Kokoomuksen kokenut kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee julkisuuteen saatetusta Suomen ensimmäisestä kansallisesta syöpästrategiasta. Keskustelu syövän kokonaisvaltaisen torjunnan tehostamisesta nousee nyt kokonaan uudelle tasolle, kun Suomi on viimein saanut oman ohjelmansa, joka vastaa kasvavaan tautitaakkaan. Syöpästrategia luo valtavan vahvan pohjan sille työlle, jonka myötä Suomi kykenee nousemaan kansainväliseksi edelläkävijäksi niin syövän ehkäisyssä, hoidossa kuin myös tutkimuksessa. Sarkomaa tähdentää, että Suomi ei ole enää se kummajainen, joka kulki Euroopassa muiden maiden perässä ilman omaa kansallista suunnitelmaa.
Syöpään sairastuu maassamme tällä hetkellä arviolta 35 000 ihmistä joka vuosi, mikä muodostaa merkittävän haasteen yhteiskunnallemme. Tilanne vaatii kiireellisiä toimia, sillä kymmenen vuoden päästä sairastuneiden määrän arvioidaan nousevan jopa 46 000:een, erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) koordinoima ja Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta valmistunut ohjelma ”Yhdessä syöpää vastaan – ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa 2026–2035” antaa toivoa tähän synkkään ennusteeseen. Uusi strategia pyrkii vähentämään syöpäkuolemia merkittävästi ja parantamaan potilaiden elämänlaatua, huomioiden vahvasti myös heidän läheisensä hoitopolun kaikissa vaiheissa.
Strategian synnytys – Poliittisen tahdonvoiman tulosta
Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut jäsenmailleen kansallisen syöpästrategian laatimista. Euroopan unioni on nostanut syövän vastaisen taistelun terveyspolitiikkansa ykkösprioriteetiksi, minkä vuoksi EU-maista lähes kaikilla on jo oma strategiansa. Suomen strategian valmistelu sai ratkaisevan alkusysäyksen vuonna 2023, kun hallituspuolueet lisäsivät valtiovarainvaliokunnassa budjettiin erillisen lisämäärärahan juuri tämän kansallisen suunnitelman työstämiseen. Sarkomaa korostaa, että nämä poliittiset toimet luovat selkeän velvoitteen myös nykyiselle hallitukselle aloittaa strategian toimeenpano välittömästi.
Strategiatyön valmistelussa ovat olleet mukana terveydenhuollon ammattilaiset, viranomaiset, poliittiset päättäjät sekä kaikkein tärkeimpänä asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä. Tavoitteiden valinnassa keskeisiksi arvoiksi nousivat esiin eriarvoisuuden vähentäminen, hoidon vaikuttavuus, elämänlaatu sekä tutkimuksen keskeinen merkitys. Laaja-alainen yhteistyö on ollut välttämätöntä, jotta lopputuloksesta on tullut mahdollisimman kattava ja realistisesti toteutettavissa oleva kokonaisuus. Nyt saatu yhteinen suunta antaa meille mahdollisuuden vastata kasvavaan syöpätaakkaan, parantaa palveluita ja samalla vähentää inhimillistä kärsimystä.
Ihmislähtöinen taistelu – Syöpäpolun kokonaisvaltainen kattaminen
Kansallinen syöpästrategia kattaa nimensä mukaisesti koko syöpään liittyvän polun, aina ehkäisystä palliatiiviseen hoitoon asti. Ohjelma ottaa huomioon syövän ennaltaehkäisyn, syöpäseulonnat, modernin diagnostiikan ja syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen ja psykososiaalisen tuen sekä palliatiivisen ja saattohoidon. Tavoitteena on varmistaa, että syövän diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen palvelut ovat saatavilla yhdenvertaisesti ja mahdollisimman pienellä viiveellä koko Suomessa, hyvinvointialueiden mahdollisista eroista riippumatta.
Ennaltaehkäisyyn panostaminen on strategiassa aivan keskeisessä asemassa, sillä arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia syöpätaudeista olisi ehkäistävissä puuttumalla tunnettuihin riskitekijöihin. Tällaisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakka, alkoholi, ylipaino ja epäterveellinen ruokavalio. Terveysviestinnän selkeyttä ja saavutettavuutta on parannettava, jotta kansalaisten terveyslukutaito paranisi ja he voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Lisäksi syövälle altistavia tekijöitä, kuten ilmansaasteita, UV-säteilyä sekä tiettyjä infektioita, tulee edelleen aktiivisesti vähentää yhteiskuntapoliittisin keinoin.
Rokotusten avulla toteutettava ehkäisy on nostettu strategian yhdeksi tärkeimmistä teemoista. Tavoitteena on poistaa esimerkiksi kohdunkaulasyöpä ja muut ihmisen papilloomavirusten (HPV) aiheuttamat syövät. Strategia tukee Euroopan komission suositusta pyrkiä 90 prosentin HPV-rokotuskattavuuteen tytöillä sekä lisätä merkittävästi poikien rokottamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä on konkreettinen ja kustannustehokas keino suojella nuoria vakavilta terveysuhilta.
Varhainen havaitseminen Ssäästääihmishenkiä
Syövän ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä Sarkomaan mukaan näihin panostaminen on aivan keskeisessä asemassa syöpäkuolemien vähentämisessä. Euroopan komissio on antanut pitkään suosituksia rintasyöpäseulontojen laajentamisesta koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia, mutta Suomen nykyinen seulontaohjelma on rajoittunut vain 50–69-vuotiaisiin. Suomen kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä onkin hiljattain antanut uuden suosituksen, jonka mukaan kohderyhmää tulisi laajentaa 46–74-vuotiaisiin.
Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on osoitettu tutkimuksissa erittäin kustannusvaikuttavaksi keinoksi varhaistaa rintasyövän havaitsemista. Seulontaohjelman avulla voidaan lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja, mikä tärkeintä, lieventää inhimillisiä kärsimyksiä merkittävästi. Ohjausryhmän esityksen mukaan ikäryhmälaajennus tulisi toteuttaa asteittain vuodesta 2026 alkaen, ottaen ensin mukaan 46–49-vuotiaat ja myöhemmin 70–74-vuotiaat.
On perusteltua, että Suomen seulontaohjelmat vastaavat kokonaisuudessaan uusinta tutkimusnäyttöä ja kansainvälisiä suosituksia, toteaa Sarkomaa. Rintasyöpä aiheuttaa edelleen eniten naisten syöpäkuolemia, vaikka hoito onkin edistynyt valtavin askelin. Syöpärekisterin tutkimukset ovat osoittaneet, että seulonta on vähentänyt rintasyöpäkuolleisuutta seulontaan osallistuneiden keskuudessa lähes 30 prosentilla. Kansallisen strategian toimeenpano vaatii nyt poliittista sitoutumista seulontaikärajojen nopeaan päivittämiseen.
Eurooppa näyttää suuntaa – Yhteiset tavoitteet
Euroopan unionin syöväntorjuntasuunnitelma (Europe’s Beating Cancer Plan) luo vahvan kehyksen sille työlle, jota Suomessakin nyt lähdetään toimeenpanemaan. EU:n suunnitelma on jaettu neljään pääpilariin, jotka kattavat koko syöpäketjun ennaltaehkäisystä selviytyjien elämänlaatuun. Suunnitelman yksi lippulaivahankkeista on pyrkimys poistaa kohdunkaulan syöpä rokottamalla ja parantamalla seulontojen kattavuutta. EU pyrkii lisäksi siihen, että 90 prosentille rintasyövän, paksusuolen ja peräsuolen sekä kohdunkaulan syövän seulontaan oikeutetusta väestöstä tarjotaan seulontaa vuoteen 2025 mennessä.
EU-maiden väliset erot syövänhoidon ja seulonnan saatavuudessa ovat edelleen suuria, mikä korostaa entisestään EU:n ja kansallisten strategioiden tarvetta. Unionin tavoitteena on vähentää syövästä potilaille, heidän perheilleen ja terveydenhuoltojärjestelmille koituvaa taakkaa. Syöväntorjuntatoimet edistävät samalla myös muiden kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen, torjuntaa, sillä riskitekijät ovat usein samat. Yhteistyön tiivistämiseksi EU on perustamassa kansallisten laaja-alaisten syöpäkeskusten verkostoa, joka edistää parhaiden käytäntöjen jakamista ja tasavertaista pääsyä asiantuntemukseen.
Kansallinen syöpästrategia sisältää useita osatavoitteita, jotka linjaavat tulevaa toimintaa:
- Ennaltaehkäisy: Riskitekijöiden, kuten tupakan ja alkoholin, käytön vähentäminen sekä rokotuskattavuuden nostaminen HPV- ja HBV-viruksia vastaan.
- Varhainen diagnosointi: Syöpäseulontojen laajentaminen ja tehokkuuden parantaminen uusimman tutkimusnäytön mukaisesti.
- Hoidon laatu ja saatavuus: Yhdenvertaisen pääsyn varmistaminen syöpätutkimuksiin ja hoitoon koko maassa sekä uusien hoitomuotojen, kuten kalliiden lääkkeiden, vaikuttavuuden seuranta.
- Potilaiden elämänlaatu: Kuntoutuksen, psykososiaalisen tuen ja vertaistuen lisääminen syöpäpotilaille ja syövästä selvinneille.
- Tutkimus ja innovointi: Kliinisen tutkimuksen ja terveysdatan hyödyntämisen tehostaminen sekä uusien, kustannustehokkaiden menetelmien käyttöönotto.
Toteutuksen hetki – Politiikan tahtotila punnitaan
Strategian laatiminen on osoitus poliittisesta tahdosta, mutta varsinainen työ vasta alkaa, kun sen toimeenpano käynnistyy. Sarkomaa painottaa voimakkaasti, että syöpästrategian toimeenpano on kirjattava ehdottomasti seuraavaan hallitusohjelmaan. On välttämätöntä, että tuleva hallitus myös sitoutuu strategian tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavine resursseineen. Strategia sisältää myös konkreettiset mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista pystytään seuraamaan järjestelmällisesti.
Syöpäjärjestöt ja potilasjärjestöt ovat korostaneet, että syöpään sairastuminen vaikuttaa aina myös toimeentuloon, mikä saattaa lisätä sosiaalista eriarvoisuutta entisestään. Tästä syystä strategian ihmislähtöinen lähestymistapa on elintärkeä, ja siinä on huomioitu järjestöjen rooli kuntoutuksen ja tuen tarjoamisessa hyvinvointialueilla. Nyt vaaditaan ripeitä toimia seulontaikärajojen laajentamisessa ja rokotusohjelmien tehostamisessa, jotta Suomi pääsee todella nousemaan kansainväliseksi edelläkävijäksi.
Kymmenen vuoden visio on kirkas
Tuleva kymmenen vuoden jakso on syöväntorjunnassa käännekohta Suomessa. Strategia viitoittaa toimia syövän hoidon ja tutkimuksen kehittämiseksi aina vuoteen 2035 asti. Syöpäkeskus FICAN on korostanut, että panostaminen tutkimukseen ja uusien menetelmien kehitykseen antaa ratkaisevia työkaluja tähän työhön.
Meillä on nyt valmis, kattava ja yhteistyössä laadittu tiekartta. Sarkomaa toteaa toiveikkaana, että tämä strategia luo vakaan perustan sille, että voimme vastata kasvavaan syöpätaakkaan, minkä lisäksi Suomella on nyt aito mahdollisuus olla kansainvälinen edelläkävijä. Tärkeintä on varmistaa, että strategian sisältämät toimenpiteet eivät jää pelkiksi kauniiksi sanoiksi pöytälaatikkoon, vaan ne muuttuvat todeksi jokaisen suomalaisen syöpäpotilaan hoitopolulla.
