Digitalisaatio on mullistanut kulttuuri- ja luovan alan perusteita jo vuosikymmeniä, mutta tekoälyn esiinmarssi on nostanut pöydälle kokonaan uudenlaisen kysymysryhmän koskien tekijänoikeuksia, korvauksia ja läpinäkyvyyttä. Generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten Chat GPT:n kaltaiset laajat kielimallit, tarjoavat luovan työn tekijöille valtavia mahdollisuuksia tehostaa ja monipuolistaa työtään. Tästä huolimatta teknologian nopea kehitys on synnyttänyt merkittäviä epäkohtia erityisesti silloin, kun olemassa olevia taiteellisia teoksia käytetään tekoälyn kouluttamiseen ilman asianmukaisia lupia tai korvauksia. Luovan työn tekijöiden edunvalvojat ja poliitikot ovat nousseet barrikadeille vaatimaan pikaisia ratkaisuja, jotta taiteen tekeminen ja siitä eläminen on jatkossakin mahdollista.
Vihreiden kanta: Läpinäkyvyydellä ja korvauksilla kohti kestävää tekoälyä
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen on ottanut vahvasti kantaa luovan työn tekijöiden oikeuksien puolesta tekoälyn aikakaudella, ja hänen mukaansa selkeät pelisäännöt ovat ehdottoman välttämättömät tekoälyalustoille. Tynkkynen painottaa avoimuuden merkitystä, sillä sovelluskehittäjillä tulisi olla velvollisuus rekisteröidä ja raportoida tarkasti, mitä aineistoja he ovat käyttäneet tekoälymalliensa opettamiseen. Tällainen läpinäkyvyys on ensisijainen keino turvata luovan työn tekijöiden mahdollisuus valvoa, miten heidän teoksiaan todellisuudessa hyödynnetään, mikä on reilun pelin perusta digitalisoituvassa maailmassa.
Tynkkysen mukaan taiteellisia teoksia ei pidä voida käyttää tekoälyn kouluttamiseen ilman, että tekijöille maksetaan siitä asianmukaiset korvaukset, sillä aineiston käyttö ei voi olla ilmaista. Korvausjärjestelmän luontevin sääntelytaso olisi EU, mutta tarvittaessa on oltava valmius edetä myös kansallisesti, Tynkkynen toteaa. Tämä näkemys heijastelee laajaa huolta alan ammattilaisten keskuudessa; tekijänoikeusjärjestö Kopioston tänä syksynä tekemä kysely osoitti, että peräti 86 prosenttia luovan alan tekijöistä, esittävistä taiteilijoista ja kustantajista toivoi päättäjien puuttuvan tekoälyyn liittyviin haasteisiin ja luovan selkeät säännöt tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen käytölle. Alalla pelätään, että tekoälyn tuottamat sisällöt uhkaavat monien ammattilaisten tuloja, ja esimerkiksi audiovisuaalisen alan tekijöille on ennustettu merkittäviä tulonmenetyksiä, mikä korostaa sääntelyn tarvetta entisestään. Kuitenkin generatiivisen tekoälyn koulutukseen käytetystä sisällöstä saatavia tietoja jouduttaneen odottamaan, sillä pidempään markkinoilla olevilla malleilla on EU:n tekoälyasetuksen myötä kahden vuoden siirtymäaika.
Eurooppa edelläkävijänä: Tekoälyasetus ja sen tuomat velvoitteet
Euroopan unioni on tunnistanut tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet, ja pyrkinyt puuttumaan niihin maailman ensimmäisellä kattavalla tekoälysäädöksellä, joka tuli voimaan elokuussa 2024. Tekoälyasetuksen tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista kehittämistä ja käyttöönottoa, ja se perustuu riskiperusteiseen lähestymistapaan. Vaikka generatiivista tekoälyä ei ole nimenomaisesti määritelty, se luetaan yleiskäyttöisiksi malleiksi, joita koskevat omat velvoitteensa. Asetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on antaa luovan työn tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille selkeät keinot omien oikeuksiensa valvomiseen.
Tämä asetus asettaa yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille kaksi keskeistä vaatimusta tekijänoikeuksien näkökulmasta: ensinnäkin, niiden on otettava käyttöön toimenpiteet, jotka varmistavat EU:n tekijänoikeuslainsäädännön noudattamisen, ja toiseksi, niiden on annettava riittävän yksityiskohtainen tiivistelmä niiden koulutuksessa käytetystä aineistosta. Generatiivisen tekoälyn koulutuksessa käytettävä aineisto on suojattua, ja sääntöjen mukaan yrityksen toimintapolitiikassa on huomioitava tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevien oikeudenpidätysten tunnistaminen ja noudattaminen. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn kehittämiseen tarvitaan myös tekijänoikeuslupia, ja osa oikeudenhaltijoista ei halua, että heidän teoksillaan koulutetaan tekoälyä, mitä tekoälyn kehittäjien tulee kunnioittaa.
Luovan alan järjestöt Euroopassa ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa siitä, että tekoälyasetuksen käytännesäännöt uhkaavat vesittyä, mikä palvelee suurten tekoälypalveluiden tarjoajien etuja luovan alan kustannuksella. Tekijänoikeusjärjestöt korostavat, että kollektiivinen lisensointi voisi olla oikea tapa varmistaa, että tekijöiden, kustantajien ja muiden oikeudenhaltijoiden edut otetaan huomioon tekoälyn kehityksessä, sillä luovan sisällön hyödyntäminen ei voi olla ilmaista.
Tanska näyttää suuntaa: Deepfake-uhka sääntelyn kohteena
Tanska on jo ehtinyt ottaa konkreettisia askeleita luovan työn tekijöiden oikeuksien turvaamiseksi tekoälyn aikakaudella, osoittaen huomattavaa ratkaisukeskeisyyttä. Maan hallitus- ja oppositiopuolueet ovat löytäneet yhteisen sävelen ja Tanskan kulttuuriministeriö on valmistelemassa tekijänoikeuslakiin muutoksia, jotka turvaisivat kaksi keskeistä suojaa digitaalisia jäljitelmiä, eli deepfake-sisältöjä, vastaan. Nämä muutokset antavat Suomelle ja koko EU:lle mallia siitä, miten asiaan voidaan puuttua tehokkaasti ja nopeasti.
Tynkkysen mukaan Tanskan esimerkki osoittaa, että samanlaista ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan Suomessakin, jotta sääntely saadaan kuntoon joko kansallisesti tai EU-tasolla. On selvää, että kulttuuri- ja luovan alan työntekijät kaipaavat nopeita ja selkeitä toimia.
Tanskan uusi lainsäädäntö tähtää kahteen pääsuojaan:
- Yleinen suoja: Tämä kieltäisi realististen, digitaalisesti tuotettujen jäljitelmien jakamisen toisen henkilön tunnistettavista piirteistä (kuten ulkonäkö ja ääni) ilman tämän nimenomaista suostumusta.
- Erityinen suoja esiintyville taiteilijoille: Tämä suojaisi erikseen esiintyviä taiteilijoita heidän taiteellisten esitystensä realistisilta, digitaalisesti luoduilta jäljitelmiltä, jotka on jaettu ilman lupaa, vahvistaen heidän oikeuksiaan.
Nämä suojat on luotu nimenomaan vastaamaan tekoälyn luomiin uusiin uhkiin, joissa kenen tahansa ääntä tai kuvaa voidaan käyttää uskottavien digitaalisten jäljitelmien luomiseen.
Kulttuurin ja talouden vetoapua: Sääntelyn tärkeys
Kulttuuri- ja luova ala ovat paitsi kulttuurisen elinvoiman lähde, myös merkittävä taloudellinen ajuri Euroopassa. Tekijänoikeuksien suojeleminen tekoälykaudella ei ole vain taiteilijoiden etu, vaan koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta olennainen kysymys. Luovan työn tekijöiden edut on otettava huomioon, jotta ala voi jatkossakin tuottaa laadukasta sisältöä, joka toimii ”polttoaineena” kilpailussa muiden maanosien kanssa. Sääntelyn ja asianmukaisten korvausjärjestelmien puute voi johtaa siihen, että luovan työn tekeminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa, mikä köyhdyttäisi koko yhteiskunnan kulttuuria.
Tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäminen ei saa perustua toisten tekemän työn ilmaiseen riistoon. Tekijänoikeuden perusperiaate on suostumukseen perustuva järjestelmä, ja sellaisena sen pitäisi myös pysyä, myös digitaalisessa maailmassa.
Tekoälysääntelyn keskeiset tavoitteet luovalla alalla
- Läpinäkyvyyden parantaminen: Tekoälymallien koulutuksessa käytettyjen aineistojen rekisteröinti ja raportointi pakolliseksi.
- Asianmukaiset korvaukset: Tekijöille maksettava korvaus heidän teostensa käytöstä tekoälyn koulutukseen.
- Oikeus valvoa käyttöä: Oikeudenhaltijoille annettava selkeät keinot ja välineet omien oikeuksiensa valvontaan.
- Digitaalisten jäljitelmien suoja: Erityissuoja henkilön tunnistettavia piirteitä ja esityksiä vastaan (esim. deepfake-sisällöt).
EU:n tekoälyasetuksen asettamat velvoitteet sekä Tanskan kaltaisten edelläkävijämaiden toimet luovat pohjan kansalliselle ja unionin laajuiselle sääntelylle. Suomen on oltava valmis edistämään ja toteuttamaan näitä muutoksia nopeasti, jotta luova ala voi kukoistaa myös tekoälykaudella.
