Poliittinen puoluekansa ja mediayleisö saivat jälleen herätysviestin, kun Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta nosti esiin huolensa hallituksen tekemistä leikkauksista ja niiden vaikutuksesta lapsiperheiden asemaan. Virran mukaan kyse ei ole sivuvaikutuksesta, vaan tietoisesta linjasta, joka käytännössä kasvattaa lapsiperheköyhyyttä ja lähettää laskun tulevaisuuteen.
Tässä artikkelissa pureudumme Virran kritiikkiin, hallituksen leikkauslinjauksiin sekä niiden taustalla oleviin tilastoihin ja vaikutuksiin. Lisäksi esittelemme tiivistetysti, mitä Virta ja Vihreät ehdottavat tilanteen korjaamiseksi.

Leikkauspolitiikka lasten kustannuksella

Virta on toistuvasti kritisoinut hallitusta siitä, että se tekee päätöksiä, jotka kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin, pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin.
Hän muistuttaa, että vaikka hallitus painottaa talouden kestävyyttä ja velanhallintaa, samanaikaisesti tehdyt sosiaaliturvan ja tukien leikkaukset vievät pois perheiden perusturvalta, lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Virta korostaa, että kyse ei ole vain yksittäisistä leikkauksista, vaan kokonaisuudesta: monien etuuksien jäädyttäminen, tulonsiirtojen supistaminen ja palveluihin kohdistuvat säästöt muodostavat yhdessä merkittävän riskin lapsiperheiden asemaan.

Lapsiperheköyhyys nousemassa – luvut kertovat karua tarinaa

Virran mukaan tilanne on jo nyt vakava, ja tulevaisuus näyttää entistä haastavammalta. Hän nostaa esiin muun muassa sen, että jopa 31 000 uutta lasta saattaa pudota köyhyysrajan alapuolelle hallituksen leikkausten yhteisvaikutuksesta.
Aiemmin on arvioitu, että lapsiperheköyhyys voi kasvaa mm. 17 000 lapsella seuraavana vuonna.
Virta viittaa myös siihen, että korotukset, kuten lapsilisän korotus, ovat jääneet toteutumatta – mikä entisestään heikentää lasten elinoloja.

Erityisen huolestuttavaksi Virta nostaa sen, että hallitus näyttää kohdistavan leikkauksia niihin palveluihin, joita lapsiperheet ja vauvaperheet tarvitsevat: neuvoloihin, varhaiskasvatukseen, kotiin vietäviin tukipalveluihin sekä mielenterveys- ja perhetyöhön.

Virta nostaa esiin hallituksen vastuukysymykset

Virran mukaan hallitus näyttää toimivan niin, että säästöt näkyvät heti lasten ja perheiden arjessa – mutta hyödyt tulevat vasta myöhemmin tai jäävät kokonaan syntymättä. Hän puhuu hyvinvointivelasta: tilanteesta, jossa päätökset tänään johtavat kustannuksiin tulevaisuudessa.
Hän on esimerkiksi vaatinut, että pääministeri Petteri Orpo vierailee lapsiperheiden arjessa:

– Jos ei tunnu tietävän yhden peruuttamattoman perheen tarinaa, minä voin järjestää vierailun.

Virta muistuttaa, että lasten oikeudet ja hyvinvointi eivät ole valinnaisia – vaan ne muodostavat yhteiskunnan kestävyyden perustan. Hänen mukaansa politiikka, joka jättää lapset ja nuoret heitteille, on pitkällä tähtäimellä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin kestämätöntä.

Mitä vaihtoehtoja Virta ja Vihreät esittävät?

Vaikka kritiikki on kovaa, Virta ja Vihreiden eduskuntaryhmä eivät jää pelkästään problematisoimaan tilannetta. He ovat jo jättäneet kirjallisia kysymyksiä liittyen lapsiperheköyhyyteen ja vaatineet laadukasta lapsivaikutusten arviointia kaikissa hallituksen esityksissä.
Lisäksi he peräänkuuluttavat konkreettisia toimia: korotettu lapsilisä, leikkausten perumisvaihtoehtojen kartoittaminen, matalan kynnyksen perhepalvelujen turvaaminen ja vauvaperheiden tuen vahvistaminen.
Virta painottaa, että kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon rahaa käytetään – vaan siitä, missä järjestyksessä ja mihin kohdennetaan. Hän näkee, että panostukset nyt säästävät myöhemmin: vähemmän lastensuojelukuluja, parempi koulumenestys, vähemmän mielenterveysongelmia, vahvempi yhteiskunta.

Miksi tämä herättää laajaa huolta?

– Taloudellinen epätasa-arvo näkyy jo lasten arjessa. Kun perheessä mietitään, riittävätkö rahat ruokaan, vaippoihin tai harrastuksiin, lasten tulevaisuus rakentuu heikommalle pohjalle.
– Palveluiden heikkeneminen murentaa perheiden mahdollisuutta saada tukea ajoissa. Kun neuvola, perhekeskus tai järjestöresurssi vähenee, ennaltaehkäisevä työ kärsii – ja kustannukset kasautuvat muualle.
– Työllisyysnäkökulma: Virta katsoo, että hallituksen työn linja ei toimi – työttömyys on kasvussa, ja palkkatulot eivät yksin riitä kattamaan perustarpeita.
– Yhteiskunnallinen kustannus: Lapsiköyhyys ja huono elinolo voivat johtaa heikompaan koulutukseen, mielenterveysongelmiin ja sosiaalisiin ongelmiin – joiden korjaaminen on myöhemmin kalliimpaa kuin ehkäisy.

Näin tilanne näyttäytyy – tärkeimmät näkökulmat

• Hallitus on leikkaamassa tukia ja palveluja, joilla suojataan lasten ja perheiden hyvinvointia.
• Leikkaukset kohdistuvat erityisesti heikosti toimeentuleviin lapsiperheisiin – ja viranomaisten sekä järjestöjen mukaan niiden vaikutus näkyy jo nyt.
• Virta vaatii hallitukselta toisenlaista linjaa: panostuksia, ei säästöjä, lapsiperheiden arjen tueksi.
• Tilastot osoittavat, että lapsiköyhyys uhkaa kasvaa – mikä on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnallinen riski.
• Tulevaisuudessa kustannukset eivät jää vain talouslukuihin, vaan näkyvät lasten elinoloissa, koulumenestyksessä, terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa.

Lista: Keskeiset vaatimukset ja seuraukset

1. Lapsilisien korotus ja muiden tukien jäädyttämisen välttäminen.
2. Laadukas lapsivaikutusten arviointi kaikissa hallituksen päätöksissä.
3. Matalan kynnyksen perhe- ja vauvaperhepalvelujen turvaaminen, kuten neuvola, kotiin vietävät palvelut ja perhekeskustoiminta.
4. Työllisyyden ja palkkatason vahvistaminen niin, että työstä jää riittävästi toimeentuloa.
5. Pitkän tähtäimen kustannusten tunnistaminen: säästöt tänään voivat johtaa suurempiin menetyksiin huomenna.
6. Yhteiskunnallinen solidaarisuus: lapset eivät ole säästökohde, vaan tulevaisuuden pääoma.

Lopuksi

Sofia Virta nostaa kovan kysymyksen: voiko Suomea kutsua enää hyvinvointivaltioksi, jos lapsiperheillä ei ole varaa perustarpeisiin – ruokaan, vaippoihin, harrastuksiin tai turvalliseen kasvuympäristöön. Hän huomauttaa, että hallitus saattaa väittää samaan aikaan pienentävänsä velkaantumista, mutta todellisuudessa se kasvattaa hyvinvointivelkaa, jonka kuitti saapuu tuleville sukupolville. Virta kehottaa päättäjiä heräämään: tämä ei ole vain lasten asia – se on koko yhteiskunnan tulevaisuus.