Suomalainen työelämä on suuren murroksen edessä, ja poliittinen vääntö hallituksen ajamista uudistuksista kiihtyy entisestään. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on esittänyt painavan varoituksen hallituksen suunnittelemasta irtisanomissuojan heikentämisestä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai torstaina valmiiksi mietintönsä, joka koskee lakimuutosta, jota oppositiossa kutsutaan yleisesti ”potkulaiksi”. Koskela jätti mietintöön vastalauseen yhdessä SDP:n ja vihreiden kanssa, sillä oppositio näkee uudistuksessa merkittäviä riskejä työntekijöiden oikeusturvalle.

Irtisanomissuojan heikentäminen on yksi Petteri Orpon hallituksen keskeisistä työmarkkinatoimista, jolla pyritään lisäämään työmarkkinoiden dynamiikkaa. Vasemmistoliiton näkemys on kuitenkin täysin päinvastainen, ja puolue pelkää muutoksen johtavan epävarmuuden kasvuun. Koskela korostaa, että hallituksen esitys avaa ovet mielivaltaisten irtisanomisten yleistymiselle suomalaisilla työpaikoilla. Lakiuudistus poistaa vaatimuksen irtisanomisperusteen ”painavuudesta”, mikä madaltaa kynnystä työsuhteen päättämiseen henkilöperusteisesti.

Uudistus on herättänyt laajaa huolta palkansaajajärjestöissä ja oppositiopuolueissa koko syksyn ajan. Hallituspuolueet ovat perustelleet muutosta työllisyyden edistämisellä ja työllistämiskynnyksen madaltamisella. Koskela ei kuitenkaan niele hallituksen selityksiä, vaan pitää toimia ideologisena hyökkäyksenä työntekijöiden asemaa vastaan. Hänen mukaansa kyseessä on arvovalinta, jossa työntekijän turva uhrataan ilman takeita positiivisista työllisyysvaikutuksista.

Oikeusturva vaarassa heikentyä

Lakiuudistuksen ydin on sanamuodon muutos, joka saattaa kuulostaa pieneltä, mutta jonka juridiset vaikutukset ovat suuret. Nykyinen laki edellyttää irtisanomiselle ”asiallista ja painavaa” syytä, kun taas uusi laki vaatisi ainoastaan ”asiallista” syytä. Tämä muutos poistaa työnantajalta velvollisuuden punnita irtisanomisen syitä yhtä tarkasti kuin aiemmin. Koskela näkee tässä suoran uhan työntekijöiden oikeusturvalle ja pelkää oikeuskäytännön muuttuvan arvaamattomaksi.

Työpaikoilla saattaa syntyä tilanteita, joissa irtisanominen tapahtuu entistä kevyemmin perustein, jos laki menee läpi esitetyssä muodossa. Koskela huomauttaa, että kun irtisanomiseen ei enää tarvita painavaa syytä, kynnys puuttua epäkohtiin nousee. Työntekijä ei välttämättä uskalla enää ilmoittaa väärinkäytöksistä tai turvallisuuspuutteista, jos hän pelkää työpaikkansa puolesta. Tämä vaikenemisen kulttuuri voi johtaa työolojen heikkenemiseen ja jopa vaaratilanteisiin, joista ei uskalleta raportoida.

Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota esityksen ongelmakohtiin lausunnossaan. Valiokunta totesi, että nyt esitettävä sääntely vaarantaa sekä työntekijöiden että työnantajien oikeusturvan epäselvyytensä vuoksi. Koskela pitää hälyttävänä, että hallituspuolueet eivät ole suostuneet korjaamaan esitystä perustuslakivaliokunnan huomioista huolimatta. Hänen mukaansa tämä kertoo hallituksen piittaamattomuudesta lainsäädännön laatua ja perusoikeuksia kohtaan.

Kansainvälinen vertailu ontuu

Hallitus on usein perustellut työelämäheikennyksiä sillä, että Suomen täytyy kiriä kiinni kilpailijamaiden etumatkaa. Oppositio on kuitenkin tuonut esiin tilastoja, jotka asettavat tämän väitteen kyseenalaiseen valoon. Suomen nykyinen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen tiukka, vaan se sijoittuu OECD-maiden keskitasolle. Koskelan mukaan tämä osoittaa, että hallituksen toimet eivät perustu faktoihin tai todelliseen tarpeeseen, vaan puhtaaseen ideologiaan.

OECD:n vertailutiedot osoittavat, että monissa Suomen kilpailijamaissa irtisanomissuoja on jopa tiukempi tai samalla tasolla. Väite siitä, että Suomen ”jäykät työmarkkinat” olisivat esteenä kasvulle, ei saa tukea kansainvälisistä vertailuaineistoista. Koskela syyttää hallitusta kuvitteellisten ongelmien ratkomisesta, mikä vie huomion pois todellisista talouden haasteista. Hänen mielestään Suomen tulisi kilpailla osaamisella ja laadulla, ei halpuuttamalla työehtoja.

Työmarkkinoiden joustavuutta on Suomessa lisätty jo monin tavoin vuosien varrella. Määräaikaiset työsuhteet, vuokratyö ja nollatuntisopimukset ovat arkipäivää monelle suomalaiselle palkansaajalle. Koskela muistuttaa, että lisäjouston hakeminen irtisanomissuojaa heikentämällä kohdistuu usein juuri niihin, joiden asema on jo valmiiksi turvaton. Uudistus ei tuo kaivattua vakautta, vaan lisää epävarmuutta entisestään epävakaassa maailmantilanteessa.

Työllisyystavoitteet karkaavat

Hallituksen keskeisin lupaus on ollut työllisyyden parantaminen ja sadan tuhannen uuden työllisen saaminen. Tilastot kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa hallituskauden puolivälin lähestyessä. Työttömien määrä on kasvanut hallituskauden aikana jo noin 80 000 henkilöllä, mikä on huolestuttava suunta. Koskela nostaa tämän luvun esiin osoituksena siitä, että hallituksen ”työllisyystoimet” eivät ole toimineet toivotulla tavalla.

Työllisyyden heikkeneminen on monen tekijän summa, mutta hallituksen leikkauspolitiikka ei ole ainakaan auttanut tilannetta. Ostovoiman heikkeneminen ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat vähentäneet kotimaista kysyntää, mikä heijastuu suoraan yritysten tilauskirjoihin. Koskela ihmettelee, miksi hallitus jatkaa samalla linjalla, vaikka tulokset ovat olleet surkeita. Hänen mukaansa mikään määrä huonoja uutisia ei näytä herättävän hallitusta tarkistamaan kurssiaan.

Hallituspuolueet vetoavat usein siihen, että rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Oppositio pitää tätä selitystä riittämättömänä, kun samalla ihmisten toimeentuloa kurjistetaan tässä ja nyt. Koskela peräänkuuluttaa vastuullisempaa politiikkaa, jossa arvioidaan rehellisesti toimien vaikutuksia ihmisten arkeen. Työllisyys ei parane pelkästään keppiä tarjoamalla, vaan tarvitaan myös panostuksia osaamiseen ja työkykyyn.

Vaikenemisen kulttuurin uhka

Yksi vakavimmista seurauksista irtisanomissuojan heikentämisessä on sen vaikutus työpaikkojen ilmapiiriin ja sananvapauteen. Työntekijän asema neuvottelupöydässä heikkenee merkittävästi, jos irtisanomisuhka on jatkuvasti läsnä. Koskela varoittaa tilanteesta, jossa työntekijät eivät uskalla puolustaa oikeuksiaan tai tuoda esiin epäkohtia. Tämä voi johtaa siihen, että ongelmat lakaistaan maton alle ja ne saavat kasvaa rauhassa.

Työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten uudistus vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa toimia. Jos ”asiallinen syy” riittää irtisanomiseen, voi kynnys hankalaksi koetun työntekijän poistamiseen olla hyvin matala. Koskelan mukaan tämä on myrkkyä avoimelle ja kehittyvälle työkulttuurille, jota Suomessa on rakennettu vuosikymmeniä. Pelolla johtaminen ei kuulu moderniin työelämään, mutta lainsäädäntö on nyt mahdollistamassa paluun vanhakantaiseen toimintatapaan.

Mielivaltaisuuden riski on todellinen, sillä ”asiallinen syy” on käsitteenä tulkinnanvarainen. Oikeuslaitos joutuu todennäköisesti linjaamaan uutta lakia vuosien ajan, mikä luo pitkän epävarmuuden ajan työmarkkinoille. Koskela korostaa, että epäselvä laki on huonoa lainsäädäntöä, joka työllistää juristeja mutta ei auta työttömiä. Työntekijän oikeusturva on perusoikeus, jota ei tulisi murentaa kevyin perustein.

Ideologia jyrää asiantuntijatiedon

Hallituksen tapa valmistella lainsäädäntöä on saanut osakseen kovaa kritiikkiä läpi koko vaalikauden. Kiireinen aikataulu ja lausuntopalautteen sivuuttaminen ovat nousseet toistuvaksi teemaksi. Koskela syyttää hallitusta siitä, että se runnoo läpi huonoa lainsäädäntöä piittaamatta käytännön seurauksista. Asiantuntijoiden varoitukset kaikuvat kuuroille korville, kun poliittinen päämäärä on lyöty lukkoon.

Lainvalmistelun laatu on kärsinyt, kun poliittiset tavoitteet ovat ajaneet huolellisen valmistelun edelle. Perustuslakivaliokunnan huomiot ovat vakavia, ja normaalisti ne johtaisivat esityksen merkittävään korjaamiseen. Tällä kertaa hallituspuolueet ovat kuitenkin päättäneet edetä alkuperäisellä suunnitelmalla pienistä viilauksista huolimatta. Koskelan mukaan tämä rapauttaa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja parlamentarismiin.

Vasemmistoliitto on sitoutunut vastustamaan heikennyksiä loppuun saakka, vaikka hallituksella onkin eduskunnassa enemmistö. Koskela lupaa, että taistelu työntekijöiden oikeuksista jatkuu myös tämän lakiesityksen jälkeen. Hänen mukaansa seuraavat eduskuntavaalit tulevat olemaan ratkaisevat suomalaisen työelämän suunnan kannalta. Nyt tehtävät päätökset voidaan perua, jos poliittinen voimasuhde muuttuu.

Potkulain keskeiset uhat

Seuraavassa listauksessa on tiivistettynä Minja Koskelan ja opposition keskeiset huolet irtisanomissuojan heikentämiseen liittyen:

• Mielivallan lisääntyminen: Irtisanomiskynnyksen lasku mahdollistaa työntekijöiden irtisanomisen aiempaa kevyemmin ja tulkinnanvaraisemmin perustein.
• Vaikenemisen kulttuuri: Työntekijät eivät uskalla puuttua epäkohtiin tai turvallisuusriskeihin, jos he pelkäävät ”hankalan” työntekijän leimaa ja potkuja.
• Oikeusturvan heikkeneminen: Epäselvä lainsäädäntö ja ”painavan” syyn poistaminen laista heikentävät työntekijän mahdollisuuksia riitauttaa perusteettomat irtisanomiset.
• Työllisyysvaikutusten puute: Ei ole olemassa pitävää näyttöä siitä, että irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työllisyyttä, kuten työttömyyslukujen kasvu osoittaa.
• Epävarmuuden kasvu: Muutos lisää epävarmuutta työmarkkinoilla, mikä voi heikentää työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan viesti on selvä: hallituksen toimet eivät palvele suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuutena. Työelämän pelisääntöjen yksipuolinen muuttaminen työnantajan eduksi rikkoo pitkää sopimisen perinnettä. Tulevaisuus näyttää, kuinka suuri vaikutus näillä muutoksilla on suomalaiseen arkeen ja työkulttuuriin.