Keskusta esittää perustaitojen tarkastuksia ja pienten lasten kouluja

Keskusta haluaa kääntää suomalaisten oppimistulokset nousuun vahvistamalla lasten ensimmäisiä kouluvuosia ja seuraamalla perustaitojen kehittymistä nykyistä järjestelmällisemmin. Puolue esittää uudessa koulutuspoliittisessa linjauksessaan muun muassa pienten lasten koulujen vakiinnuttamista sekä osaamisen tarkastuspisteitä peruskoulun toiselle ja kahdeksannelle luokalle.

Keskustan 14. elokuuta 2026 julkaiseman linjauksen tavoitteena on nostaa Suomi takaisin kansainvälisten PISA-vertailujen kärkimaiden joukkoon. Puolueen mukaan koulutuspolitiikassa on keskityttävä erityisesti lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen kaltaisiin perustaitoihin. Samalla se haluaa vahvistaa ammatillista koulutuspolkua ja nostaa suomalaisten yleistä osaamis- ja koulutustasoa.

Linjauksen valmistelua johtaneen Keskustan varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Hilkka Kempin mukaan lasten erilaiset valmiudet ja oppimisen tahdit pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Puolue perustelee uudistuksia myös syrjäytymisen ehkäisemisellä: puutteelliset perustaidot voivat vaikeuttaa myöhempiä opintoja, työelämään pääsemistä ja itsenäistä selviytymistä yhteiskunnassa.

Pienten lasten koulu yhdistäisi esiopetuksen ja alkuopetuksen

Keskustan keskeinen ehdotus on pienten lasten koulujen vakiinnuttaminen. Mallissa esiopetus sekä peruskoulun ensimmäinen ja toinen luokka muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden. Tarkoituksena olisi antaa lapselle mahdollisuus edetä oppimisessa oman kehityksensä ja valmiuksiensa mukaisesti sen sijaan, että kaikkien pitäisi saavuttaa samat tavoitteet täsmälleen samassa aikataulussa.

Ajatuksena on madaltaa esiopetuksen ja varsinaisen koulun välistä rajaa. Yhtenäinen kokonaisuus voisi helpottaa tiedonkulkua opettajien ja muun henkilöstön välillä sekä mahdollistaa tuen järjestämisen varhaisessa vaiheessa. Käytännön toteutus edellyttäisi kuitenkin ratkaisuja muun muassa opetussuunnitelmiin, henkilöstörakenteeseen, tiloihin ja kuntien vastuisiin liittyvissä kysymyksissä.

Keskustan tiedotteessa ei vielä esitetä yksityiskohtaista valtakunnallista toteutusmallia, kustannusarviota tai aikataulua. Vakiinnuttaminen tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että pienten lasten koulusta pyrittäisiin tekemään yksittäisiä kokeiluja laajempi ja pysyvämpi osa koulutusjärjestelmää. Kunnilla olisi toteutuksessa merkittävä asema, koska ne vastaavat perusopetuksen järjestämisestä.

Puolueen aiemmat koulupolkuun liittyvät avaukset ovat koskeneet myös oppilaaksiottoa ja perheiden kouluvalintoja. Aiheesta kertoo tarkemmin artikkeli Keskustan varapuheenjohtaja Kemppi esittää muutoksia koulushoppailuun.

Perustaitoja seurattaisiin kahdessa tarkastuspisteessä

Toinen näkyvä ehdotus koskee peruskoulun aikana tehtäviä perustaitojen tarkastuksia. Keskusta sijoittaisi tarkastuspisteet toiselle ja kahdeksannelle luokalle. Tavoitteena olisi havaita mahdolliset puutteet ennen kuin ne kasaantuvat ja alkavat vaikeuttaa oppilaan etenemistä muissa oppiaineissa.

Toisen luokan tarkastus ajoittuisi vaiheeseen, jossa lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perusteiden pitäisi olla rakentumassa. Jos lapsella havaittaisiin vaikeuksia, tukea voitaisiin suunnata jo alakoulun alkuvaiheessa. Kahdeksannen luokan tarkastuspiste puolestaan antaisi aikaa korjata puutteita ennen peruskoulun päättymistä ja toiselle asteelle siirtymistä.

Linjauksen perusteella tarkastusten tarkoitus olisi toimia tuen välineenä, ei uutena tutkintona tai oppilaita keskenään vertailevana kokeena. Tiedotteessa ei kuitenkaan määritellä, olisivatko arvioinnit valtakunnallisesti yhdenmukaisia, miten tuloksia käsiteltäisiin tai millaiseen lisätukeen havaittu osaamisvaje automaattisesti johtaisi.

Tarkastuspisteiden vaikutus riippuisi olennaisesti siitä, mitä arvioinnin jälkeen tapahtuu. Pelkkä vaikeuksien tunnistaminen ei paranna oppimistuloksia, jos kouluilla ei ole riittävästi erityisopetusta, pienryhmämahdollisuuksia tai muuta pedagogista tukea. Jatkovalmistelussa ratkaistavaksi jäisivät siksi myös uudistuksen henkilöstö- ja rahoitustarpeet.

Lukutaito nähdään opintojen ja työkyvyn perustana

Keskusta nostaa lukutaidon koulutuspoliittisen linjauksensa keskiöön. Puolue viittaa arvioon, jonka mukaan noin joka viidennen nuoren lukutaito ei ole peruskoulun päättyessä riittävällä tasolla. Tavoitteeksi asetetaan, ettei yksikään nuori jäisi koulutuspolulta puutteellisten perustaitojen vuoksi.

Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen eivät ole vain yksittäisten oppiaineiden tavoitteita, vaan ne vaikuttavat lähes kaikkeen myöhempään opiskeluun. Esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa tarvitaan kykyä ymmärtää ohjeita, hahmottaa määriä ja mittoja sekä viestiä kirjallisesti. Samat taidot korostuvat työelämässä ja arjen asioinnissa.

Kemppi yhdistää perustaitojen vahvistamisen myös syrjäytymisen ehkäisemiseen. Jos nuori päättää peruskoulun ilman riittävää osaamista, opintojen jatkaminen voi vaikeutua, vaikka opiskelupaikka löytyisi. Ongelmat voivat näkyä myöhemmin opintojen keskeytymisenä, heikkona kiinnittymisenä työelämään tai kasvavana palvelujen tarpeena.

PISA-tutkimukset mittaavat 15-vuotiaiden valmiuksia hyödyntää osaamistaan erilaisissa tilanteissa. Suomen tulokset ovat heikentyneet 2000-luvun huippuvuosista, vaikka maa menestyy edelleen moniin osallistujamaihin verrattuna hyvin. Keskustan tavoite paluusta kärkeen on poliittisesti selkeä, mutta sen saavuttaminen vaatisi pitkäjänteisiä toimia useiden hallituskausien ajan.

Ammatillisen koulutuksen asemaa halutaan vahvistaa

Linjauksessa tavoitellaan myös ammatillisen koulutuspolun vahvistamista. Keskustan tiedote ei erittele kaikkia tähän liittyviä toimenpiteitä, mutta teema kytkeytyy puolueen laajempaan tavoitteeseen nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa.

Ammatillisen koulutuksen kannalta peruskoulussa saavutetut taidot ovat ratkaisevia. Nuoren pitäisi pystyä omaksumaan sekä ammattialan käytännön osaamista että siihen liittyvää teoriaa. Jos perustaidot ovat jääneet heikoiksi, opiskelija voi tarvita toisella asteella runsaasti tukea jo ennen varsinaisen ammattiosaamisen vahvistamista.

Keskustan avauksessa peruskoulun ja toisen asteen kysymykset muodostavat näin saman kokonaisuuden. Varhaisella tuella pyrittäisiin ehkäisemään tilanteita, joissa oppimisvaikeudet siirtyvät koulutusasteelta toiselle. Samalla puolue tavoittelee sitä, että mahdollisimman moni nuori suorittaisi tutkinnon ja löytäisi reitin työelämään.

Ammatillisen polun vahvistaminen voi tarkoittaa myös nykyistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja työnantajien välillä, mutta tiedotteessa ei määritellä esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen, lähiopetuksen tai rahoituksen tulevia painotuksia. Näiden ratkaisujen sisältö jää myöhemmän poliittisen valmistelun varaan.

Kunnille ja kouluille voisi syntyä uusia velvoitteita

Keskustan ehdotukset kohdistuvat valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan, mutta niiden käytännön vaikutukset näkyisivät ennen kaikkea kunnissa ja kouluissa. Pienten lasten koulujen järjestäminen vaatisi paikallisia päätöksiä, ja valtakunnalliset tarkastuspisteet lisäisivät arviointiin sekä tuen suunnitteluun liittyvää työtä.

Kuntien erilaiset lähtökohdat voivat vaikuttaa siihen, miten uudistuksia pystyttäisiin toteuttamaan. Suurissa kaupungeissa kysymykset liittyvät esimerkiksi koulujen eriytymiseen, oppilasalueisiin ja suuriin oppilasmääriin. Harvaan asutuilla alueilla keskeisiä ovat pitkät etäisyydet, pienet ikäluokat ja lähikouluverkon säilyminen.

Linjauksen jatkoarvioinnissa olennaisia kysymyksiä ovat rahoitus, henkilöstön saatavuus ja uudistusten suhde jo käynnissä oleviin koulutuksen muutoksiin. Jos tarkastuksissa havaitaan aiempaa enemmän tuen tarvetta, järjestelmän pitäisi myös pystyä vastaamaan siihen. Muuten riskinä on, että arviointi tuottaa tietoa ilman, että oppilaan tilanne käytännössä paranee.

Keskustan julkistus on puolueen poliittinen linjaus, ei hallituksen päätös tai valmis lakiesitys. Ehdotusten eteneminen riippuu myöhemmistä poliittisista neuvotteluista, vaalituloksista ja siitä, millaisia kustannuksia yksityiskohtaisessa valmistelussa arvioidaan syntyvän.

Linjauksen keskeiset ehdotukset

Keskustan koulutuspoliittinen kokonaisuus rakentuu tiedotteen perusteella seuraavien tavoitteiden ympärille:

• esiopetuksen sekä ensimmäisen ja toisen luokan yhdistäminen pienten lasten kouluksi
• lasten yksilöllisen etenemistahdin nykyistä parempi huomioiminen
• lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vahvistaminen peruskoulun ydintehtävänä
• perustaitojen tarkastuspisteiden sijoittaminen toiselle ja kahdeksannelle luokalle
• oppimisvaikeuksien ja osaamispuutteiden havaitseminen riittävän varhain
• ammatillisen koulutuspolun sekä yleisen osaamis- ja koulutustason vahvistaminen
• koulupudokkuuden ja nuorten syrjäytymisriskin vähentäminen.

Toteutustapa ratkaisee uudistusten vaikutukset

Keskustan linjaus vastaa huoleen oppimistulosten heikkenemisestä painottamalla koulupolun alkuvaihetta ja perusosaamisen säännöllistä seurantaa. Ehdotusten vahvuutena on helposti ymmärrettävä tavoite: jokaisen lapsen pitäisi oppia perustaidot niin hyvin, että hän kykenee jatkamaan opintojaan.

Samalla monet ratkaisevat yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Pienten lasten koulun valtakunnallinen määritelmä, tarkastuspisteiden arviointimenetelmät, oppilaille tarjottava jatkotuki ja kunnille aiheutuvat kustannukset vaativat tarkempaa valmistelua. Myös opettajien ja muun kouluhenkilöstön näkemykset vaikuttavat siihen, miten mallit toimisivat arjessa.

PISA-sijoituksen kohentaminen ei myöskään riipu vain yksittäisestä arvioinnista tai hallinnollisesta rakenteesta. Oppimistuloksiin vaikuttavat koulun käytäntöjen lisäksi esimerkiksi lasten hyvinvointi, poissaolot, kotien voimavarat ja oppilaiden saama tuki. Keskustan julkistus avaa keskustelun siitä, pitäisikö koulutuspolitiikan painopistettä siirtää entistä voimakkaammin varhaisiin vuosiin ja perustaitojen varmistamiseen.

Puolueen esitysten poliittinen merkitys määräytyy lopulta sen mukaan, muuttuvatko tavoitteet rahoitetuiksi ja täsmällisiksi uudistuksiksi. Julkistettu linjaus tarjoaa suunnan, mutta yksityiskohtainen toteutussuunnitelma jää myöhemmän valmistelun tehtäväksi.

Lähteet

Suomen Keskusta: Suomi takaisin PISA-tulosten kärkeen – Keskusta julkaisi koulutuspoliittisen linjauksensa, tiedote 14.8.2026.