Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen vaatii hallitusta valmistelemaan määräaikaisen maatalouden kriisiohjelman. Kaikkosen mukaan tilojen kustannukset ovat nousseet niin voimakkaasti, ettei alan vaikeaa kannattavuustilannetta voida enää hoitaa pelkillä lupauksilla tai ongelmien tunnustamisella.

Kaikkonen esitti vaatimuksensa keskustan 1. syyskuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa. Hän haluaa hallituksen tekevän kriisiohjelmaa koskevat ratkaisut budjettiriihessä, jossa sovitaan valtiontalouden lähiajan keskeisistä menoista, tuloista ja painotuksista.

Keskustan ehdottamaan kokonaisuuteen sisältyisivät ainakin maatalouden määräaikainen kiinteistöverovapaus sekä tuki energia- ja lannoitekustannuksiin. Puoluejohtajan mukaan hallituksen pitäisi lisäksi arvioida, voitaisiinko maatalouden energiaveron palautusta korottaa.

Kustannusten nousu painaa maatilojen taloutta

Kaikkonen perustelee kriisiohjelman tarvetta erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden kallistumisella. Hänen mukaansa näiden tuotantopanosten voimakas kustannusnousu on heikentänyt maatilojen taloutta entisestään vuoden 2026 aikana.

Maataloustuotannossa kustannusten kasvu vaikuttaa nopeasti tilojen maksuvalmiuteen. Polttoaineita tarvitaan muun muassa peltotöissä, kuljetuksissa ja koneiden käytössä, kun taas lannoitteet muodostavat merkittävän menoerän kasvinviljelyssä. Keskustan ehdottamat toimet pyrkisivät pienentämään juuri tällaisia kustannuksia määräajaksi.

Kaikkonen arvioi tiedotteessa, että suomalaisen maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä koko EU:n heikointa. Väite on keskustan tiedotteessa Kaikkosen esittämä arvio, eikä tiedotteessa eritellä sen taustalla olevia tilastoja tai vertailumenetelmää. Hänen poliittinen johtopäätöksensä on kuitenkin selvä: ruoantuotanto ei voi jatkua pitkään, jos tilat joutuvat työskentelemään jatkuvasti tappiolla.

Keskustan vaatimus kohdistaa huomion siihen, millä tavalla julkinen valta voisi auttaa tiloja kaikkein vaikeimman kustannusvaiheen yli. Ehdotus on rajattu määräaikaiseksi, mutta tiedotteessa ei määritellä ohjelman kestoa, euromääräistä kokoa tai tarkkoja ehtoja. Myöskään sitä ei täsmennetä, miten tuet kohdennettaisiin eri tuotantosuunnille tai erikokoisille maatiloille.

Budjettiriihestä odotetaan konkreettisia ratkaisuja

Kaikkonen haastaa hallituksen siirtymään maatalouden tilanteesta käydyistä puheista käytännön päätöksiin. Hänen mukaansa budjettiriihi antaa hallitukselle mahdollisuuden osoittaa, kuinka vakavasti se suhtautuu maatilojen kannattavuuskriisiin.

Keskustan puheenjohtaja asettaa kysymyksen myös tilojen jatkuvuuden näkökulmasta. Jos tuotannon kustannukset pysyvät korkeina eikä tuloilla pystytä kattamaan menoja, osa tiloista voi joutua lopettamaan toimintansa. Kaikkosen mukaan hallituksen on ratkaistava, auttaako se suomalaisia maatiloja kriisin yli vai jääkö se seuraamaan tilojen taloudellisten vaikeuksien syvenemistä.

Ehdotettu kiinteistöverovapaus vähentäisi toteutuessaan maatalouteen liittyvää verorasitusta määräajaksi. Energia- ja lannoitekustannuksiin kohdistuva tuki puolestaan vaikuttaisi suoremmin tuotannon juokseviin menoihin. Energiaveron palautuksen mahdollinen korottaminen olisi kolmas keino keventää energiaa käyttävien tilojen kustannuksia.

Tiedotteessa ei esitetä kriisiohjelmalle rahoituslähdettä eikä kustannusarviota. Mahdollisten tukien käytännön toteutuksesta, hyväksyttävyydestä ja kohdentamisesta tarvittaisiin siten erilliset päätökset. Kaikkosen avaus on ennen kaikkea poliittinen vaatimus, jonka yksityiskohdat jäisivät hallituksen ja valmistelusta vastaavien viranomaisten ratkaistaviksi.

Ruoantuotanto kytketään kansalliseen turvallisuuteen

Kaikkonen liittää maatalouden taloustilanteen Suomen huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Hänen mukaansa kotimainen ruoka ei ole vain elinkeino- tai aluepolitiikan kysymys, vaan osa yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriöistä ja kriiseistä.

Ajatus perustuu siihen, että kotimaista tuotantoa voidaan ylläpitää poikkeusoloissa vain, jos Suomessa on toimintakykyisiä maatiloja ja ruoantuotannon osaajia jo ennen kriisiä. Tuotantokapasiteettia, viljelijöitä ja tilojen infrastruktuuria ei voida rakentaa nopeasti tyhjästä silloin, kun toimitusketjut ovat jo häiriintyneet.

Kaikkosen mukaan suomalaisen ruoan saatavuutta ei siksi pidä pitää automaattisena. Maatalouden toimintaedellytyksiä koskevilla ratkaisuilla on hänen mukaansa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia. Kannattavuuden turvaaminen olisi tässä ajattelussa eräänlainen varautumistoimi, jolla vahvistetaan Suomen kykyä tuottaa ruokaa myös vaikeissa olosuhteissa.

Keskustan puheenvuorossa maatalouden kriisiohjelma esitetään näin sekä lyhyen aikavälin taloudellisena tukena että pidemmän aikavälin turvallisuusratkaisuna. Kaikkonen pyrkii nostamaan budjettikeskusteluun kysymyksen siitä, kuinka suuren painoarvon hallitus antaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuudelle suhteessa muihin valtiontalouden tarpeisiin.

Kaikkonen vaatii lisäresursseja sikaruton torjuntaan

Maatalouden kustannuskriisin lisäksi Kaikkonen nostaa esille afrikkalaisen sikaruton torjunnan. Hän vaatii viranomaisilta nopeita ja määrätietoisia toimia, jotta tauti ei pääsisi tuotantosikaloihin tai etenisi uusille alueille.

Kaikkosen mukaan torjuntatyöhön, kuolleiden villisikojen etsimiseen ja alueiden kartoittamiseen on osoitettava riittävästi henkilöstöä ja rahaa. Tiedotteessa ei yksilöidä tarvittavien lisäresurssien määrää, toimien maantieteellistä kohdentamista tai sitä, kuinka suuri taloudellinen varaus valtion talousarvioon pitäisi tehdä.

Keskustan puheenjohtaja haluaa selvitettäväksi myös Puolustusvoimien ja varusmiesten mahdollisen osallistumisen maastoetsintöihin ja kartoitustehtäviin. Kyse on tiedotteessa esitetystä selvityspyynnöstä, ei päätöksestä Puolustusvoimien käyttämisestä taudintorjunnassa.

Kaikkosen mukaan villisikakantaa pitäisi vähentää määrätietoisesti alueilla, joilla se voidaan tehdä tautiturvallisuus huomioon ottaen. Samalla hän painottaa, etteivät mahdollisesta eläintaudista aiheutuvat taloudelliset menetykset saa jäädä yksin sikatalouden harjoittajien vastuulle.

Varautumista vaaditaan sekä torjuntaan että menetyksiin

Kaikkonen haluaa budjettiriiheen varauksen kahdenlaisiin kustannuksiin. Rahaa tarvittaisiin ensinnäkin taudin ennaltaehkäisyyn, seurantaan ja torjuntaan. Toiseksi valtion pitäisi hänen mukaansa varautua tilanteisiin, joissa tuottajille syntyy kohtuuttomia taloudellisia tappioita.

Tiedotteessa esitetyn kriisiohjelman ja muun varautumisen keskeiset vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

• määräaikainen kiinteistöverovapaus maataloudelle
• tuki maatilojen energia- ja lannoitekustannuksiin
• maatalouden energiaveron palautuksen korottamisen arviointi
• riittävä rahoitus afrikkalaisen sikaruton torjuntaan ja seurantaan
• kuolleiden villisikojen etsinnän ja alueiden kartoituksen vahvistaminen
• Puolustusvoimien ja varusmiesten käyttömahdollisuuksien selvittäminen
• varautuminen sikatalouden tuottajille aiheutuviin kohtuuttomiin menetyksiin

Kaikkosen ulostulo painostaa hallitusta ottamaan maatalouden kannattavuuden ja eläintautiriskit huomioon samassa budjettikokonaisuudessa. Tiedotteen perusteella keskusta odottaa budjettiriihestä nimenomaan päätöksiä, mutta puolueen esityksen kustannukset, aikataulu ja tarkat toteutustavat jäävät vielä avoimiksi.

Lopullinen merkitys riippuu siitä, sisällyttääkö hallitus talousarvioonsa uusia maataloustoimia ja millaisiksi ne muotoillaan. Kaikkosen viesti on, että kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä on vahvistettava jo nyt, jotta tuotantokyky säilyy myös tulevissa häiriötilanteissa.

Lähteet

Suomen Keskusta: Kaikkonen: Maatalous tarvitsee kriisiohjelman – aikooko hallitus vastata vaikeaan tilanteeseen?, tiedote 1.9.2026.