Suomen ilmastopolitiikan valmistelu on ollut hallituskauden ajan sisäisen kiistelyn ja venytyksen varjossa, huomauttaa ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto (SDP). Hallitus antoi tänään eduskunnalle kauan odotetut selonteot – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman sekä energia- ja ilmastostrategian – mutta Perholehdon mukaan ajoitus on auttamattomasti liian myöhäinen. Tärkeimmät ilmastopoliittiset linjaukset saatiin julki vasta kauden loppupuolella, mikä jättää liikkumavaraa seuraavalle hallitukselle. Monet asiantuntijat ja poliittiset tarkkailijat ovat yhtä mieltä siitä, että prosessin pitkittyminen on heikentänyt Suomen kykyä reagoida nopeasti muuttuvaan vihreään siirtymään.

Hallitus on Perholehdon mielestä toiminut tehottomasti ja epäjohdonmukaisesti, mikä on tulpannut valmistelua pitkin matkaa. Kokoomuksen siunauksella ja Perussuomalaisten tiukassa ilmastovastaisuuden talutusnuorassa kävely on johtanut siihen, että merkittäviä uusia toimia ei selonteoissa juuri linjata. Perholehto kritisoi voimakkaasti sitä, että hallitus on perääntynyt ilmastotavoitteista ja jättänyt rahoituksen ilmaan roikkumaan, mikä luo epävarmuutta. Vaikka julkisuudessa on yritetty luoda kuvaa edistyksestä, todelliset, konkreettiset toimet loistavat poissaolollaan.

Epävarmuus Kuristaa Taloutta: Vihreät Investoinnit Jäävät Tulematta

Kansanedustaja Perholehto näkee hallituskauden ilmastopoukkoilun suorana tappiona Suomen taloudelle ja investointi-ilmapiirille. Vihreän siirtymän investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle, ja epävarmuus on saanut sijoittajat harkitsemaan muita kohteita. Vaikka Suomella ei olisi varaa menettää yhtäkään vihreän siirtymän projektia, hallituksen sisäinen epäselvyys on luonut haitallisen ilmapiirin. Esimerkiksi viime viikolla julkaistu sopu tuulivoimaloiden sääntelystä, jonka Perholehto kuvaa ”jäykäksi hankaloittamiseksi”, lähettää vääränlaisia signaaleja markkinoille.

Tämä ilmastopolitiikan epäselvyys uhkaa hidastaa Suomen siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, mikä puolestaan heikentää kansainvälistä kilpailukykyä. SDP on pyrkinyt tarjoamaan rakentavaa palautetta koko kauden ajan, mutta hallitus ei ole ollut vastaanottavainen. Aiemmin tällä viikolla esitetyt arviot talouden näkymistä osoittavat, että juuri investoinnit ovat avainasemassa, mutta tuntuu siltä, että hallitus ei ole ymmärtänyt ilmastopolitiikan ja talouskasvun välistä suoraa yhteyttä.

VTT:n Raportti Vahvistaa Huolet: Kohti Hiilineutraaliutta Epäjohdonmukaisesti

Hallituksen julkaisemaan ilmastopolitiikan tietoperustaan liittyvä VTT:n raportti ei anna Perholehdolle ja muille kriitikoille aihetta tyytyväisyyteen. Raportissa todetaan suoraan, että hallituksen ilmastosuunnitelmissa ei ole riittävästi yhteensovitettu päästösektoreiden tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että Orpon kaudella valmistellut suunnitelmat eivät tue riittävällä tavalla ilmastolain perimmäistä tavoitetta: Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035.

Perholehto näkee tämän osoituksena siitä, että hallitus on epäonnistunut strategisessa ohjauksessa. SDP sen sijaan pysyy tiukasti sitoutuneena vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ja esittää vaihtoehtobudjetissaan konkreettisia ilmasto- ja luontotoimia niille osoitetun rahoituksen kanssa. Tämä asettaa hallituksen vaikeaan asemaan. Hallituksen on nyt vastattava kysymykseen: ovatko annetut selonteot tyhjiä kirjauksia, jotka vain siirtävät ongelman eteenpäin, vai onko se valmis tekemään välttämättömät ja rahoitetut korjausliikkeet?

Raportin mukaan erityisesti maa- ja metsätalouden sekä liikenteen päästövähennystoimet tarvitsevat selkeämpää linjausta ja yhteensovittamista. Päästöjen vähentäminen on monitahoinen prosessi, joka vaatii poliittista rohkeutta ja kykyä tehdä vaikeita päätöksiä lyhyellä aikavälillä, jotta pitkän aikavälin tavoite saavutetaan.

Miten Tilanteesta Eteenpäin?

Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuus näyttää olevan vahvasti sidoksissa seuraavan hallituksen toimiin, sillä nykyinen hallitus on jättänyt pöydälle suuren korjausliikkeen. Perholehto ja SDP vaativat välittömiä toimenpiteitä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ja talouden kilpailukyvyn turvaamiseksi on ryhdyttävä seuraaviin toimiin:

• Vihreän siirtymän investointien esteiden purkaminen: Luvanmyöntöprosesseja on nopeutettava ja sääntelyä kevennettävä niiltä osin, jotka haittaavat uusiutuvan energian projekteja, kuten tuulivoimaa.
• Ilmastolain tavoitteiden täyttäminen: On varmistettava, että kaikkien päästösektoreiden suunnitelmat ovat aidosti linjassa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen kanssa.
• Konkreettisen rahoituksen osoittaminen: Pelkät kirjaukset eivät riitä; ilmasto- ja luontotoimille on osoitettava riittävä rahoitus valtion budjetista.
• Ilmastovastaisuuden torjuminen: Hallituksen on lopetettava Perussuomalaisten ilmastovastaisen linjan myötäily ja alettava tehdä päätöksiä tieteellisen tiedon ja VTT:n raportin suositusten mukaisesti.
• Kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen: Suomen uskottavuus kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa kärsii, jos kotimaiset tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Ilman korjausliikettä Suomen ilmastopolitiikka joutuu entistä ahtaammalle, ja tämä heijastuu suoraan kansantalouteen.

Tieto Hallituksen linjausten taustalla

Hallitus on puolustellut hidasta valmistelua tarpeella löytää laaja poliittinen yhteisymmärrys ja monimutkaisten selontekojen vaatimalla perusteellisella valmistelulla. Pääministeripuolue Kokoomus on korostanut talouden näkökulmaa ja pyrkinyt löytämään tasapainon ilmastotavoitteiden ja kilpailukyvyn välillä. Perussuomalaiset puolestaan ovat jatkuvasti kyseenalaistaneet ilmastotoimien kustannustehokkuuden ja niiden vaikutuksen suomalaisten arkeen.

VTT:n raportti toimii kriittisenä tietoperustana, joka on nyt nostettu esiin poliittisessa keskustelussa. Raportin sisältämät huomautukset tavoitteiden yhteensovittamisen puutteista antavat lisäpontta oppositiopuolueiden, kuten SDP:n, kritiikille. Vaikka hallitus on antanut selonteot, niiden sisältöä ja konkreettisia vaikutuksia arvioidaan nyt suurennuslasin alla. Poliittinen pelikenttä on nyt asetettu, ja seuraavaksi odotetaan hallituksen vastausta siihen, miten se aikoo korjata ilmastopolitiikan kurssia – vai jättääkö se tosiaan vastuun seuraavalle hallitukselle.