SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly on ottanut tiukan kannan hallituksen työllisyyspolitiikkaan, sillä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuore ennuste maalaa synkän kuvan Suomen työmarkkinoista. Ennusteen mukaan työttömyys jatkaa kasvuaan, ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikaistyöttömien määrä nousee yli 140 000 henkeen. Lyly on suoraan todennut, että hallituksen kasvu- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut, ja samalla epävarmuus työelämässä on lisääntynyt merkittävästi. Tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on nousemassa 1990-luvun laman tasolle, mikä kertoo yhteiskunnallisesti vakavasta kriisistä.

Lupaus 100 000 uudesta työllisestä murskaantui lukuina

Hallitusohjelman kunnianhimoinen lupaus 100 000 uudesta työllisestä on jäänyt kaukaiseksi unelmaksi, kun Tilastokeskuksen ja TEM:n luvut osoittavat työllisyyden kehittyneen päinvastaiseen suuntaan. Hallituksen aloittaessa kesäkuussa 2023 työllisyysaste oli 20–64-vuotiailla 78,6 prosenttia, kun taas syyskuussa 2025 se oli trendiluvun mukaan enää 75,8 prosenttia. Tällä laskennalla hallitus on epäonnistunut selkeästi työllisyystavoitteessaan, sillä työttömien määrä on vastaavasti kasvanut noin 264 000:sta lähes 309 000:een henkilöön. Lyly korostaa, että hallitus ei ole luonut uusia työpaikkoja, vaan valitettavasti sen sijaan tuhansia uusia työttömiä.

Työllisyyden kasvu on siirtynyt jatkuvasti eteenpäin, ja lupaukset noususta on lykätty aina seuraavalle vuodelle. TEM:n ennusteissa nähdäänkin pientä valoa tunnelin päässä vasta vuosille 2026 ja 2027, jolloin talouskasvun ennakoidaan hieman piristyvän. Työvoiman tarjonta on kasvanut hallituksen rakenteellisten toimien myötä, mutta valitettavasti matalasuhdanne on estänyt tämän tarjonnan kääntymisen konkreettiseksi työllisyydeksi. Ministeriö on arvioinut, että vaikka hallituksen päätösperäisillä toimilla on saavutettu lähes 90 000 työllistä, tämä ei ole näkynyt todellisissa työttömyysluvuissa.

Suhdanteen odotettu käänne ja politiikan vaikutus

Kansanedustaja Lyly painottaa, että suunnanmuutos työllisyydessä olisi äärimmäisen tervetullut niin työntekijöille, työnhakijoille kuin koko kansantaloudelle. Kaikki toivovat, että Suomen työmarkkinatilanne kääntyisi nopeasti parempaan suuntaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että mahdollinen käänne perustuu todennäköisesti vientivetoisen teollisuuden piristymiseen, yksityisiin investointeihin ja kotimarkkinan elpymiseen, ei suoranaisesti Orpon hallituksen politiikkaan. Työllisyyskasvun ennustetaan TEM:n mukaan lähtevän erityisesti teollisuudesta sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluista, joissa kasvu on ollut vahvaa.

Lylyn mukaan hallituksen toimet ovat samanaikaisesti aiheuttaneet lisähuolta, kun leikkaukset näkyvät suoraan irtisanomisina erityisesti sote-alalla. Lisäksi eri teollisuuden sektoreilta on tullut päivittäin uutisia irtisanomisista, ja yritysten konkurssien lukumäärä on pysytellyt ennätyskorkealla. Tällainen epävarmuus syö luottamusta ja jarruttaa yritysten intoa palkata uutta henkilöstöä, vaikka työvoimaa olisi tarjolla. Hallituksen tulisi Lylyn mielestä vihdoin tunnustaa tämä taloudellinen todellisuus, joka on syntynyt globaalin taantuman ja kotimaisten leikkausten yhteisvaikutuksesta.

Pitkäaikaistyöttömyyden kumuloituva haaste

Pitkäaikaistyöttömyys, joka tarkoittaa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta henkilöä, on yksi työmarkkinoiden suurimmista ja vakavimmista haasteista. TEM:n marraskuun 2025 ennusteessa pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan nousevan vuonna 2026 keskimäärin 140 000 henkilöön ja jatkavan kasvuaan vielä vuonna 2027. Tämä luku on huolestuttavan korkea ja vastaa historiallisen laman aikoja, mikä kuvastaa työvoiman jämähtämisen riskiä pysyvästi heikkoon asemaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun taustalla on havaittu useita tekijöitä, mukaan lukien se, että entistä harvempi työtön työnhakija on kirjattu työllisyyttä edistäviin palveluihin. Vaikka hallitus on toteuttanut rakenteellisia uudistuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtojen kiristämisen ja suojaosien poistamisen, näiden toimien välitön vaikutus on näkynyt ensin työttömyyden kasvuna, ei niinkään työpaikkojen luomisena. Leikkauspolitiikka ei Lylyn mukaan ole kyennyt rakentamaan kasvua eikä luomaan työpaikkoja, vaan se on lisännyt kansalaisten epävarmuutta ja heikentänyt kotimaista kysyntää.

Lylyn ratkaisuvaatimus: kasvua tukevaa politiikkaa

Kansanedustaja Lyly vaatii hallitukselta nyt todellisuuden tunnustamista ja suunnanmuutosta politiikkaan. Hän peräänkuuluttaa politiikkaa, joka vahvistaa aidosti kasvua, tukee työllisyyttä ja lisää tulevaisuudenuskoa koko taloudessa. Pelkkä sosiaaliturvan leikkaaminen ei toimi kasvun moottorina, vaan tarvitaan panostuksia, jotka piristävät kotimarkkinoita ja tukevat vientivetoisuutta. Hallituksen on luotava edellytykset sille, että yrityksillä on varaa ja uskallusta palkata uusia työntekijöitä.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii Lylyn mielestä järeämpiä keinoja kuin pelkkä säästökuuri. Se edellyttää työvoimapalveluiden resursoinnin varmistamista ja yksilöllisten ratkaisujen löytämistä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Lyly painottaa, että hallituksen on lakattava syyllistämästä työttömiä ja sen on siirryttävä pitkäjänteiseen, rakenteelliseen otteeseen, jossa työ nähdään oikeutena.

Työllisyyspolitiikan keskeiset kipupisteet

Työmarkkinoiden nykytila ja TEM:n ennusteet nostavat esiin useita keskeisiä ongelmakohtia, joihin hallituksen tulisi Lylyn näkemyksen mukaan reagoida välittömästi. On selvää, että suhdannetekijät selittävät osan työttömyyden kasvusta, mutta politiikan toimet ovat kiihdyttäneet kehitystä.

• 100 000 työllisen tavoite: Hallitus ei ole saavuttanut tavoitettaan reaalimaailmassa, vaan työllisyysaste on laskenut.
• Pitkäaikaistyöttömyys: Määrä nousee yli 140 000 henkeen, mikä on kestämätön sosiaalinen ja taloudellinen taakka.
• Työvoiman tarjonta vs. kysyntä: Rakenteelliset toimet ovat lisänneet työvoiman tarjontaa, mutta matalasuhdanne on estänyt työpaikkojen synnyn.
• Leikkausten vaikutus: Sote-alan irtisanomiset ja konkursien kasvu heikentävät kotimaista kysyntää ja kuluttajien luottamusta.