Mai Kivelä vaatii hallitusta perumaan sote-järjestöjen leikkaukset

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä vaatii hallitusta luopumaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin suunnitelluista leikkauksista. Kivelän mukaan asia olisi otettava uudelleen käsittelyyn tulevassa budjettiriihessä, sillä järjestöjen rahoituksen supistaminen vaarantaa etenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tarjottavan tuen.

Vasemmistoliiton 29. elokuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan sote-järjestöjen valtionavustusten on määrä pienentyä kuluvan hallituskauden aikana noin puoleen vuoden 2024 tasosta. Kivelä arvioi muutoksen olevan niin suuri, että osa järjestöistä saattaa joutua supistamaan toimintaansa voimakkaasti tai lopettamaan sen kokonaan.

Kivelä kuvaa leikkauksia hyökkäykseksi kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Hänen mukaansa järjestöt täydentävät julkisia palveluja ja tarjoavat apua ihmisille, jotka eivät aina tavoita viranomaispalveluja tai tarvitsevat niiden rinnalle matalan kynnyksen tukea. Tiedotteessa ei esitetä hallituksen vastausta Kivelän kritiikkiin eikä yksilöidä kaikkien leikkausten vuosikohtaisia euromääriä.

Rahoituksen puolittumisen pelätään kaventavan perustyötä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, vertaistukea, kriisiapua, kohtaamispaikkoja sekä vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Osa toiminnasta kohdistuu hyvin rajattuihin ihmisryhmiin, joiden tarpeisiin ei välttämättä ole helposti saatavilla muuta tukea. Valtionavustukset voivat tämän vuoksi muodostaa merkittävän osan järjestöjen toimintaedellytyksistä.

Kivelän mukaan rahoituksen mittava väheneminen ei tarkoittaisi vain hallinnollisia säästöjä, vaan sillä olisi suoria vaikutuksia järjestöjen mahdollisuuksiin palkata työntekijöitä, ylläpitää palveluja ja tavoittaa avun tarpeessa olevia. Hän pitää todennäköisenä, että osa toimijoista joutuisi sulkemaan toimipisteitä tai päättämään toimintansa, jos leikkaukset toteutuvat esitetyssä laajuudessa.

Tiedotteessa suurimmiksi kärsijöiksi nimetään muun muassa asunnottomat, päihteitä käyttävät ihmiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Näiden ryhmien kohdalla järjestöt voivat tarjota tukea jo ennen kuin ongelmat kasvavat niin vakaviksi, että ihminen tarvitsee raskaampia sosiaali- tai terveyspalveluja. Kivelän viesti on, ettei avun tarve ole vähentynyt samaan aikaan, kun käytettävissä olevaa rahoitusta ollaan pienentämässä.

Kivelä yhdistää järjestöleikkaukset toimeentulon heikkenemiseen

Kivelä tarkastelee sote-järjestöjen rahoitusta osana hallituksen laajempaa sosiaalipolitiikkaa. Hän katsoo, että sosiaaliturvaan ja ihmisten toimeentuloon kohdistuneet päätökset ovat lisänneet tuen tarvetta. Tiedotteessaan hän nostaa esiin työttömyyden, lapsiperheköyhyyden ja asunnottomuuden kehityksen sekä arvioi järjestöjen työmäärän kasvavan juuri silloin, kun niiden toimintamahdollisuuksia ollaan kaventamassa.

Kivelän esittämän arvion mukaan noin 30 000 lasta on vaarassa pudota köyhyyteen. Hän viittaa lisäksi työttömyyden korkeaan tasoon ja asunnottomuuden kääntymiseen kasvuun. Luvut ja kehitysarviot ovat osa vasemmistoliiton tiedotteessa esitettyjä perusteluja, eikä tiedotteeseen ole liitetty niiden taustalla olevia erillisiä tilasto- tai tutkimuslähteitä.

Kansanedustajan mukaan järjestöjen rahoituspäätöksiä ei pitäisi arvioida irrallaan muista julkisen talouden ratkaisuista. Jos ihmisten käytettävissä olevat tulot vähenevät tai arjen ongelmat kasaantuvat, neuvonnan, ruoka-avun, kriisituen ja muun matalan kynnyksen toiminnan kysyntä voi kasvaa. Järjestöjen kyky vastata tähän kysyntään riippuu puolestaan henkilöstöstä, toimitiloista ja toiminnan jatkuvuudesta.

Kiista koskee myös ennaltaehkäisyn taloudellista merkitystä

Kivelä perustelee leikkausten perumista myös julkisen talouden näkökulmasta. Hänen mukaansa järjestöille suunnattu rahoitus muodostaa pienen osan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista, mutta sillä voidaan saada aikaan laajempia hyötyjä. Varhainen apu voi ehkäistä tilanteiden vaikeutumista ja vähentää myöhempää tarvetta kalliimmille palveluille.

Kivelän väite haastaa ajatuksen siitä, että avustusten pienentäminen vahvistaisi julkista taloutta suoraviivaisesti. Hänen mukaansa säästö voi jäädä lyhytaikaiseksi, jos avun puuttuminen lisää myöhemmin esimerkiksi päivystyspalvelujen, lastensuojelun, asumispalvelujen tai muun vaativan tuen tarvetta. Tiedotteessa ei kuitenkaan esitetä laskelmaa siitä, kuinka suuria tällaiset välilliset kustannukset olisivat.

Ennaltaehkäisevän työn vaikutusten mittaaminen on usein vaikeaa, koska tulokset voivat näkyä vasta vuosien kuluttua. Lisäksi on haastavaa osoittaa täsmällisesti, mikä yksittäinen tukimuoto esti ongelman pahenemisen. Kivelän mukaan tämä ei vähennä järjestötyön arvoa, vaan korostaa tarvetta tarkastella rahoitusta pidemmällä aikavälillä pelkkien välittömien menosäästöjen sijasta.

Vasemmistoliitto arvostelee hallituksen arvovalintoja

Kivelä pitää leikkauksia poliittisena ja ideologisena ratkaisuna. Hänen mukaansa päätös kohdistuu suhteettoman voimakkaasti ihmisiin, joiden asema on jo valmiiksi heikko. Hän ei hyväksy perustelua, jonka mukaan järjestöavustusten vähentäminen olisi välttämätön keino julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Vasemmistoliiton kritiikissä järjestörahoitus kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, mille ihmisryhmille sopeutustoimet kohdistuvat ja millaisia menoja hallitus pitää välttämättöminä. Kivelä on arvostellut hallituksen painotuksia myös muissa yhteyksissä. Aiemmassa kirjoituksessa Mai Kivelä arvostelee hallituksen turpeen tukipäätöstä ja sosiaalipolitiikkaa, ja myös nyt hänen huomionsa kohdistuu hallituksen talousratkaisujen sosiaalisiin seurauksiin.

Sote-järjestöjen avustuksista käytävä kiista on samalla keskustelua julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan välisestä työnjaosta. Järjestöt eivät korvaa lakisääteisiä palveluja, mutta ne voivat tavoittaa ihmisiä tilanteissa, joissa viranomaispalveluihin hakeutuminen on vaikeaa. Rahoituksen väheneminen voi siksi heijastua myös hyvinvointialueille ja kunnille, jos tuen tarve siirtyy nykyistä enemmän niiden vastuulle.

Budjettiriihessä ratkaistaan, muuttuuko rahoituslinja

Kivelä vaatii hallitukselta nimenomaan päätösten muuttamista tulevassa budjettiriihessä. Budjettineuvottelut tarjoavat hallituspuolueille mahdollisuuden tarkistaa menokehyksiä ja arvioida aiempien ratkaisujen vaikutuksia. Kivelän tavoite on, että sote-järjestöjen lisäleikkauksista luovutaan eikä niiden rahoitus putoa tiedotteessa kuvatulla tavalla puoleen vuoden 2024 tasosta.

Riihen lähestyessä huomio kohdistuu erityisesti siihen, miten hallitus perustelee järjestöavustusten tason ja millaisia vaikutusarvioita päätösten tueksi esitetään. Kivelän kannanoton perusteella keskeisiä avoimia kysymyksiä ovat:

• kuinka suuriksi järjestöavustusten vuosittaiset vähennykset lopulta muodostuvat,
• mitkä järjestöt ja kohderyhmät joutuvat sopeuttamaan toimintaansa eniten,
• miten leikkausten vaikutukset hyvinvointialueiden palvelutarpeeseen arvioidaan,
• voidaanko rahoitusta kohdentaa uudelleen erityisen haavoittuville ryhmille,
• ja aikooko hallitus muuttaa aiemmin linjattuja säästöjä budjettiriihessä.

Kivelän vaatimus ei vielä tarkoita, että hallituksen linja olisi muuttumassa. Ratkaisu riippuu hallituspuolueiden neuvotteluista ja siitä, löytyykö järjestöavustuksille vaihtoehtoista rahoitusta tai korvaavia säästöjä. Tiedotteen perusteella vasemmistoliitto pyrkii kuitenkin nostamaan leikkausten sosiaaliset ja pitkän aikavälin taloudelliset seuraukset keskeiseksi osaksi budjettikeskustelua.

Järjestöjen tulevaisuus riippuu päätösten mittakaavasta

Rahoitusratkaisujen käytännön vaikutukset selviävät tarkemmin vasta, kun lopulliset määrärahat, avustusten kohdentaminen ja mahdolliset siirtymäajat ovat tiedossa. Järjestöjen näkökulmasta ennakoitavuus on tärkeää, sillä henkilöstöä, hankkeita ja pitkäkestoista tukitoimintaa ei voida suunnitella vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan.

Kivelän kannanoton ydin on, että järjestöjen tarjoama varhainen tuki tulisi nähdä menon sijasta osana ongelmien ehkäisyä. Hän vaatii hallitusta arvioimaan leikkaukset uudelleen ennen seuraavia budjettipäätöksiä. Poliittinen kiista jatkuu siitä, ovatko avustusten supistukset välttämätöntä sopeutusta vai säästöjä, joiden kustannukset siirtyvät myöhemmin muualle yhteiskuntaan.

Lähteet

Vasemmistoliiton tiedote 29.8.2026: Mai Kivelä: Hallituksen on peruttava sote-järjestöjen leikkaukset tulevassa riihessä.