Kaikkonen vaatii työttömyysturvan suojaosan palauttamista budjettiriihessä

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii hallitusta palauttamaan työttömyysturvan suojaosan. Kaikkosen mukaan päätös pitäisi tehdä jo syyskuun alun budjettiriihessä, sillä hänen mukaansa tuore tutkimustieto osoittaa suojaosan kannustaneen työttömiä ottamaan vastaan osa-aikaista ja lyhytkestoista työtä.

Kaikkonen esitti vaatimuksensa maanantaina 17. elokuuta julkaistussa Keskustan tiedotteessa. Hän katsoo, että suojaosan poistaminen oli virhe, joka hallituksen pitäisi nyt korjata. Keskustan tulkinnan mukaan tutkimus osoittaa suojaosan lisänneen osa-aikatyön tekemistä ja parantaneen työttömien toimeentuloa ilman, että myöhempi kokoaikainen työllistyminen olisi heikentynyt.

Tiedotteessa ei nimetä tutkimusta, sen tekijöitä tai julkaisijaa. Siksi esitettyjen tulosten yksityiskohtainen ja riippumaton arviointi edellyttää alkuperäiseen tutkimukseen tutustumista. Keskustan poliittinen johtopäätös on kuitenkin selvä: puolue haluaa hallituksen muuttavan työttömyysturvaa siten, että pieniä työtuloja voisi jälleen ansaita ilman etuuden välitöntä pienenemistä.

Suojaosan tarkoituksena oli tehdä pienistä töistä kannattavia

Työttömyysturvan suojaosa tarkoitti käytännössä sitä, että työtön saattoi saada tietyn määrän palkkatuloja ennen kuin ansiot alkoivat pienentää maksettavaa työttömyysetuutta. Järjestelmän keskeisenä tavoitteena oli tehdä lyhyiden työkeikkojen ja osa-aikatyön vastaanottamisesta taloudellisesti kannattavampaa.

Ilman suojaosaa pienikin ansiotulo voi vaikuttaa etuuden määrään. Työn vastaanottamisen taloudellinen hyöty riippuu tällöin palkan lisäksi siitä, miten työtulo sovitellaan yhteen työttömyysturvan ja muiden etuuksien kanssa. Kokonaisuuteen voivat vaikuttaa myös verotus, asumiseen liittyvät tuet sekä muut kotitalouden tulot.

Kaikkosen mukaan juuri tässä suojaosa onnistui. Hän tulkitsee tutkimustulosten kertovan, että ihmiset tekivät enemmän työtä silloin, kun työn vastaanottaminen oli heille taloudellisesti nykyistä kannattavampaa. Hänen mukaansa tulokset eivät myöskään tue huolta siitä, että suojaosa olisi ohjannut työttömiä jäämään pysyvästi osa-aikatyöhön kokoaikaisen työn hakemisen sijasta.

Keskustan puheenjohtaja luonnehtii suojaosan palauttamista tutkimukseen perustuvaksi työllisyystoimeksi. Vaatimuksen ytimessä on näkemys, jonka mukaan työllisyyspolitiikassa pitäisi kiinnittää huomiota kokoaikaisen työllistymisen lisäksi myös tehtyjen työtuntien määrään, lyhyisiin työsuhteisiin ja ensimmäisiin askeliin takaisin työmarkkinoille.

Kaikkonen vie asian budjettiriihen pöydälle

Kaikkonen haluaa hallituksen käsittelevän suojaosan palauttamista syyskuun alun budjettiriihessä. Budjettiriihessä hallitus sopii seuraavan vuoden talousarvioesityksen keskeisistä linjauksista, joten mahdollinen muutos edellyttäisi myös sen kustannusten ja työllisyysvaikutusten arviointia.

Palauttamisen julkiselle taloudelle aiheuttama välitön kustannus syntyisi siitä, että osa työttömyysetuuksista säilyisi nykyistä suurempina työtuloista huolimatta. Mahdolliset myönteiset vaikutukset voisivat puolestaan tulla lisääntyneestä työnteosta, verotuloista, työkokemuksen kertymisestä ja myöhemmästä työllistymisestä. Keskustan tiedote ei sisällä arviota uudistuksen hinnasta tai siitä, millaisena suojaosa pitäisi palauttaa.

Kaikkosen mukaan hallituksen pitäisi arvioida aikaisempia ratkaisujaan uudelleen, jos uusi tutkimustieto osoittaa, etteivät päätökset ole toimineet odotetulla tavalla. Hänen viestinsä on samalla osa laajempaa poliittista keskustelua siitä, miten tutkimustietoa käytetään päätöksenteossa. Aihe on ollut esillä myös kirjoituksessa Kokoomuksella mahdollisuus osoittaa tukea tieteelle.

Oppositiopuolue Keskustan vaatimus kohdistaa painetta hallitukseen tilanteessa, jossa valtiontalouden tasapainottamista, sosiaaliturvan kannustimia ja työllisyyden parantamista joudutaan tarkastelemaan samanaikaisesti. Suojaosan kaltaisissa ratkaisuissa poliittinen kiista koskee usein sitä, kuinka paljon etuuksien ehtoja kannattaa kiristää säästöjen saavuttamiseksi ja kuinka paljon järjestelmässä pitää säilyttää kannustimia lyhyidenkin töiden vastaanottamiseen.

Osa-aikatyön asema jakaa työllisyyspolitiikkaa

Kaikkonen perustelee vaatimusta myös työmarkkinoiden muutoksella. Hänen mukaansa osa-aikaisen, määräaikaisen ja keikkaluonteisen työn merkitys korostuu talouskasvun käynnistyessä. Kaikille työnhakijoille ei ole heti tarjolla kokoaikaista työtä, eikä kokoaikainen työ ole jokaisessa elämäntilanteessa välittömästi mahdollinen.

Osa-aikatyöhön liittyy työllisyyspolitiikassa kaksi erilaista näkökulmaa. Se voi toimia väylänä kokoaikaiseen työhön, auttaa ylläpitämään ammattitaitoa ja vahvistaa yhteyttä työelämään. Toisaalta osa-aikaisuus voi myös jäädä pitkäaikaiseksi tilanteeksi, jos kokoaikaisia työpaikkoja ei ole tarjolla tai jos etuusjärjestelmä luo vaikeasti ennakoitavia kannustinvaikutuksia.

Kaikkosen mukaan Keskustan viittaama tutkimus ei osoita suojaosan heikentäneen kokoaikaista työllistymistä. Jos tulkinta pitää paikkansa, se tukisi ajatusta, että pienimuotoisen työn helpottaminen voi lisätä työntekoa ilman olennaista haittaa siirtymiselle kokoaikaisiin tehtäviin. Johtopäätöksen painoarvo riippuu silti muun muassa tutkimuksen aineistosta, tarkastelujaksosta, vertailuryhmistä ja siitä, millaisia vaikutuksia tutkimuksessa on mitattu.

Kokonaisarviossa pitäisi tarkastella myös järjestelmän ymmärrettävyyttä. Työtön joutuu usein arvioimaan etukäteen, miten tarjottu työ vaikuttaa etuuksiin ja milloin palkka sekä soviteltu etuus maksetaan. Jos vaikutuksia on vaikea ennakoida, jo epävarmuus voi vähentää halua ottaa vastaan lyhyt työkeikka. Suojaosa voi yksinkertaistaa tätä harkintaa, mutta se ei yksin poista kaikkia sosiaaliturvan, verotuksen ja vaihtelevien tulojen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia.

Palauttamisen yksityiskohdat ratkaisevat vaikutukset

Kaikkosen vaatimus ei vielä sisällä yksityiskohtaista mallia. Päätöksenteossa olisi ratkaistava ainakin suojaosan taso, sen suhde eri työttömyysetuuksiin, tuloseurannan käytännöt ja muutoksen voimaantulo. Lisäksi olisi arvioitava, kohdellaanko eri tavoin kuukausittain vaihtelevia tuloja, lyhyitä työkeikkoja ja pidempää osa-aikatyötä.

Poliittisessa valmistelussa huomio kohdistuisi todennäköisesti myös siihen, kuinka nopeasti muutos voitaisiin toteuttaa etuuksia maksavissa järjestelmissä. Vaikka periaatteellinen päätös syntyisi budjettiriihessä, lainsäädäntö, vaikutusarviot ja toimeenpanon vaatimat tekniset muutokset veisivät aikaa.

Keskustan avaus nostaa budjettikeskusteluun seuraavat keskeiset kysymykset:

• Kuinka paljon suojaosa lisäisi osa-aikatyötä ja tehtyjen työtuntien määrää?
• Miten muutos vaikuttaisi työttömien käytettävissä oleviin tuloihin ja toimeentuloon?
• Millaiset olisivat uudistuksen välittömät kustannukset valtiolle ja työttömyyskassoille?
• Voisiko työskentelyn lisääntyminen vahvistaa verotuloja tai helpottaa myöhempää kokoaikaista työllistymistä?
• Miten suojaosa sovitettaisiin yhteen muun sosiaaliturvan ja verotuksen kanssa?
• Millä aikataululla muutos olisi mahdollista toteuttaa käytännössä?

Hallituksen vastaus ratkaisee, eteneekö vaatimus

Kaikkosen puheenvuoro on tässä vaiheessa oppositiopuolueen vaatimus. Hallituksen mahdollisesta kannanmuutoksesta tai suojaosan palauttamisen valmistelusta ei Keskustan tiedotteessa kerrota. Asian eteneminen riippuu siitä, ottavatko hallituspuolueet ehdotuksen budjettiriihen neuvotteluihin ja millaisia arvioita viranomaiset esittävät sen talous- ja työllisyysvaikutuksista.

Vaatimus tarjoaa Keskustalle mahdollisuuden profiloitua työnteon kannustimien ja pienituloisten toimeentulon puolustajana. Samalla se haastaa hallituksen perustelemaan, onko suojaosan poistaminen saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja millä tavoin osa-aikatyön vastaanottamisen kannustimia aiotaan jatkossa vahvistaa.

Kaikkosen mukaan politiikassa pitää kyetä muuttamaan suuntaa silloin, kun tutkimus antaa siihen perusteita. Hallituksen näkökulmasta ratkaistavaksi jää, onko Keskustan esiin nostama näyttö riittävän vahvaa päätöksen peruuttamiseen ja miten palauttaminen sopisi valtiontalouden menokehyksiin. Keskustelu siirtyy seuraavaksi tutkimustulosten tarkempaan arviointiin sekä budjettiriihen poliittisiin neuvotteluihin.

Lähteet

Suomen Keskustan tiedote: Kaikkonen vaatii hallitusta palauttamaan suojaosan, 17.8.2026.