Hilkka Kemppi vaatii perussuomalaisilta vastausta Keskisarjan naisia koskeviin puheisiin

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hilkka Kemppi arvostelee voimakkaasti perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teemu Keskisarjan naisia ja johtamista koskevia puheita. Keskustan 24. elokuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Keskisarja on kertonut Helsingin Sanomille, ettei hän halua totella naispuolisia esihenkilöitä. Kemppi pitää tällaista ajattelua naisvihamielisenä ja vaatii sekä perussuomalaisten johtoa että pääministeriä ottamaan siihen kantaa.

Kempin mukaan kysymys ei ole vain yhden poliitikon henkilökohtaisesta mieltymyksestä. Hän katsoo, että hallituspuolueen varapuheenjohtajan asemassa lausutuilla näkemyksillä on laajempi yhteiskunnallinen merkitys. Hänen mukaansa puhe antaa ymmärtää, että naisen johtajuus olisi jollakin tavalla miehen johtajuutta vähäarvoisempaa.

Kemppi vaatii perussuomalaisilta selvää kannanottoa

Kemppi kohdistaa tiedotteessaan kritiikkiä Keskisarjan lisäksi tämän puolueeseen. Hän kysyy, hyväksytäänkö naisia vähättelevä puhe perussuomalaisissa ja aikooko puoluejohto tai eduskuntaryhmä puuttua siihen. Kempin mielestä vaikeneminen voi näyttäytyä hyväksyntänä, jos johtavassa asemassa olevan poliitikon puheita ei millään tavalla kommentoida.

Samalla Kemppi nostaa esiin pääministerin vastuun hallitusyhteistyön poliittisesta ilmapiiristä. Hän tiedustelee, voiko pääministeri hyväksyä hallituskumppanin johtoon kuuluvan kansanedustajan lausunnot puuttumatta niihin. Tiedote ei sisällä pääministerin, perussuomalaisten puoluejohdon tai Keskisarjan vastausta Kempin arvosteluun.

Kempin ulostulossa on siten kyse sekä sukupuolten tasa-arvosta että puolueiden vastuusta. Hänen viestinsä on, etteivät poliittiset puolueet voi irrottautua johtavien edustajiensa julkisista kannanotoista, jos näkemykset koskevat suoraan ihmisten asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Johtajan sukupuoli ei Kempin mukaan ratkaise pätevyyttä

Kemppi painottaa, että johtajan arvioinnin pitäisi perustua osaamiseen, vastuunkantoon ja tapaan kohdella muita ihmisiä. Sukupuoli tai ikä eivät hänen mukaansa kerro siitä, kuinka hyvin henkilö pystyy johtamaan työyhteisöä, organisaatiota tai julkista instituutiota.

Keskustan varapuheenjohtajan mukaan ajatus siitä, ettei esihenkilö voisi olla nainen tai johdettaviaan nuorempi, kuuluu menneisyyteen. Suomessa naiset ovat hänen mukaansa johtaneet esimerkiksi yrityksiä, kuntia, sairaaloita ja maatiloja sekä toimineet valtion vaativissa johtotehtävissä. Kemppi korostaa, että vastuuta on kannettu vaikeina aikoina sukupuolesta riippumatta.

Kempin näkökulmasta johtajuuden ytimessä ovat käytännön kyvyt. Hyvän johtajan on osattava tehdä päätöksiä, kantaa vastuuta, kohdella henkilöstöä kunnioittavasti ja ymmärtää työyhteisön tarpeita. Näitä ominaisuuksia ei hänen mukaansa voida päätellä siitä, onko johtaja nainen vai mies.

Kiista koskee myös työelämän yhdenvertaisuutta

Poliittinen väittely ulottuu puoluepolitiikkaa laajemmalle, sillä Keskisarjan tiedotteessa kuvattu kanta koskee esihenkilöiden hyväksymistä työelämässä. Jos johtajan auktoriteetti asetetaan kyseenalaiseksi yksinomaan sukupuolen vuoksi, kyse ei Kempin ajattelussa ole tavallisesta erimielisyydestä johtamistyylistä. Arvio kohdistuu silloin ihmiseen ominaisuuden perusteella eikä hänen toimintaansa tai osaamiseensa.

Kemppi perustelee kantaansa keskustalaisella ihmiskäsityksellä. Hänen mukaansa ihmistä tulee arvioida sen perusteella, mitä hän osaa, miten hän tekee työnsä ja kuinka hän kantaa vastuunsa. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa niin politiikassa, julkishallinnossa kuin yksityisillä työpaikoillakin.

Tiedotteessa käytetty voimakas naisviha-sana kertoo siitä, ettei Kemppi pidä Keskisarjan näkemystä vain vanhanaikaisena tai epäkohteliaana. Hänen tulkintansa mukaan puhe asettaa naiset miehiä alempaan asemaan johtajina. Kyseessä on Kempin poliittinen arvio, jonka taustalla on Keskustan tiedotteessa esitetty kuvaus Helsingin Sanomien haastattelusta.

Poliitikkojen puheilla nähdään olevan laajoja vaikutuksia

Kemppi varoittaa myös kansainvälisestä kehityksestä, jossa naisia vähättelevä puhe on saanut näkyvyyttä. Hänen mukaansa Suomessa on ratkaistava, hyväksytäänkö samankaltainen puhetapa osaksi poliittista normaalia. Hän pitää tärkeänä, että raja tehdään näkyväksi silloin, kun ihmisen johtamiskelpoisuutta arvioidaan sukupuolen perusteella.

Johtavien poliitikkojen kannanotot vaikuttavat Kempin mukaan siihen, millaiseksi yhteiskunnallinen keskustelu muodostuu. Jos naisten asemaa kyseenalaistava puhe ohitetaan, se voi madaltaa kynnystä esittää vastaavia näkemyksiä myös muualla. Julkinen vastalause puolestaan osoittaa, ettei sukupuoleen perustuvaa vähättelyä pidetä hyväksyttävänä.

Kempin tiedotteesta voidaan nostaa esiin neljä keskeistä vaatimusta ja periaatetta:

• johtajia on arvioitava osaamisen eikä sukupuolen perusteella
• perussuomalaisten johdon on otettava kantaa varapuheenjohtajansa puheisiin
• pääministerin on arvioitava hallituskumppanin edustajan lausuntoja
• naisten johtajuutta vähättelevälle puheelle ei pidä antaa tilaa Suomessa

Kempin linjassa korostuu sukupuolten yhdenvertaisuus

Kemppi on nostanut sukupuolten tasa-arvoa esiin myös muissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Hänen yhdenvertaisuutta korostavaa ajatteluaan käsitellään esimerkiksi artikkelissa Kemppi: Suomen tavoiteltava sukupuolineutraalia palvelusvelvollisuutta. Johtajuutta koskevassa puheenvuorossa sama perusajatus näkyy vaatimuksena siitä, ettei ihmisten mahdollisuuksia tai asemaa tule määritellä heidän sukupuolensa perusteella.

Tuoreessa kannanotossa Kemppi ei käsittele yksityiskohtaisesti esimerkiksi työelämän lainsäädäntöä tai esitä uutta poliittista ohjelmaa. Ulostulon välitön tavoite on saada perussuomalaiset ja hallituksen johto vastaamaan siihen, hyväksyvätkö ne Keskisarjan tiedotteessa kuvatun näkemyksen.

Keskustan tiedotteessa ei kerrota, onko Kemppi ollut suoraan yhteydessä Keskisarjaan tai perussuomalaisten johtoon. Siinä ei myöskään avata Helsingin Sanomien haastattelun muuta asiayhteyttä. Kannanotto keskittyy siihen periaatteeseen, että naispuolisen johtajan auktoriteettia ei pidä kiistää hänen sukupuolensa vuoksi.

Seuraavaksi huomio kohdistuu perussuomalaisten vastaukseen

Poliittisen kiistan jatkon kannalta olennaista on, miten Keskisarja itse täsmentää puheitaan ja miten perussuomalaisten puoluejohto niihin suhtautuu. Kempin kysymykset on suunnattu myös hallituksen sisälle, joten mahdollinen pääministerin kannanotto voisi määritellä sitä, millaisena hallituspuolueiden yhteinen vastuu julkisesta puheesta nähdään.

Kemppi päättää viestinsä torjumalla ajatuksen, että naisen kuuluisi olla miehen alapuolella. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee päteviä ja vastuullisia johtajia sukupuolesta riippumatta. Tiedotteen keskeinen vaatimus on, että johtajuutta mitataan teoilla, osaamisella ja kyvyllä huolehtia ihmisistä – ei sillä, onko johtaja nainen vai mies.

Lähteet

Suomen Keskusta r.p.: Hilkka Kempin tiedote 24.8.2026. Tiedotteessa viitataan Teemu Keskisarjan Helsingin Sanomille antamaan haastatteluun.