Kuntien talous ahdingossa: Valtionosuusuudistuksen kaatuminen syventää epävarmuutta

Hallitus ilmoitti viime viikollaan odotetun valtionosuusuudistuksen pysähtymisestä tällä vaalikaudella, mikä on herättänyt laajaa huolta kuntakentällä ja opposition riveissä. Sosialidemokraattien (SDP) kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Saku Nikkanen on noussut voimakkaasti esiin vaatien hallitusta perumaan kunnille kohdistuvat budjetoidut leikkaukset, jotka vain pahentaisivat jo ennestään vaikeaa tilannetta. Uudistuksen kaatuminen on merkittävä takaisku, sillä se oli yksi hallitusohjelman keskeisistä hankkeista, jonka oli tarkoitus selkeyttää kuntien rahoituspohjaa sote-uudistuksen jälkeisessä maisemassa.

Riitelyn hinta: Miksi uudistus juuttui?

Valtionosuusjärjestelmän uudistus juuttui hallituspuolueiden väliseen erimielisyyteen, mikä on synnyttänyt jälkipyykkiä ja syyttelyä eri tahojen kesken. Nikkanen kuvaa tilannetta erittäin valitettavaksi, sillä kunnat ovat eläneet vuosia epävarmuudessa odottaen järjestelmän korjaamista vastaamaan uutta sote-maisemaa. Uudistuksen tavoitteena oli luoda selkeämpi ja ennakoitavampi malli, joka ottaisi huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja tehtäväkuvat, erityisesti kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Hallintovaliokunnan jäsenenä Nikkasen näkemykset heijastelevat laajaa huolta siitä, että hallituksen sisäinen riitely kaatoi koko Suomen kannalta välttämättömän uudistuksen.

Uudistusprosessin epäonnistuminen tarkoittaa, että epäselvä tilanne kuntien rahoituksen suhteen jatkuu, eikä kunnilla ole mahdollisuutta pitkäjänteiseen talouden suunnitteluun vaikeassa taloustilanteessa. Tämä jatkuva epävarmuus vaikeuttaa investointeja, strategista päätöksentekoa ja pahimmillaan voi johtaa palveluiden heikkenemiseen. Nikkasen mukaan hallituksen tulisi tässä tilanteessa kantaa vastuunsa ja ainakin välttää kuntien aseman pahentamista entisestään lisäleikkauksilla. Kuntien talous on jo valmiiksi tiukilla, ja jokainen lisäleikkaus uhkaa osua kipeimmin peruspalveluihin.

Vaihtoehtobudjetti tarjoaa pelastusrenkaan

SDP on esitellyt eduskunnassa oman vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2026, jossa se esittää konkreettisia toimia kuntien taloudellisen aseman parantamiseksi. Sosialidemokraatit esittävät kunnille palautettavaksi 75 miljoonaa euroa, jotka hallituksen budjettiesitys leikkaisi ensi vuoden valtionosuuksista. Tämä palautus on Nikkasen mukaan kriittisen tärkeä, jotta kunnat voisivat selviytyä nykyisistä taloudellisista haasteista ilman, että ne joutuvat turvautumaan radikaaleihin leikkauksiin peruspalveluissa.

Lisäksi SDP esittää 25 miljoonan euron lisäystä valtionosuuksiin kuntien tehtävien hoidon tukemiseksi, mikä toisi kaivattua tukea esimerkiksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursointiin. Yhteensä 100 miljoonan euron potti pyrkisi paikkaamaan sitä epävarmuutta ja painetta, jonka valtionosuusuudistuksen kaatuminen ja budjetoidut leikkaukset ovat synnyttäneet. Hallituksen budjettiesitys nähdään oppositiossa lyhytnäköisenä ja kuntien peruspalveluita uhkaavana.

Palvelut puntarissa: Leikkaukset vai veronkorotukset?

Kansanedustaja Nikkanen nostaa esiin kaksi hyvin konkreettista seurausta, joita valtionosuuksien leikkaaminen ilman toimivaa uudistusta kuntatasolla aiheuttaa. Mikäli valtionosuuksia leikataan, monella kunnalla ainoa mahdollisuus on joko kohdistaa leikkaukset suoraan perusopetukseen tai varhaiskasvatukseen, tai vaihtoehtoisesti korottaa kunnallisveroa. Kuntien on lain mukaan pidettävä taloutensa tasapainossa, ja valtionosuudet ovat merkittävä osa niiden tuloista. Kun tuloja vähennetään, on menoja pakko karsia tai tuloja lisätä.

Perusopetus ja varhaiskasvatus ovat kuntien lakisääteisiä ja elintärkeitä palveluita, joiden laatuun kohdistuva leikkaus vaikuttaa suoraan lasten ja perheiden arkeen sekä koko kunnan tulevaisuuden menestykseen. Kunnallisveron korottaminen puolestaan rasittaisi suoraan kuntalaisia jo ennestään tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Nikkanen esittääkin hallitukselle suoran kysymyksen: ulkoistaako hallitus veronkorotukset kunnille? Tämä on polttava kysymys, sillä kuntien päätökset verotuksesta heijastelevat usein valtionhallinnon kuntapolitiikan linjauksia ja resurssointia.

Nikkasen mukaan hallituksen olisi nyt näytettävä kykynsä vastuulliseen kuntapolitiikkaan ja vedettävä leikkausaikeet pois pöydältä. Epäonnistuminen uudistuksessa ei saisi johtaa kuntien palveluiden heikkenemiseen tai verorasituksen kasvattamiseen kuntalaisille. Kyse on koko Suomen elinvoimasta ja kansalaisten yhdenvertaisten palveluiden turvaamisesta. Kuntien rahoitus tarvitsee pikaista vakautta ja ennakoitavuutta.

SDP:n vaatimukset pähkinänkuoressa

Sosialidemokraatit pyrkivät vaihtoehtobudjetissaan turvaamaan kuntien talouden tasapainon ja palvelut seuraavilla keskeisillä toimenpiteillä:

  • Valtionosuusleikkausten peruminen: Hallituksen budjettiesityksen 75 miljoonan euron leikkaukset valtionosuuksista kumottaisiin.
  • Valtionosuuksien lisäys: Myönnettäisiin 25 miljoonan euron lisäys valtionosuuksiin kuntien tehtävien hoidon tukemiseksi, erityisesti peruspalveluihin.
  • Peruspalveluiden turvaaminen: Tavoitteena on estää leikkaukset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
  • Veronkorotusten välttäminen: Pyritään ehkäisemään kuntalaisten verorasituksen kasvaminen.
  • Talouden ennakoitavuus: Vaaditaan pitemmän tähtäimen näkökulmaa ja ennakoitavuutta kuntien talouden suunnitteluun.

Nämä esitykset alleviivaavat SDP:n näkemystä siitä, että hyvinvointivaltion perusta rakentuu vahvoille kunnille ja niiden kyvylle tuottaa laadukkaita peruspalveluita. Kuntapolitiikka on keskeinen osa kansallista talouspolitiikkaa.

Kuntien tulevaisuus vaatii vastuunkantoa

Valtionosuusuudistuksen kaatuminen on osoitus hallituksen sisäisistä ristiriidoista ja kyvyttömyydestä viedä läpi suuria rakenteellisia uudistuksia. Saku Nikkasen ja SDP:n vaatimukset heijastelevat laajaa kansallista huolta siitä, että hallituksen epäonnistuminen ei saa kostautua kuntalaisille peruspalveluiden heikkenemisenä. Hallituksen on nyt aika arvioida tilanne uudelleen, vetää leikkaukset pois ja aloittaa keskustelu kuntien talouden pitkäjänteisestä vakauttamisesta. Kuntien asema talouden heikentyessä vaatii valtion tukea, ei lisäleikkauksia.

Jätä kommentti