Liikunnan vapaaehtoistyön taakka kevenemään: Kansanedustaja Saku Nikkanen haastaa päättäjät byrokratian purkutalkoisiin

Suomalainen urheiluseuratoiminta, joka tunnetaan kansainvälisesti laajuudestaan ja menestyksestään, nojaa vahvasti vapaaehtoistyön varaan. Ilman sitoutuneiden vapaaehtoisten satojatuhansien tuntien panosta, moni laji jäisi harrastamatta ja moni lapsi ilman viikoittaista liikunnan iloa. Nyt tämä suomalaisen liikuntakulttuurin peruspilari on noussut poliittisen keskustelun keskiöön, kun SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen on tarttunut toimeen. Nikkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jonka tavoitteena on kirjaimellisesti keventää vapaaehtoisten harteilla lepäävää byrokratian taakkaa.

Nikkanen muistuttaa hallitusohjelman selkeästä linjauksesta, joka lupaa turvata liikunnan vapaaehtoistyön varmistamalla, ettei ”tarpeeton byrokratia ole este seurojen ja järjestöjen toiminnalle tai tapahtumien järjestämiselle”. Tämä kirjaus on herättänyt toiveita kentällä, sillä byrokratia on koettu jo pitkään harrastustoiminnan jarruksi.

Tämä kirjaus on tärkeä, sillä liikunnan vapaaehtoistyö muodostaa suomalaisen seuratoiminnan selkärangan ja mahdollistaa harrastamisen eri ikäryhmille ympäri maan. Näihin byrokratiatalkoisiin liikkumisen edistämiseksi haluankin innostaa kaikki mukaan, Nikkanen toteaa päättäväisesti.

Seuratoiminnan selkäranka uhattuna?

Suomessa toimii vaikuttava määrä, yli 10 000 urheiluseuraa. Näissä seuroissa on mukana satojatuhansia vapaaehtoisia – vanhempia, entisiä urheilijoita, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Heidän työnsä on mittaamattoman arvokasta, ei vain urheilullisten saavutusten, vaan ennen kaikkea kansanterveyden ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Erityisen merkittävä on vapaaehtoisten rooli lasten ja nuorten liikunnan mahdollistamisessa.

Vapaaehtoisten ja seurojen työntekijöiden arki ei kuitenkaan ole pelkkää urheilun iloa. Nikkanen nostaa esiin, kuinka heitä kuormittavat moninaiset hallinnolliset velvoitteet. Nämä velvoitteet ulottuvat lupakäytännöistä ja tapahtumien järjestämiseen liittyvistä säädöksistä aina monimutkaisiin raportointivaatimuksiin ja taloushallinnon koukeroihin. Kun vapaaehtoisten aika kuluu paperitöihin, se on pois valmennuksesta, seuratoiminnan kehittämisestä ja ennen kaikkea itse liikunnasta.

Konkreettisia toimia tarvitaan nyt

Hallitusohjelman kirjaus on askel oikeaan suuntaan, mutta Nikkanen korostaa, että sen todellinen vaikuttavuus mitataan konkreettisissa toimissa. Lupaukset byrokratian purkamisesta on lunastettava käytännön teoilla, ja tässä työssä on ensiarvoisen tärkeää varmistaa tiivis yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa. Kentän äänen on päästävä kuuluviin, jotta purkutoimet kohdistuvat juuri niihin pullonkauloihin, jotka eniten vapaaehtoisten elämää haittaavat.

Liikunnan byrokratian purkamisessa ei ole kyse vain seuratoiminnan helpottamisesta, vaan laajemmin suomalaisten liikkumisen edistämisestä. Tutkimukset osoittavat suomalaisten liikkumattomuuden olevan vakava kansanterveydellinen ongelma, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Jokainen helpotettu sääntö ja purettu turha velvoite voi vapauttaa vapaaehtoisten resursseja suoraan liikuttamiseen.

Nikkanen haluaa viedä asian eteenpäin paitsi hallituksen tasolla, myös paikallistasolla.

Tässä hengessä haluankin haastaa kaikki valtion ja kuntien päättäjät mukaan purkamaan liikunnan esteitä, hän linjaa.

Tämä haaste kutsuu päättäjiä kaikilla tasoilla tarkastelemaan omia prosessejaan ja säädöksiään: onko jokin velvoite todella välttämätön, vai voidaanko sitä keventää tai poistaa kokonaan? Byrokratian keventäminen voisi paitsi helpottaa nykyisten vapaaehtoisten työtä, myös houkutella uusia ihmisiä mukaan seuratoimintaan, sillä kynnys aloittaa uusi harrastus tai vapaaehtoistehtävä laskisi.

Liikunnan esteiden laajempi purkaminen

Nikkanen nostaa esiin vain yhden, joskin merkittävän, esteen suomalaisessa liikuntakulttuurissa: byrokratian. On kuitenkin tärkeää muistaa, että liikunnan esteet ovat moninaisia ja ulottuvat muuallekin kuin hallinnollisiin velvoitteisiin. Ne voivat olla taloudellisia, sosiaalisia, fyysisiä tai asenteellisia. Esimerkiksi harrastusmaksujen nousu, sopivien liikuntapaikkojen puute, tai syrjäytyminen voivat olla yhtä lailla esteitä aktiiviselle elämäntavalle.

Kansanedustajan kirjelmä toimii kuitenkin erinomaisena muistutuksena siitä, että poliittisilla päätöksillä on suora vaikutus ruohonjuuritason toimintaan. Kun politiikka helpottaa seurojen toimintaedellytyksiä, se luo paremmat puitteet kaikenlaiselle liikkumiselle ja harrastamiselle. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana kansanterveytenä ja elinvoimaisempana yhteiskuntana.

Mihin byrokratian åurkutyössä tulisi keskittyä?

Liikuntajärjestöjen ja seurojen mukaan kevennystä tarvitaan erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

  • Lupaprosessien Yksinkertaistaminen: Etenkin pienimuotoisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen vaatii usein ylenmääräisen määrän lupia kunnilta ja viranomaisilta.
  • Raportointivaatimusten Kevennys: Esimerkiksi valtion avustusten saamiseksi vaadittava monimutkainen ja aikaa vievä raportointi vie vapaaehtoisten aikaa.
  • Taloushallinnon Ohjeistuksen Selkeyttäminen: Pienten seurojen ja yhdistysten talouden hoitoon tarvitaan selkeämpiä, helpommin ymmärrettäviä ohjeita.
  • Tietosuojavelvoitteiden Sovittaminen Vapaaehtoistyöhön: EU:n ja kansallisten tietosuojavaatimusten toteuttaminen koetaan raskaaksi pienissä toimijoissa.

Liikunnan vapaaehtoistyön helpottaminen on konkreettinen teko, jolla voidaan parantaa suomalaisten hyvinvointia. Nikkanen on heittänyt hanskan hallituksen ja päättäjien eteen. Nyt on tekojen aika.

Kansanedustaja Saku Nikkanen: Byrokratian purkaja ja liikunnan edistäj

Saku Nikkanen on SDP:n kansanedustaja, joka tunnetaan aktiivisuudestaan liikunta- ja hyvinvointiasioiden parissa. Hän on korostanut useaan otteeseen liikunnan ja seuratoiminnan merkitystä kansakunnan hyvinvoinnille. Hän näkee byrokratian keventämisen suorana liikunnan edistämisenä, sillä se vapauttaa vapaaehtoisten aikaa ja energiaa ydintehtäväänsä: ihmisten liikuttamiseen. Nikkasen haaste onkin samalla kehotus koko suomalaiselle yhteiskunnalle nähdä vapaaehtoistyö sen ansaitsemassa arvossa ja tukea sen edellytyksiä kaikin mahdollisin tavoin.

Jätä kommentti