Hallitus aikoo selvittää, voitaisiinko kansallista rokotusohjelmaa laajentaa TBE-rokotusten ja vyöruusurokotusten osalta. Asia nousi esille hallituksen vuoden 2027 talousarvioesitystä koskeneessa budjettiriihessä, joka päättyi 1. syyskuuta 2026.
Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajan Henrik Wickströmin mukaan hallitus tarkastelee mahdollisuutta tarjota maksuton TBE-rokotus nykyistä suuremmalle osalle väestöstä. Samalla on tarkoitus arvioida, voitaisiinko vyöruusurokote tarjota kaikille 75 vuotta täyttäville.
Kyse on tässä vaiheessa selvityksistä, ei vielä rokotusohjelman laajentamista koskevasta lopullisesta päätöksestä. Selvitysten pohjalta olisi myöhemmin ratkaistava muun muassa mahdollisten muutosten tarkempi kohderyhmä, toteutustapa ja rahoitus. Budjettiriihessä tehty linjaus kertoo kuitenkin siitä, että molempien rokotusten asemaa julkisessa terveydenhuollossa halutaan arvioida.
TBE-tapausten lisääntyminen huolestuttaa
TBE eli puutiaisaivotulehdus on punkkien välityksellä tarttuva virustauti, joka voi aiheuttaa vakavia neurologisia oireita. Tauti voi johtaa esimerkiksi aivokalvontulehdukseen. Rokotuksella voidaan ehkäistä TBE-viruksen aiheuttamaa sairautta, mutta kansallinen rokotusohjelma ei nykyisin kata kaikkia alueita tai kaikkia niitä ihmisiä, joille rokotusta suositellaan.
Wickström perustelee selvityksen tarvetta erityisesti TBE-tapausten kasvulla. Hänen mukaansa kaikilla rokotusta tarvitsevilla ei ole oikeutta maksuttomaan rokotteeseen, vaikka rokottautumista suositellaan etenkin saaristoalueilla. Tämä voi merkitä sitä, että osa suosituksen piiriin kuuluvista joutuu hankkimaan rokotteen omalla kustannuksellaan.
TBE-rokotusohjelman mahdollisessa laajentamisessa keskeinen kysymys olisi, millä perusteilla uusia alueita tai väestöryhmiä otettaisiin mukaan. Kansalliseen ohjelmaan sisällyttäminen voisi parantaa rokotteen saavutettavuutta ja vähentää ihmisten taloudellisesta asemasta johtuvia eroja. Tiedotteessa ei kuitenkaan yksilöidä, kuinka laajaa muutosta hallitus harkitsee tai millä aikataululla arviointi valmistuisi.
Wickström pitää hallituksen päätöstä tarkastella asiaa myönteisenä. Hänen mukaansa TBE-rokotusten nykyistä laajempi tarjoaminen olisi perusteltua tilanteessa, jossa tautitapaukset lisääntyvät mutta maksuttoman rokotteen saatavuus riippuu edelleen kansallisen ohjelman alueellisista ja muista rajauksista.
Vyöruusurokotetta arvioidaan kaikille 75-vuotiaille
Toinen budjettiriihessä esille nostettu rokotuskysymys koskee vyöruusua. Hallitus haluaa selvittää mahdollisuutta tarjota vyöruusurokote kaikille 75-vuotiaille. Toteutuessaan kyse olisi ikään perustuvasta rokotuksesta, joka kohdistuisi vuosittain saman ikäluokan saavuttaviin ihmisiin.
Vyöruusu voi olla ikääntyneelle raskas ja kivulias sairaus. Wickströmin mukaan rokotteen tarjoaminen 75-vuotiaille olisi ennaltaehkäisevä toimenpide, jolla voitaisiin suojata vanhempaa väestöä sairaudelta. Hän arvioi, että rokotuksen järjestäminen koko ikäluokalle voisi olla terveydenhuollon kannalta perusteltu ratkaisu.
Myös vyöruusurokotteen kohdalla kyse on vasta mahdollisuuden selvittämisestä. Tiedotteessa ei kerrota arviota siitä, kuinka monta ihmistä rokotus vuosittain koskisi, mitä rokotevalmistetta käytettäisiin tai milloin mahdollinen uusi käytäntö voisi alkaa. Myöskään rokotusten järjestämisvastuuta tai käytännön toteutusta ei vielä täsmennetä.
Jos rokote päätettäisiin myöhemmin tarjota julkisesti koko 75-vuotiaiden ikäryhmälle, muutos olisi osa ikääntyneiden ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vahvistamista. Ennen päätöstä hallituksen on kuitenkin arvioitava rokottamisen terveyshyödyt, kustannukset ja soveltuminen kansallisen rokotusohjelman kokonaisuuteen.
Kotihoidon kansalliset laatukriteerit etenevät
Budjettiriihessä käsiteltiin rokotusten lisäksi ikääntyneiden kotihoitoa. Wickströmin mukaan kansallisten laatukriteerien valmistelu etenee. RKP nosti omassa kesäkokouksessaan esille tarpeen luoda kotihoidolle valtakunnalliset kriteerit, sillä palvelujen järjestämisessä ja sisällössä on puolueen mukaan huomattavia alueellisia eroja.
Kotihoidon tehtävänä on tukea kotona asuvia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua arjessaan, hoidossaan tai toimintakykynsä ylläpitämisessä. Käytännöt voivat kuitenkin vaihdella eri puolilla maata. Kansallisilla kriteereillä pyrittäisiin yhtenäistämään sitä, millaista palvelua ikääntyneet voivat odottaa asuinpaikastaan riippumatta.
Wickström painottaa turvallisen kodin merkitystä kaikille ikääntyneille. Hänen mukaansa valtakunnalliset kriteerit voisivat vähentää kotihoidon alueellisia eroja ja selkeyttää palvelujen laatua koskevia odotuksia. Tiedotteessa ei vielä kuvata tulevien kriteerien sisältöä, sitovuutta tai valmistumisaikataulua.
Kotihoidon kehittäminen liittyy laajempaan kysymykseen ikääntyneiden palvelujen yhdenvertaisuudesta. Kansallisesti yhtenäisillä laatutavoitteilla voidaan pyrkiä siihen, etteivät palvelujen saatavuus ja laatu olisi liiaksi riippuvaisia siitä, missä päin Suomea ihminen asuu. Käytännön vaikutukset määräytyvät kuitenkin vasta sen perusteella, millaisiksi kriteerit muodostuvat ja miten niitä sovelletaan hyvinvointialueilla.
Asiakkaan äidinkieli halutaan huomioida paremmin
Budjettiriihen yhteydessä nousi esille myös hoidon saatavuus suomeksi ja ruotsiksi. Wickströmin mukaan niin sanottua kieliyhteensovittamista on tarkoitus kehittää valtakunnallisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että asiakas ja työntekijä pyritään yhdistämään asiakkaan äidinkielen perusteella silloin, kun palvelua tarvitaan suomeksi tai ruotsiksi.
Tavoitteena on vahvistaa mahdollisuuksia saada hoitoa molemmilla kansalliskielillä. Kielellä voi olla erityisen suuri merkitys ikääntyneiden hoidossa, jossa asiakkaan on pystyttävä kertomaan voinnistaan, lääkityksestään ja avuntarpeestaan ymmärrettävästi. Yhteinen kieli voi lisäksi lisätä asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja helpottaa luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä.
Valtakunnallinen kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita, että henkilöstöä voitaisiin aina kohdentaa välittömästi asiakkaiden äidinkielen mukaan. Käytännön toteutukseen vaikuttavat muun muassa alueen henkilöstötilanne ja työntekijöiden kielitaito. Wickström toivoo silti, että järjestelmällisempi kieliyhteensovittaminen parantaisi pitkällä aikavälillä suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta.
Budjettiriihen linjaukset vaativat jatkovalmistelua
RKP:n tiedotteen perusteella budjettiriihessä esillä olleet kokonaisuudet koskevat sekä sairauksien ehkäisemistä että ikääntyneiden arjessa saamien palvelujen laatua. Keskeiset jatkovalmisteluun siirtyvät asiat ovat:
- TBE-rokotuksen mahdollinen laajentaminen nykyistä suuremmalle väestönosalle.
- Vyöruusurokotteen mahdollinen tarjoaminen kaikille 75-vuotiaille.
- Ikääntyneiden kotihoidon kansallisten laatukriteerien valmistelun edistäminen.
- Suomen- ja ruotsinkielisten asiakkaiden ja työntekijöiden kieliyhteensovittamisen kehittäminen.
Rokotusohjelmaa koskevat kirjaukset eivät vielä takaa sitä, että TBE- tai vyöruusurokotusten kohderyhmiä laajennetaan. Selvitysvaiheessa arvioidaan mahdollisia vaihtoehtoja, minkä jälkeen tarvitaan erillisiä päätöksiä. Samoin kotihoidon laatukriteerien ja kieliyhteensovittamisen käytännön merkitys tarkentuu vasta valmistelun edetessä.
Vuoden 2027 talousarvioesityksen budjettiriihessä tehtyjen linjausten jatko riippuu hallituksen yksityiskohtaisesta valmistelusta ja talousarvioesityksen myöhemmästä käsittelystä. Wickström pitää kuitenkin tärkeänä, että sekä ennaltaehkäisevät rokotukset että ikääntyneiden yhdenvertaiset ja kaksikieliset palvelut on nostettu osaksi jatkotyötä.
