Ottawan sopimuksesta irtautumisen kuuden kuukauden siirtymäaika on virallisesti päättynyt. Jalkaväkimiinat ovat tämän myötä jälleen laillinen osa Suomen kansallista puolustusta. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto painottaa päätöksen merkitystä turvallisuudelle.
Suomen muuttunut turvallisuusympäristö vaatii jatkuvaa varautumista ja uusia keinoja. Itärajan turvallisuus on noussut keskeiseksi teemaksi Euroopan poliittisessa keskustelussa. Venäjän arvaamattomuus on pakottanut Suomen arvioimaan puolustusratkaisunsa kokonaan uudelleen. Jalkaväkimiinat tarjoavat edullisen ja tehokkaan tavan nostaa hyökkäyksen kynnystä.
Yli 1300 kilometrin pituinen itäraja on samalla Naton ja Euroopan unionin ulkoraja. Rajan valvonta ja puolustaminen edellyttävät monipuolista materiaalista osaamista ja kalustoa. Heikki Autto muistuttaa, että pidäkevaikutus on suurin rauhan tae. Vahva puolustus varmistaa, että raja säilyy rahallisena myös tulevaisuudessa.
Turvallisuuspoliittinen muutos vaati kovia päätöksiä
Päätös irtautua kansainvälisestä sopimuksesta ei syntynyt hetken mielijohteesta vaan perusteellisen harkinnan tuloksena. Puolustushallinto ja ulkoministeriö tekivät laajan arvion muuttuneesta sodankäynnin luonteesta. Ukrainan sota on osoittanut, että perinteisillä puolustusvälineillä on yhä paikkansa modernilla taistelukentällä. Miina-ase on todettu kustannustehokkaaksi tavaksi hidastaa ja ohjata vastustajan liikettä.
Suomi on sitoutunut kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään ja humanitäärisiin tavoitteisiin. Miinojen käyttö on tarkkaan säänneltyä ja vastuullista kaikissa olosuhteissa. Jokaisen asetetun miinan sijainti on kirjattava muistiin tarkkaa raivaamista varten. Tämä varmistaa, ettei siviileille aiheudu vaaraa mahdollisten taisteluiden päätyttyä.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto korostaa, että Kokoomus on vaatinut tätä suunnanmuutosta pitkään. Autton mukaan aiemmat päätökset liittyä sopimukseen tehtiin pitkälti imagosyistä. Nykyinen hallitus on asettanut kansallisen turvallisuuden kaiken muun edelle. Isänmaan etu on ollut päätöksenteon ohjaava voima alusta asti.
Puolustuspanostukset nousevat historiallisiin lukemiin
Jalkaväkimiinojen palauttaminen on vain yksi osa laajempaa turvallisuuspoliittista kokonaisuutta. Orpon hallitus on sitoutunut kasvattamaan puolustusmenoja tuntuvasti lähivuosien aikana. Tavoitteena on nostaa puolustusbudjetti kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Tämä tarkoittaa miljardien eurojen lisäpanostuksia Suomen suorituskyvyn varmistamiseen.
Vuoden 2026 talousarviossa Puolustusvoimille on myönnetty historiallisen suuri tilausvaltuus. Kuuden miljardin euron summa suunnataan suoraan uusiin puolustusmateriaalihankintoihin. Näillä investoinneilla päivitetään maavoimien kalustoa ja parannetaan joukkojen iskukykyä. Suomi haluaa olla valmis vastaamaan mihin tahansa mahdolliseen aggressioon.
Maavoimien uudistaminen on keskeisessä roolissa tulevissa hankinnoissa ja kehitysprojekteissa. Vanhentuvia järjestelmiä korvataan ja uutta tekniikkaa otetaan käyttöön vauhdilla. Tilausvaltuudet on suojattu poliittisilta suhdannevaihteluilta pitkäjänteisen suunnittelun varmistamiseksi. Eduskunnan laaja tuki takaa sen, että hankinnat viedään loppuun saakka.
- Suomen puolustusmenot nousevat 3 % tasolle BKT:sta vuoteen 2029 mennessä.
- Vuoden 2026 budjetti sisältää 6 miljardin euron tilausvaltuuden hankintoihin.
- Jalkaväkimiinat on otettu uudelleen käyttöön kuuden kuukauden siirtymäajan jälkeen.
- Itärajan turvallisuutta vahvistetaan osana Naton yhteistä puolustussuunnittelua.
- Suomi jatkaa humanitäärisen miinatoiminnan tukemista kansainvälisillä areenoilla.
Vahva usko tulevaisuuteen
Suomen turvallisuuden varmistaminen on eduskunnan ja hallituksen tärkein prioriteetti. Nykyiset toimet luovat pohjan rauhalliselle ja vakaalle pohjoiselle Euroopalle. Kansa voi luottaa siihen, että puolustuskyky pidetään uskottavana ja nykyaikaisena. Turvallisuus on yhteinen asia, josta ei voida tinkiä missään tilanteessa.
