Kaikkonen hakee talouspolitiikan kolmatta tietä leikkausten ja veronkorotusten väliin

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää Suomeen talouspolitiikan linjaa, jossa julkisen talouden sopeuttaminen, talouskasvu ja rakenteelliset uudistukset yhdistettäisiin samaan kokonaisuuteen. Kaikkonen kutsuu mallia kolmanneksi tieksi vastakohtana politiikalle, joka nojaa hänen mukaansa liikaa joko veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin.

Keskustan 3. lokakuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Kaikkonen pitää julkisen talouden tasapainottamista välttämättömänä myös seuraavalla vaalikaudella. Hän varoittaa kuitenkin ratkaisuista, jotka samalla heikentäisivät investointeja, työntekoa, yrittäjyyttä tai kansalaisten käyttämiä peruspalveluja.

Kaikkosen esittämässä suuntaviivassa noin kaksi kolmasosaa tarvittavasta sopeutuksesta toteutettaisiin menojen kautta. Verojen osuus jäisi enintään kolmasosaan. Tiedotteessa ei määritellä sopeutuksen euromäärää eikä nimetä yksittäisiä säästökohteita tai veromuutoksia, joten kyse on tässä vaiheessa ennen kaikkea poliittisesta periaatelinjauksesta.

Kaikkonen torjuu kahden ääripään talouspolitiikan

Kaikkosen mukaan suomalainen talouskeskustelu on ajautunut asetelmaan, jossa ratkaisuiksi tarjotaan vuorotellen verojen korottamista tai julkisten menojen leikkaamista. Hän pitää molempia keinoja yksinään riittämättöminä. Keskustan puheenjohtajan mukaan kestävää talouspolitiikkaa ei voida rakentaa vain yhden välineen varaan.

Kaikkonen arvioi voimakkaiden veronkorotusten voivan hidastaa vasta käynnistyvää kasvua. Kireämpi verotus voi hänen mukaansa heikentää työnteon, investointien ja yrittämisen kannustimia. Laajat leikkaukset puolestaan saattaisivat kohdistua terveys- ja vanhuspalveluihin, koulutukseen sekä turvallisuuteen. Samalla ne voisivat vähentää ihmisten luottamusta omaan tulevaisuuteensa.

Viestin ydin on, ettei julkisen talouden vahvistaminen saisi tapahtua tavalla, joka rapauttaa pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä tai hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Kaikkonen hakee näin keskustalle asemaa vaihtoehtona sekä veronkorotuksia painottavalle että laajoihin menoleikkauksiin nojaavalle politiikalle.

Sopeutuksen pääpaino olisi menoissa

Kaikkosen esittämä kahden kolmasosan ja yhden kolmasosan jako antaa keskustan tavoitteelle yleisen mittasuhteen. Suurempi osa julkisen talouden vahvistamisesta tehtäisiin menopuolella, mutta myös veroratkaisuja voitaisiin käyttää osana kokonaisuutta. Kaikkonen perustelee jakoa sillä, ettei koko laskua voida siirtää veronmaksajille, mutta säästöjä ei myöskään pitäisi ottaa yksinomaan palveluista ja kotitalouksien arjesta.

Pelkkä suhdeluku ei vielä kerro, millaiseksi politiikka käytännössä muodostuisi. Menosopeutus voi tarkoittaa suorien leikkausten lisäksi esimerkiksi menojen kasvun hidastamista, toimintatapojen uudistamista tai julkisen hallinnon tuottavuuden parantamista. Verosopeutukset voivat puolestaan kohdistua eri verolajeihin tai veropohjien rakenteeseen. Keskustan tiedotteessa näitä valintoja ei avata tarkemmin.

Linjauksen poliittinen merkitys liittyykin ennen kaikkea siihen, millä periaatteilla keskusta valmistautuu seuraavan vaalikauden talousratkaisuihin. Puolue hyväksyy sopeutuksen tarpeen, mutta pyrkii samalla rajaamaan sellaisten toimien käyttöä, joiden se katsoo heikentävän palveluja, ostovoimaa tai kasvua kohtuuttomasti.

Kasvuohjelman pitäisi kulkea säästöjen rinnalla

Kaikkosen mukaan talouspolitiikan kolmas tie ei tarkoita vain leikkausten ja veronkorotusten jakamista uudella tavalla. Sopeutuksen rinnalle tarvittaisiin hänen mukaansa kunnianhimoinen uudistusohjelma, jolla lisättäisiin investointeja, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tuottavuutta.

Ajatuksena on, että vahvempi talouskasvu kasvattaisi ajan mittaan myös julkisia tuloja. Kun työpaikkoja ja kannattavaa yritystoimintaa olisi enemmän, verotuloja kertyisi ilman, että verokantoja olisi välttämättä nostettava vastaavassa suhteessa. Kasvun vauhdittaminen ei kuitenkaan tuota välittömästi samoja, helposti laskettavia vaikutuksia kuin menoleikkaus tai veronkorotus. Siksi mahdollisen ohjelman uskottavuus riippuisi konkreettisista toimista, niiden aikataulusta ja arvioiduista vaikutuksista.

Kaikkonen painottaa, ettei säästäminen yksin vie Suomea kasvuun. Hänen mukaansa julkisen talouden vakauttaminen ja kasvun vahvistaminen pitää nähdä toisiaan tukevina tavoitteina. Tämä edellyttäisi politiikkaa, joka hillitsee velkaantumista mutta säilyttää samalla edellytykset uusille investoinneille ja työn syntymiselle.

Palvelut ja luottamus osana talouskeskustelua

Kaikkonen kytkee talouspolitiikan myös hyvinvointipalvelujen toimivuuteen ja kansalaisten tulevaisuudenuskoon. Hänen mukaansa esimerkiksi koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja tai turvallisuutta heikentävät ratkaisut voivat synnyttää kustannuksia, jotka näkyvät vasta myöhemmin. Näin lyhyen aikavälin säästö ei välttämättä merkitse yhtä suurta pysyvää parannusta julkiseen talouteen.

Keskustan puheenjohtajan puheessa korostuu myös arjen toimeentulon ja työnteon kannustimien yhteys. Samantyyppisiä kysymyksiä käsitellään myös artikkelissa Kaikkonen vaatii työttömyysturvan suojaosan palauttamista budjettiriihessä. Suojaosaa koskeva keskustelu liittyy siihen, kuinka sosiaaliturva, osa-aikainen työ ja julkisen talouden tavoitteet sovitetaan yhteen.

Kaikkosen nyt esittämä linja laajentaa saman peruskysymyksen koko talouspolitiikkaan: miten säästöjä voidaan tehdä niin, etteivät ne samalla vähennä työllisyyttä, toimintakykyä tai halua investoida tulevaisuuteen. Vastaavasti verotuksen olisi hänen mukaansa pysyttävä tasolla, joka turvaa julkiset tulot mutta ei pysäytä kasvua.

Kolmas tie vaatii vielä konkreettisia valintoja

Keskustan tiedote ei sisällä yksityiskohtaista talousohjelmaa. Siinä ei kerrota, mistä menoluokista sopeutukset haettaisiin, millaisia veromuutoksia puolue hyväksyisi tai kuinka suuri julkisen talouden korjaustarve seuraavalla vaalikaudella olisi. Myöskään kasvutoimien rahoitusta tai vaikutusarvioita ei esitellä.

Nämä ratkaisut ovat olennaisia, koska lähes kaikki talouspoliittiset uudistukset synnyttävät voittajia, häviäjiä ja siirtymäkustannuksia. Investointeja voidaan tukea verotuksella, julkisella rahoituksella, sääntelyn muutoksilla tai infrastruktuurihankkeilla, mutta eri keinot vaikuttavat julkiseen talouteen eri tavoin. Myös menojen vähentämisen vaikutukset riippuvat siitä, kohdistuvatko toimet hallintoon, etuuksiin, palveluihin vai tuleviin hankkeisiin.

Kaikkosen avaus toimii siten enemmän talouspoliittisena kehyksenä kuin valmiina ohjelmana. Keskustan on myöhemmin täsmennettävä ainakin, mitä se tarkoittaa uudistuksilla, kuinka nopeasti tavoiteltu sopeutus tehtäisiin ja millä tavoin kasvutoimien tuloksia mitattaisiin.

Seuraavan vaalikauden keskeiset kysymykset

Kaikkosen mukaan seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä olisi murtaa vastakkainasettelu talouskurin ja kasvupolitiikan välillä. Käytännössä kolmannen tien uskottavuutta arvioitaisiin sen perusteella, tarjoaako se toteuttamiskelpoisia vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Kuinka suuri julkisen talouden sopeutus tarvitaan ja millä aikataululla se toteutetaan?
• Mihin menoihin kahden kolmasosan painotus käytännössä kohdistuisi?
• Mitkä veroratkaisut muodostaisivat enintään kolmanneksen kokonaisuudesta?
• Miten peruspalvelut, koulutus ja turvallisuus suojattaisiin säästöpaineilta?
• Millä toimilla investoinnit, yrittäjyys, työllisyys ja tuottavuus saataisiin kasvuun?
• Miten uudistusten vaikutuksia julkiseen talouteen seurattaisiin ja arvioitaisiin?

Avauksen perusteella keskusta tavoittelee yhdistelmää, jossa talouden tasapainottamista ei lykätä mutta sopeutuksen rinnalle rakennetaan näkyvä kasvu- ja uudistusohjelma. Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee sekä vakautta että muutoksia: julkisia menoja on tarkasteltava kriittisesti, verotuksen on säilyttävä kohtuullisena ja talouden uudistumista on vauhditettava.

Poliittisen linjauksen todellinen sisältö ratkeaa vasta, kun puolue nimeää tarkemmat säästö-, vero- ja kasvutoimet. Tässä vaiheessa Kaikkosen viesti on, ettei Suomen talousongelmia ratkaista yksinomaan leikkaamalla tai verottamalla. Keskusta haluaa seuraavan vaalikauden keskusteluun vaihtoehdon, jossa julkisen talouden vahvistuminen perustuisi myös työn, yritystoiminnan ja investointien lisääntymiseen.

Lähteet

Suomen Keskusta: Kaikkonen – Suomi tarvitsee talouspolitiikan kolmannen tien, tiedote 3.10.2026.