapuheita, mutta käytännössä niitä yritetään rajoittaa, se murentaa luottamusta politiikkaan ja tekee työelämästä kankeamman. Työelämän joustot ovat avainasemassa myös Suomen kilpailukyvyn kannalta. Joustavat työjärjestelyt tekevät suomalaisista yrityksistä houkuttelevampia työnantajia kansainvälisillä markkinoilla, ja ne auttavat pitämään kiinni osaajista.

Käytännönläheinen lähestymistapa etätyöhön vaatii työnantajilta ja työntekijöiltä luottamusta ja uudenlaisia johtamistaitoja. Tulosten mittaaminen läsnäolon sijaan on modernin työkulttuurin perusta. Etätyö ei ole vain työntekijän etuoikeus, vaan se voi olla kilpailuetu työnantajalle.

Etätyön keskeiset hyödyt Kaikkosen mukaan

• Ajan säästö: Työmatkoihin kuluva aika vähenee, mikä vapauttaa aikaa työhön tai vapaa-aikaan.
• Arjen sujuvuus: Mahdollistaa työn ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen.
• Työhyvinvointi: Lisääntynyt autonomia ja joustavuus parantavat usein työntekijän kokemaa hyvinvointia.
• Liikenne: Vähentää ruuhkia ja liikennettä, erityisesti suurissa kaupungeissa.
• Aluetalous: Tukee työllisyyttä ja elinvoimaisuutta eri puolilla maata.

Tulevaisuus on joustava

Hybridityö on todennäköisesti se malli, joka valtaa alaa tulevaisuudessa. Se yhdistää etätyön edut ja läsnäolon tarjoaman sosiaalisen kanssakäymisen ja tiimihengen. Sen sijaan, että hallitus pyrkisi rajoittamaan etätyötä ideologisista syistä, Kaikkonen näkee, että valtion tulisi pikemminkin tukea työnantajia ja työntekijöitä löytämään parhaat käytännöt tähän uuteen työnteon malliin. Hän toivoo, että päätöksenteossa nähtäisiin arjen todellisuus ja luovuttaisiin menneiden aikojen kontrollin tarpeesta.

Työn tekemisen paikka ei ole enää se tärkein asia, vaan työn laatu ja tulokset. Joustavat työjärjestelyt ovat modernin, hyvinvoivan ja kilpailukykyisen Suomen työnkulmakivi. On aika hyväksyä, että työelämä on muuttunut pysyvästi, ja että digitalisaation hyötyjen maksimointi vaatii ennakkoluulottomuutta ja luottamusta työntekijöihin.