Kokoomuksen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, ei säästellyt sanojaan vastatessaan Keskustan puoluevaltuustossa esitettyihin poliittisiin avauksiin, jotka Wallinheimo tulkitsee entistä vasemmistolaisemmaksi linjaksi. Wallinheimon mukaan Keskusta yrittää epätoivoisesti sovittaa itselleen pääministeripuolueen viittaa, vaikka sen linjauksia on yhä vaikeampaa erottaa suurimman oppositiopuolueen SDP:n punaisesta linjasta. Tilanne herättää hänestä sellaista hämmennystä, että se voisi olla suorastaan koominen, jos kyseessä ei olisi Suomen julkisen talouden kohtalo ja sen kestävyys. Keskustan huoli SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mahdollisesta pääministeriydestä on Wallinheimon mielestä ymmärrettävä, mutta se menettää uskottavuutensa, kun Keskusta itse tarjoaa lähes identtistä, holtitonta talouspolitiikkaa.
Wallinheimo syytti Keskustaa siitä, että puolue pyrkii hinnalla millä hyvänsä takaisin valtaan ja Kesärantaan, vaikka se johtaisi maan velkaantumisen kiihtymiseen ja verojen kiristämiseen. Hän varoitti, että jos sinipuna hallituspohjana pelottaa Keskustaa, puolueen pitäisi olla kauhuissaan ajatuksesta SDP:n ja Keskustan muodostamasta puna-puna-hallituksesta, sillä se olisi vieläkin kestämättömämpi vaihtoehto. Keskustan puoluevaltuustossa ja erityisesti puolueen julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa esitetty linja on Wallinheimon mukaan jopa aiempaa vasemmistolaisempi, mikä nostaa esiin kysymyksen puolueen todellisesta talouspoliittisesta vastuullisuudesta.
Säästöt lykätään huomiseen – velkajarru pettää
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen puheet siitä, että säästöjä mietitään ”myöhemmin”, tai että velkaongelma ratkeaa ilman leikkauksia, saivat Wallinheimon varpaillaan. Wallinheimon mukaan tällainen lyhytnäköisyys on uhka jokaisen veronmaksajan lompakolle ja Suomen talouden uskottavuudelle. Keskustan linja näyttää pyrkivän palauttamaan edellisen, Marinin hallituksen, Wallinheimon näkökulmasta tuhlauksen leimaaman politiikan. Esimerkiksi Keskustan vaihtoehtobudjetissa esitetyt linjaukset, kuten hallituksen leikkauspäätösten peruuttaminen sosiaaliturvasta ja tiukasta hyvinvointialuehallinnosta kynsin hampain kiinni pitäminen, johtavat suoraan menolisäyksiin, jotka on Wallinheimon mukaan katettava velalla tai veronkiristyksillä.
Wallinheimo nosti esiin Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Antti Kurvisen viittauksen takavuosien videopelihahmo Hugoon ja tämän ”Herää pahvi!” -lausahdukseen. Wallinheimo piti viittausta ironisena, sillä hän on itse sitä mieltä, että nimenomaan Keskusta tarvitsee kipeimmin Hugon herättelyä. Hän kysyi suoraan, tietääkö puolue itse, onko se menossa oikealle vai vasemmalle. Wallinheimon tulkinnan mukaan Keskustan vaihtoehtobudjetti osoittaa, että usko punavihreään, ”rahaa on ja talouskasvu korjaa” -linjaan on puolueessa jopa SDP:tä vahvemmassa, mikä tekee puolueen esiintymisestä vastuullisena ja isänmaallisena vaihtoehtona kovin epäuskottavaa.
Kaikkonen keulakuvana kasvattaisi vain taakkaa
Kokoomuksen näkökulmasta Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen politiikka, jota Wallinheimo nimesi osuvasti ”Kasvu-Kaikkoseksi”, johtaisi ainoastaan valtionvelan ja verojen hallitsemattomaan kasvuun. Keskustan vaihtoehtobudjetti sisältää Wallinheimon kritiikin mukaan merkittäviä menolisäyksiä, joille ei ole esitetty realistista rahoituspohjaa. Esimerkiksi Kaikkonen on puhunut työntekijöiden veroluontoisten maksujen keventämisestä yli 4000 euroa kuussa tienaavilta ja työllistävien yrittäjien sivukulujen alentamisesta, mutta samalla hän on vastustanut Orpon hallituksen aikeita laskea yhteisöveroa ja viivytellyt todellisten säästöesitysten kanssa. Wallinheimon mielestä tämä on vastuuntunnotonta politiikkaa.
Keskustan ehdottamat veronkevennykset kohdistuvat Kaikkosen mukaan työntekijöihin, mutta Wallinheimo näkee taustalla piilevän riskin julkisen talouden rapautumisesta ja velkaantumisesta. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 85 prosentin vuonna 2025 ja jatkaa kasvuaan kohti 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, jopa Orpon hallituksen säästötoimista huolimatta. Keskustan esittämä lisävelanotto uhkaisi nostaa luvut vieläkin korkeammalle, ajaen Suomen entistä syvempään kestävyysvajeeseen ja mahdollisesti EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Keskustan talouslinjan epäselvyydet
Wallinheimo ihmettelee erityisesti Keskustan jatkuvaa tarvetta esiintyä vastuullisena isänmaallisena vaihtoehtona, samalla kun sen talouspolitiikka on kokoomuksen mielestä lähinnä ”velkaelvytystä”. Keskustan vaihtoehtobudjetissa on esitetty myös mielenkiintoisia avauksia, kuten pikamuoti- ja krääsävero sekä uudelleenkäytettävien tuotteiden verotuksen keventäminen, mutta nämä toimet eivät Wallinheimon mukaan riitä kattamaan menolisäyksiä. Wallinheimo kritisoi Keskustaa myös siitä, että se on lykännyt esityksen vaikutusarvioita.
Keskustan puheenjohtaja Kaikkonen on korostanut tarvetta tuplata talouskasvu ja saamaan suomalaisille töitä, mutta Wallinheimon mukaan kasvu ei synny velalla ja veronkorotuksilla, vaan työllisyyttä vahvistamalla, investointeja houkuttelemalla ja yrittäjyyttä tukemalla. Keskustan vaihtoehdossa on Wallinheimon mukaan ristiriita: toisaalta pyritään keventämään työn verotusta, mutta toisaalta ollaan valmiita palaamaan entisen hallituksen linjalle, joka johti juuri velkaantumisen kiihtymiseen ja talouden pysähtymiseen.
Keskustan politiikkaa leimaa Wallinheimon kritiikissä voimakas ristiriita:
- Samanlainen linja kuin vasemmistolla: Keskustan vaihtoehtobudjetti muistuttaa pitkälti SDP:n ja muiden vasemmistopuolueiden esityksiä, mikä hämärtää puolueen perinteistä keskustaoikeistolaista identiteettiä.
- Säästöjen lykkääminen: Puolue lykkää todellisten säästöjen tekemistä ja julkisen talouden tasapainottamista hamaan tulevaisuuteen, luottaen liikaa talouskasvun ihmeisiin.
- Hallituksen tavoitteiden mitätöinti: Keskusta peruuttaisi Orpon hallituksen säästöpäätöksiä, mikä lisäisi välittömästi valtion menoja.
- Velkaantumisen vaara: Wallinheimon mukaan Keskustan linja johtaisi vain valtionvelan ja verojen kestämättömään kasvuun, heikentäen Suomen pitkän aikavälin talousnäkymiä.
- Hyvinvointialueiden puolustaminen ilman uudistuksia: Keskusta pitää kiinni nykyisestä hyvinvointialuehallinnosta, mutta ei tarjoa riittäviä ratkaisuja niiden rahoitusongelmiin ja kustannusten hallintaan.







Yksi kommentti artikkeliin ”Keskustan poliittinen suunta hämmentää: Wallinheimo näkee vain velkaantumisen ja veronkiristykset”