Ennätykselliset nesteytetyn maakaasun ostot
EU-maat ovat jälleen nostaneet tilastojaan venäläisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnissa, vaikka alueella vallitsee voimakas halu vähentää riippuvuutta Moskovasta. Tammi-kesäkuussa 2026 Ranska, Belgia ja Espanja ostivat yhteensä lähes koko Yamalin LNG-laitoksen tuotannon, mikä tarkoittaa lähes 10 miljoonaa tonnia kaasua. Ostojen kokonaisarvo ylsi huikeaan 6 miljardiin euroon. Tämä kehitys herättää kysymyksiä EU:n kyvystä pysyä uskollisena omille energiapoliittisille sitoumuksilleen.
Riippuvuus Venäjästä vaarantaa turvallisuuden
Huolimatta EU:n pyrkimyksistä katkaista energiasiteet Venäjään, unioni on yhä merkittävästi riippuvainen venäläisestä kaasusta. Vuonna 2025 EU:n kokonaismaakaasun tuonnista 13 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Tämä tilanne altistaa unionin merkittäville kauppa- ja energiaturvallisuusriskeille.
Uudet säädökset venäläiselle kaasulle
EU on jo toteuttanut kieltoja venäläisen kaasun ostamisesta lyhytaikaisilla sopimuksilla. Tämä tarkoittaa, että kaikkien Eurooppaan suuntautuvien kaasuostoihin liittyvien tavaralastien on oltava pitkäaikaisissa sopimuksissa, ja määräykset tiukentuvat entisestään tulevina vuosina. Vuodesta 2027 alkaen pitkäaikaisetkin toimitukset venäläiseltä taholta tulevat olemaan kiellettyjä.
Perussuomalaisten kritiikki aikarajoista
Perussuomalaiset ovat vahvasti kritisoineet EU:n aikarajoja venäläisen kaasun tuonnin kieltämiseksi. Kansanedustaja Vilhelm Junnila on esittänyt, että aikarajoja tulisi tiukentaa, jotta riippuvuus Venäjästä saadaan loppumaan mahdollisimman nopeasti. Junnila on myös korostanut, että EU:n nykyiset toimet eivät riitä, ja tarvitaan tehokkaampia keinoja, jotta energiapoliittisia tavoitteita voidaan toteuttaa.
Venäjän vaikuttamisyritykset Euroopassa
Venäjä on yrittänyt vaikuttaa Euroopan poliittiseen kenttään erilaisin keinoin. Asiantuntijat varoittavat, että Moskovan taloudellinen ahdinko voi lisätä hybridivaikuttamisen riskiä. Venäjän toteuttamat sabotaasi- ja vaikuttamisoperaatiot Euroopassa ovat lisääntyneet, ja asiantuntijat pelkäävät, että tämä kehitys jatkuu. Suomen eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on todennut, että Suomessa on alettu puhua avoimemmin Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä.
Onko energiapolitiikka tarpeeksi tiukka?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, joka keskittyy Venäjän pakotteiden kiertämisen estämiseen. Antikainen vaatii lisää resursseja viranomaisilta ja selkeämpää vastuuta yrityksiltä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että Venäjän taloudelliset järjestelyt saattavat vaarantaa EU:n kollegiaaliset päätökset.
Venäjän sabotaasi ja tuhoutuvan järjestelmän uhka
Asiantuntijat varoittavat, että Venäjän hyökkäyssodan epäonnistumiset voivat johtaa entistä enemmän halpaan ja vaikeasti todistettavaan hybridivaikuttamiseen. Tämän vuoksi Suomi on ollut jatkuvasti hereillä Venäjän toimenpiteiden suhteen. Tilanne on herättänyt keskustelua myös energiaturvallisuuden tiivistämisestä ja yhteistyön lisäämisestä muiden maiden kanssa.
Yhteenveto
EU:n energiapolitiikka on tällä hetkellä kriittisessä vaiheessa. Venäläisen kaasun ostot huolestuttavat, ja toimet riippuvuuden vähentämiseksi näyttävät olevan riittämättömiä. Perussuomalaiset vaativat tiukempia aikarajoja ja tehokkaampia toimenpiteitä energiapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Venäjän vaikuttamisyrityksiin on suhtauduttava vakavasti, ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi on ryhdyttävä toimiin.
2 kommenttia artikkeliin ”EU:n kaasuhankinnat Venäjältä kasvattavat huolta”