Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho arvostelee Helsingin suunnitelmia, jotka hänen mukaansa heikentäisivät lapsiperheiden asemaa. Keskustan 31. elokuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan puolue haluaa säilyttää alle yksivuotiaiden lasten kotihoidon tukeen liittyvän Helsinki-lisän. Siika-aho nostaa samalla esiin pienten päiväkotien yhdistämisen ja kysyy, millaisen viestin kaupunki ratkaisuillaan lähettää perheille.

Helsinkiläinen Siika-aho katsoo, että kuntalisä helpottaa pienten lasten vanhempien arkea aikana, jolloin kotitalouksien taloudellinen liikkumavara on jo kaventunut. Hänen mukaansa lisästä luopuminen voisi vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia perheillä on järjestää alle yksivuotiaan lapsen hoito kotona.

Tiedotteessa ei täsmennetä Helsinki-lisän euromäärää, poistamisen mahdollista aikataulua tai sitä, missä vaiheessa kaupungin päätöksentekoa asia on. Siinä ei myöskään esitetä kaupungin arviota muutoksen kustannusvaikutuksista. Kyse on Keskustan poliittisesta kannanotosta, jossa puolue vetoaa Helsingin päättäjiin ennen lopullisia ratkaisuja.

Keskusta vetoaa Helsingin valtuutettuihin

Siika-ahon mukaan Helsinki-lisä voidaan yhä säilyttää, jos riittävä määrä kaupungin päättäjiä asettuu tuen jatkamisen kannalle. Hän painottaa valtuutettujen vastuuta ja kuvaa mahdollisen poistamisen merkitsevän lapsiperheille taloudellisesti vaikeita aikoja.

Kotihoidon Helsinki-lisä on kunnallinen lisä, jolla kaupunki voi täydentää kotihoidon tuen kokonaisuutta omilla ehdoillaan. Kuntalisät eivät ole samanlaisia kaikkialla Suomessa, vaan kunnat ratkaisevat niiden käytön, määrän ja myöntämisperusteet. Tämän vuoksi lisä on myös kuntapoliittinen valinta: sen säilyttämisessä punnitaan perhepolitiikan tavoitteita suhteessa kaupungin talouteen ja muihin menoihin.

Keskustan perustelujen ytimessä on ajatus perheiden valinnanmahdollisuuksista. Puolueen mukaan vanhempien pitäisi voida arvioida itse, mikä hoitoratkaisu sopii parhaiten pienelle lapselle ja koko perheelle. Taloudellisen tuen pienentyminen voi Siika-ahon arvion mukaan kaventaa tätä mahdollisuutta, vaikka perheen oma toive olisi jatkaa kotihoitoa.

Siika-aho pitää ongelmallisena myös sitä viestiä, joka tuen poistamisesta hänen mukaansa välittyisi. Hän katsoo, ettei kaupungin pitäisi kohdella lapsia tai lapsiperheille suunnattuja tukia ensisijaisesti menoeränä. Tiedotteen kärjekäs sanavalinta ”kylmästä kyydistä” korostaa Keskustan pyrkimystä nostaa asia näkyväksi osaksi Helsingin poliittista keskustelua.

Päiväkotien yhdistäminen nousi samaan arvosteluun

Helsinki-lisän ohella Siika-aho kiinnittää huomiota kaupungin päiväkotiverkkoon. Hänen mukaansa pieniä päiväkoteja ollaan yhdistämässä samaan aikaan, kun Helsingissä toteutetaan suuria liikenneväyliin liittyviä remontteja. Keskustan puoluesihteeri näkee näiden ratkaisujen välillä ristiriidan ja kysyy, ovatko lapsiperheiden arkea koskevat vaikutukset kaupungin tärkeysjärjestyksessä riittävän korkealla.

Päiväkotien keskittäminen voi tiedotteen mukaan pidentää lasten ja vanhempien päiviä. Jos lähipäiväkoti suljetaan tai yhdistetään suurempaan yksikköön, matka varhaiskasvatukseen saattaa kasvaa. Liikennejärjestelyt ja työmaat voivat puolestaan tehdä päivittäisistä kulkemisista aiempaa hitaampia. Siika-ahon mukaan kyse ei siten ole vain hallinnollisesta palveluverkkoratkaisusta, vaan muutoksesta, joka voi näkyä konkreettisesti perheiden aikatauluissa.

Hän korostaa myös lähiyhteisön merkitystä. Pieni päiväkoti voi olla osa perheen omaa kaupunginosaa, tuttua reittiä ja lähellä olevaa tukiverkostoa. Yksiköiden yhdistäminen voi Keskustan arvion mukaan irrottaa lapsia näistä yhteisöistä. Tiedotteessa ei kuitenkaan yksilöidä, mitä päiväkoteja arvostelu koskee, kuinka monen lapsen hoitopaikka olisi muuttumassa tai millä perusteilla kaupunki suunnittelee mahdollisia yhdistämisiä.

Kaupungin palveluverkkoa koskevissa ratkaisuissa arvioidaan tavallisesti sekä tilojen kuntoa ja käyttöastetta että alueiden lapsimääriä, kustannuksia ja palvelujen saavutettavuutta. Keskustan tiedotteessa Helsingin omia perusteluja ei käsitellä, joten Siika-ahon puheenvuoro edustaa yhtä poliittista näkemystä laajemmassa keskustelussa.

Perhepolitiikka kytkeytyy Helsingin vetovoimaan

Siika-aho sanoo luottavansa siihen, että Helsinki voi olla lapsiperheystävällinen kaupunki. Hänen mukaansa kaupungin vetovoimaa ei pidä tarkastella vain työpaikkojen, rakentamisen tai liikenneyhteyksien kautta. Olennaista on myös se, kokevatko perheet saavansa arjessaan riittävästi tukea ja ovatko lasten palvelut helposti saavutettavissa.

Lapsiperheystävällisyys voi vaikuttaa siihen, haluavatko perheet jäädä Helsinkiin lasten syntymän jälkeen. Asumisen hinta, päivähoitomatkat, palvelujen läheisyys ja tukien taso muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella perheet tekevät ratkaisujaan. Siika-ahon kannanotossa Helsinki-lisä ja päiväkotiverkko näyttäytyvät saman kysymyksen eri puolina: kuinka paljon kaupunki on valmis käyttämään resursseja perheiden arjen sujuvuuteen?

Keskustan viesti liittyy samalla laajempaan alue- ja talouspoliittiseen keskusteluun. Kaupunkien kasvu, palvelujen rahoitus ja Suomen tulevat elinkeinoratkaisut nivoutuvat yhteen, vaikka näkökulmat vaihtelevat pääkaupungista metsäsektoriin. Aihepiirin laajempaa taustaa käsittelee myös kirjoitus Onko Suomen tulevaisuus yhä metsässä – vai onko fokus ”metsässä”.

Katse myös seuraaviin eduskuntavaaleihin

Siika-aho yhdistää Helsingin ratkaisun valtakunnalliseen perhepolitiikkaan ja tuleviin eduskuntavaaleihin. Hän viittaa julkisuudessa esillä olleisiin ehdotuksiin lapsiperheiden etuuksien vähentämisestä ja kyseenalaistaa niiden hyödyn julkiselle taloudelle. Keskustan linjana on tiedotteen perusteella puolustaa ja kehittää perheille suunnattuja etuuksia niiden purkamisen sijaan.

Puolueen argumentti nojaa ajatukseen, että lapsiperheiden tukeminen on pitkän aikavälin yhteiskunnallinen investointi. Siika-aho ei tiedotteessa esitä laskelmia siitä, miten Helsinki-lisän säilyttäminen vaikuttaisi kaupungin menoihin tai kuinka tuen mahdollinen poistaminen heijastuisi varhaiskasvatuksen kysyntään. Näiden tietojen merkitys korostuu, jos asiasta käydään yksityiskohtaista talousarvio- tai valtuustokeskustelua.

Kotihoidon tuen kuntalisää arvioitaessa kysymys ei ole ainoastaan tuen välittömästä hinnasta. Päätös voi vaikuttaa myös siihen, kuinka moni perhe hakee lapselleen kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa ja missä vaiheessa paikkaa tarvitaan. Kokonaisvaikutusten vertaaminen edellyttäisi tietoja sekä kuntalisän kustannuksista että varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Keskustan tiedotteessa tällaista vertailua ei ole mukana.

Päätöksenteossa tarvitaan tarkemmat vaikutusarviot

Siika-ahon ulostulo asettaa Helsingin päättäjille poliittisen kysymyksen siitä, miten säästöt, palveluverkko ja perheiden tukeminen sovitetaan yhteen. Ennen ratkaisua keskeisiä selvitettäviä asioita ovat ainakin seuraavat:

• Kuinka paljon Helsinki-lisän maksaminen maksaa kaupungille vuosittain?
• Kuinka monta perhettä lisä koskee ja miten poistaminen vaikuttaisi niiden tuloihin?
• Lisäisikö muutos alle yksivuotiaiden lasten varhaiskasvatuspaikkojen kysyntää?
• Miten päiväkotien yhdistämiset vaikuttaisivat matkoihin, hoitopäivien pituuteen ja alueelliseen saavutettavuuteen?
• Millä muilla keinoilla kaupunki voisi tukea pienten lasten perheitä?

Keskustan kannanotto pyrkii tekemään Helsinki-lisästä arvovalinnan. Kaupungin näkökulmasta ratkaisuun liittyvät kuitenkin myös talous, palvelujen kysyntä ja yhdenvertaisuus. Jos lisän poistamista tai ehtojen muuttamista valmistellaan, päätöksenteon kannalta olennaista on tuoda julki vaihtoehtojen vaikutukset sekä kuulla niitä perheitä, joiden arkeen muutos suoraan osuisi.

Siika-ahon mukaan suuntaa voidaan vielä muuttaa. Hän haastaa valtuutetut puolustamaan lapsiperheiden etuuksia sekä arvioimaan päiväkotiratkaisuja perheiden arjen näkökulmasta. Tiedotteen perusteella Keskusta aikoo pitää kysymystä esillä paitsi Helsingin kunnallispolitiikassa myös tulevassa valtakunnallisessa vaalikeskustelussa.

Lopullinen merkitys riippuu siitä, millaisena mahdollinen esitys etenee, mitä kaupungin vaikutusarviot osoittavat ja millaisen kannan Helsingin päätöksentekijät ottavat. Tässä vaiheessa Keskustan puheenvuoro on ennen kaikkea poliittinen vetoomus kotihoidon kuntalisän ja lähipalvelujen puolesta.

Lähteet

Suomen Keskustan tiedote STT Infossa 31.8.2026. Artikkeli perustuu puolueen julkaisemaan tiedotteeseen, ja siinä esitetyt poliittiset arviot on merkitty Keskustan tai Antti Siika-ahon kannoiksi.