Keskustelu Suomen työmarkkinoiden uudistuksesta on saanut uuden, odottamattoman käänteen. Kun talousvaikeudet ja työllisyyshaasteet puristavat, katseet kääntyvät yhä useammin kohti menestyneitä pohjoismaisia malleja. Nyt valokeilaan on noussut Tanskan joustoturvamalli eli flexicurity, ja merkillepantavaa on, että ajatuksella on saatu SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov varauksellisella mutta vankalla tuella puolelleen. Filatov näkee valtiovarainministeriön tuoreessa selvitysraportissa (2025) piilevän suuren potentiaalin: mahdollisuuden luoda reilumpi ja tehokkaampi työelämä, joka toisi jopa 77 000 uutta työllistä kymmenessä vuodessa.

Filatov korostaa, että tehokkaat työvoimapalvelut eivät ole mikään halpa leikki. Hän vertaa Suomen nykyisiä työttömän aktiivipalveluita ”köyhänmiehenmalliin”, joka tuottaa väistämättä heikompia tuloksia.

Ladan hinnalla ei saa mersua, hän toteaa osuvasti viitaten siihen, että resursseja on lisättävä, jotta Tanskassa nähdyt tulokset olisivat mahdollisia Suomessakin.

SDP:n avaus on merkittävä, sillä se osoittaa valmiutta hyväksyä mallin keskeiset, työsuhdeturvaa joustavoittavat osat, kunhan paketti on tasapainoinen ja tarjoaa työttömille aidosti paremman turvan ja paremmat palvelut vastineeksi joustosta.

Tanskan taika: Kolmen pilarin malli vauhdittaisi työllisyyttä

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen ja neuvotteleva virkamies Johanna Alatalon tuore selvitysraportti, joka julkaistiin lokakuussa 2025, on keskustelun ytimessä. Selvityshenkilöt perkaavat, miten Suomi voisi siirtyä Tanskan mallin mukaiseen joustoturvaan, joka tunnetaan kolmesta toisiaan tukevasta pilaristaan: joustava työsuhdeturva, antelias työttömyysturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka.

Filatov pitääkin tätä kolmen pilarin mallia peruslinjaltaan kannatettavana. Hän tunnistaa mallin taloudelliset hyödyt, joiden arvioidaan parantavan kansantaloutta 2,4 prosenttiyksikköä. Joustoturvamallin ydinajatuksena on, että yritysten on helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä tarpeen mukaan (jousto), mutta työttömäksi jäänyt saa samalla hyvän ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja tehokkaita palveluita, jotka auttavat nopeasti takaisin työelämään (turva).

Tanska on tässä edelläkävijä. Sen työllisyysaste on korkea ja työttömyysjaksojen kesto lyhyempi. Järjestelmä kannustaa ottamaan vastaan lyhyitäkin töitä. Vaikka Tanskassa onkin käytössä suhteellisen kovat sanktiot työttömille, Filatov huomasi, että sanktioita ei juurikaan tarvitse käyttää, koska palvelupuoli pelaa.

Suomen nykytila: ”Köyhänmiehen malli” ja leikkaukset

Filatov nostaa esiin Suomen työllisyyspolitiikan krooniset ongelmat, erityisesti resurssien riittämättömyyden. Hän huomauttaa, että Suomessa palvelut ovat olleet pirstaleisia ja henkilökohtaista tukea on liian vähän. Kun Tanskassa on huomattavasti enemmän henkilöstöä työvoimapalveluissa, Suomi on toiminut nuukasti.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että Suomessa ollaan joustavuuden suhteen menossa osin Tanskan mallin suuntaan, mutta ilman sen tuomaa turvaa. Nykyinen hallitus (Orpo-Purra) on toteuttanut merkittäviä heikennyksiä työttömyysturvaan, jotka uhkaavat viedä Suomea entistä kauemmas Tanskan tasapainoisesta mallista. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi:

1. Ansiosidonnaisen porrastus: Taso laskee kahden ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen.
2. Omavastuuajan pidentäminen: Aika on pidentynyt, mikä leikkaa etuuksia.
3. Työssäoloehdon pidentäminen: Ansiosidonnaista varten vaaditaan nyt vuoden työskentely puolen vuoden sijaan.
4. Suojaosan poisto: Kannustin ottaa vastaan lyhyitä töitä heikkenee, kun työttömyysturvan suojaosa poistuu, mikä voi leikata tuloa jopa 150 euroa kuukaudessa.

Filatov muistuttaa, että moni aiempi työllisyyttä tukenut väline on jo poistettu käytöstä, kuten aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa. Järjestöjen rahoitusleikkaukset vaikeuttavat myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työllistämistä. Hän pelkää, että leikkauspolitiikka kostautuu pitkällä aikavälillä korkeampina kustannuksina, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa tai tukea.

Joustoturvan ydin: Työsuhdeturva, turva ja palvelut

Joustoturvamallissa on kyse kokonaisuudesta. Tanskan esimerkki osoittaa, että työntekijän vähäisempi suoja irtisanomistilanteissa (joustava työsuhdeturva) hyväksytään vain, jos vastineeksi saa taloudellisen turvan ja laajat palvelut. Tämä luo työmarkkinoille dynaamisuutta ja pitää työttömyysjaksot lyhyinä.

Suomessa pelko on, että mallista otetaan käyttöön vain joustoa lisäävät osat – eli irtisanomisen helpottaminen – mutta laiminlyödään samalla turva ja aktiiviset palvelut. TEM:n selvitys toteaakin, että Suomi on osin lähellä, osin kaukana mallista. Suurimmat ongelmat joustoturvan näkökulmasta liittyvätkin työttömyysturvan etuustasoihin ja aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitustasoon ja sisältöön. Raportissa ehdotetaan muun muassa, että Työllisyysrahastoon rakennettaisiin aktiivisen työvoimapolitiikan suhdannepuskuri, mikä toisi lisää resursseja palveluihin.

Filatov näkee tässä mahdollisuuden kääntää Suomen työllisyysasteen lasku takaisin nousuun. Viime vuosina työllisyysaste on pudonnut merkittävästi, ja erityisesti nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvussa. Uusi, resurssoitu malli voisi tarjota kunnille, jotka ovat ottamassa vastuuta työllisyyden hoidosta, uusia, tehokkaita välineitä selviytyäkseen tehtävästään.

Tanskan työttömyysturva numeroina

Tarja Filatovin mainitsema ero Tanskan ja Suomen työllisyyspalvelujen välillä on dramaattinen. Tanskassa työvoimapolitiikkaan käytetään suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) enemmän resursseja kuin Suomessa, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän ja tehokkaamman palvelun. Työttömyysturvan tasossakin on eroja. Tanskan ansiopäiväraha voi olla jopa 90 prosenttia palkasta, joskin siinä on tiukka kuukausittainen katto. Suomessa prosenttiosuus on matalampi, mutta kattoa ei ole.

Tanskan joustoturvan keskeisiä tunnusmerkkejä (verrattuna Suomeen):

• Työsuhdeturva: Irtisanominen on huomattavasti joustavampaa ja helpompaa.
• Ansiosidonnainen korvaustaso: Korkeampi prosenttiosuus (jopa 90 % palkasta), mutta matalampi euromääräinen katto (noin 2 300 euroa/kk).
• Työssäoloehto: Tanskassa vaaditaan korkeampaa tulotasoa pidemmältä ajalta (esim. 30 000 euroa 36 kuukaudessa) verrattuna Suomen aiempaan puolen vuoden, ja nykyiseen vuoden, vaatimukseen.
• Aktiiviset palvelut: Paljon suuremmat resurssit ja henkilökohtaisempi palvelu. Virkailijoita on enemmän.
• Ammattisuoja: Tanskassa ei ole ammattisuojaa, mikä tarkoittaa, että työtön joutuu hakemaan aktiivisesti työtä myös muilta aloilta.
• Pakolliset toimet: Työttömällä on velvollisuus osallistua toimiin, joita työvoimatoimisto osoittaa.

Tanskan malli on dynaaminen, ja siinä työllisyysvaikutus syntyy juuri pilarien tasapainosta: irtisanomisen kynnystä lasketaan, jotta työnantajien on helpompi kokeilla uusia rekrytointeja. Työntekijän kannalta riski pienenee, koska työttömyysturva on kattavampi ja palvelut varmistavat nopean työnhakuprosessin ja uuden työn löytymisen.

Filatovin kanta osoittaa, että myös Suomen vasemmistossa ollaan valmiita harkitsemaan työsuhdeturvan joustoja, kunhan samalla varmistetaan, että työntekijöiden taloudellinen turva ja tehokkaat aktiivitoimet ovat kunnossa. Tämän tasapainon toteutuminen on seuraavien vuosien työmarkkinakeskustelun suurin kysymys. Tanskan mersu työelämässä vaatii suomalaisilta poliitikoilta paitsi rohkeutta myös reilusti lisää rahaa palveluihin.

Yksilöllisen palvelun hinta ja arvo työvoimapoliittisena investointina

Tarja Filatov on oikeassa siinä, että yksilöllisten ja resursoitujen palveluiden tulokset ovat parempia, mutta ne ovat myös kalliimpia. Tanskassa työttömyyden hoitoon käytetään huomattavasti enemmän varoja BKT:hen suhteutettuna kuin Suomessa. Tämä on kuitenkin investointi, joka maksaa itsensä takaisin lyhyempinä työttömyysjaksoina, korkeampana työllisyysasteena ja parempana kansantalouden kasvuna. Kun jokainen euro käytetään tehokkaasti yksilön auttamiseen, yhteiskunta säästää pitkässä juoksussa. On aika nostaa suomalainen työllisyyspolitiikka Lada-tasolta aidon joustoturvan Mersu-tasolle.

Kohti Tanskan mallia: Mitä Suomessa tarvitaan

Tanskan joustoturvamallin (flexicurity) hyödyntäminen Suomessa edellyttää muutoksia, jotka kattavat kaikki kolme pilaria:

1. Irtisanomissuojan ja palkkaamisen kynnyksen madaltaminen: Joustavuuden lisääminen työpaikkojen syntymisen ja katoamisen helpottamiseksi.
2. Ansiosidonnaisen tason korottaminen ja keston säilyttäminen: Työttömän toimeentulon turvaaminen ja aktiivisuuteen kannustaminen lyhyillä työttömyysjaksoilla.
3. Aktiivisten työvoimapalveluiden massiivinen resursointi: Lisää henkilöstöä, henkilökohtaisempaa palvelua, palkkatukia ja kuntoutusta työttömien nopeaan uudelleentyöllistymiseen.