Eduskunta hyväksyi 15. lokakuuta 2025 kansalaisuuslain muutokset, joissa Suomen kansalaisuuden myöntämisen ehtoja tiukennetaan merkittävästi. Hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma (SDP) painottaa, että kansalaisuuden edellytyksenä tulee olla paitsi sitoutuminen yhteiskuntaan myös riittävä toimeentulo. Uudistukset jakavat mielipiteitä, ja Heinäluoma esitti valiokuntakäsittelyssä joustavamman linjan kriittisissä tilanteissa.

Hallitus esittää, että kansalaisuuden hakijalla ei saa olla kahden vuoden aikana kohtuuttoman pitkiä jaksoja, joissa hän on turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen. Näin ollen toimeentuloedellytys nousee lain kantavaksi teemaksi. Toisaalta Heinäluoma näkee vaaran tiukassa tulkinnassa: henkilön voi joutua vaikeuksiin esimerkiksi työttömyyden vuoksi, vaikka hän olisi muutoin aktiivinen ja kotoutunut jäsen.

Tähän mennessä kansalaisuuden ehdot ovat perustuneet muun muassa asumisaikaan, nuhteettomuuteen sekä henkilöllisyyden selvittämiseen. Lakimuutoksessa nostetaan esiin myös kansallinen turvallisuus ja toimeentulon merkitys osana arviointia. Amnesty International on antanut lausunnon esitysluonnoksesta varoen muutosten mahdollisia inhimillisiä seurauksia. 

Mitä kansalaisuuslain uudistus tarkoittaa tosielämässä?

Asumisaika ja kotoutuminen korostuvat

Uudistuksessa asumisaikaedellytys nostetaan nykyisestä useammasta vuodesta kahdeksaan vuoteen. Lisäksi oleskelun katsotaan hyväksyttäväksi vain, jos se on tapahtunut oleskeluluvalla. Ulkomailla vietetyt päivät hyväksytään aiempaa tiukemmin. 

Kotoutuminen nousee keskeiseksi osaksi kansalaisuuden saamista: hakijan odotetaan sopeutuneen yhteiskuntaan, noudattaneen sääntöjä ja osallistuneen aktiivisesti. Näin ollen pelkkä asuminen ei riitä – edellytykset laajenevat sosiaaliseen ulottuvuuteen. 

Toimeentuloedellytys – kansalaisuudesta palkkiona?

Hallituksen linjauksen mukaan kansalaisuuden hakijan ei tulisi olla turvautunut kahden vuoden aikana työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen yli kolmen kuukauden ajan. SDP ehdotti, että poikkeustapauksissa joustavuutta voitaisiin soveltaa, jos tuen käyttö on johtunut sellaisista syistä, joihin hakija ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa. 

Periaatteena on, että kansalaisuus katsotaan eräänlaiseksi palkkioksi onnistuneesta kotoutumisesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tämä periaate näkyy myös hallitusohjelmassa: “Suomen kansalaisuus ei ole automaatio” – sen pitää edellyttää panostusta yhteiskuntaan. 

Kansalaisuuskokeen mahdollisuus

Uudistuksen kolmannessa vaiheessa esitetään kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, joskin sen rakenne ja sisältö ovat vielä avoinna. Kokeen tarkoituksena on varmistaa, että hakijalla on riittävä yhteiskuntaosaaminen, ymmärrys Suomen palveluista, kulttuurista ja arvoista. 

Monissa Euroopan maissa kieli- ja yhteiskuntakokeet ovat jo osa kansalaisuuden saantia. Suomessa koetta suunnitellaan liitetyksi nykyisiin kielivaatimuksiin. 

Heinäluoman eriävä kanta: joustavuutta vaikeisiin hetkiin

Heinäluoma ja SDP suhtautuvat esityksen päälinjaan periaatteessa myönteisesti: kansalaisuuden pitää merkitä sitoutumista yhteiskuntaan ja toimijuutta. Mutta he ovat tuoneet esiin riskejä tiukassa tulkinnassa.

Heinäluoman mukaan nykyinen malli ei riittävästi huomioi tilanteita, joissa henkilö on työllistynyt, kotoutunut ja aktiivinen, mutta kohtaa henkilökohtaisia haasteita, kuten sairauden, työmarkkinoiden muutokset tai muut elämänmuutokset. He ehdottivat, että toimeentuloedellytyksessä olisi mahdollisuus harkintaan poikkeustapauksissa. 

SDP:n kanta on, että vaatimusten pitää olla kohtuullisia ja oikeudenmukaisia. Ei riitä, että laki vaatii — sen on myös oltava soveltuvainen ja humaania vaihtelua salliva.

Arvioita, reaktiot ja ristiriidat

Amnesty International varoittaa, että esitysluonnos kiristää kansalaisuuden ehtoja merkittävästi ja saattaa heikentää haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada kansalaisuus. He kritisoivat ehdotuksia muun muassa syrjiviksi ja lainvalmistelun puutteellisiksi. 

Pakolaisneuvonta taas nostaa esiin sen, että tiukennukset tulisivat samanaikaisesti useassa eri säädöksessä – mikä voi johtaa sumeaan kokonaisuuteen, jonka vaikutuksia on vaikea hahmottaa. 

Muut puolueet suhtautuvat jakautuneesti: osa näkee uudistukset kannustavina, osa epäilee niiden käytännön toteutusta ja syrjivyysriskiä.

Kansalaisten näkökulmasta monet kokevat uudistukset kynnyskysymyksenä: mitä tarkoittaa “riittävä toimeentulo”? Miten arvioidaan tuen käyttöä ja poikkeustilanteita? Kuka ratkaisee harkintavallan rajoista?

Yhteiskunnalliset vaikutukset – uhkia ja mahdollisuuksia

Tiukemmat kansalaisuuden ehdot voivat lisätä painetta kotoutujilla ja hakijoilla saavuttaa taloudellinen itsenäisyys. Toisaalta se voi vaikeuttaa kansalaisuuden saamista ihmisiltä, joilla on hyvät kytkökset Suomeen mutta väliaikaisia vaikeuksia.

Kun kansalaisuus liitetään toimeentuloon ja aktiivisuuteen, osa hakijoista kokee sen tavoitteena, ei palkintona. Uudistus voi myös lisätä eriarvoisuutta, jos tulonvaihtelut, työttömyysjakso tai sairaus ilman omaa syytä johtaa kielteiseen päätökseen.

Toisaalta uudistus voi toimia kannustimena osallistumiseen: työllisyyden lisääminen, aktiivinen osallisuus ja yhteiskuntaan integroituminen korostuvat entistä vahvemmin.

Kokonaiskuva: juridinen, ihmisoikeusnäkökulma ja kansalaisuus

Lain uudistus on osa laajempaa maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan muutosta. Kansalaisuuden ehtoja tiukennetaan hallituskauden aikana kolmessa vaiheessa: asumisaika, toimeentulo ja kokonaisturvallisuus. 

Juridisesti uudistus kytkee kansalaisuuden entistä enemmän yksilön toimintakykyyn ja osallistumiseen. Lakimuutokset tuovat mahdollisuuden hallinnolliseen harkintaan, mikä korostaa viranomaisten roolia. 

Ihmisoikeusnäkökulmasta uudistukset nostetaan esiin erityisesti kansalaisuuslakimuutosten vaikutusten suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin, syrjintäkieltoon ja yhdenvertaisuuteen.

Keskeiset uudistusehdotukset listattuna

• Asumisaikaedellytys nostetaan kahdeksaan vuoteen
• Oleskelun hyväksyttävyys rajataan vain oleskeluluvalla tapahtuneeseen asumiseen
• Toimeentuloedellytys: tukea ei saa olla käytetty liiaksi hakijakauden aikana
• Kansalaisuuteen liitetään aktiivinen sitoutuminen ja kotoutuminen
• Kansalaisuuskokeen käyttöönotto ennakoidaan
• Nuhteettomuuden arviointia kiristetään
• Kansallisen turvallisuuden näkökulma vahvistuu heti
• Harkinnanvara mahdollisena poikkeustapauksissa ehdotetaan