Mäkinen: Hallituksen työllisyyspolitiikka unohtaa pitkäaikaistyöttömät ja kolmannen sektorin toimijat

Eduskunnan budjettikeskustelun yhteydessä kuultiin väittämä, jonka mukaan oikeisto keskittyy uusien työpaikkojen luomiseen, kun taas demarit haluavat hyysätä työttömiä. Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) pitää väittämää todellisuutta vääristävänä.

– Vastuullinen työllisyyspolitiikka lähtee siitä, että se pureutuu vaikuttavasti molempiin – sekä työpaikkojen luomiseen, että työttömien tukemiseen. Juuri tämä muodostaa sosialidemokraattien työllisyyspolitiikan kovan ytimen, sanoo Riitta Mäkinen.

Mäkinen huomauttaa, että työllisyydenhoidon tulisi perustua yhteiseen tahtotilaan löytää niin kansantaloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestäviä tapoja turvata jokaisen kansalaisen perusoikeus työhön. Sitä ei hallituksen esittämä aktiivimalli kuitenkaan edusta.

– Hallituksen esittämän aktiivimallin tavoitteena on ollut etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Käytännön kokemukset ja tehdyt selvitykset osoittavat kuitenkin selkeästi, että tulokset ovat jääneet olemattomiksi. Kelan mukaan vain 13 prosenttia työttömyysetuuksia saaneista täytti ehdot seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla. SAK:n ja Teollisuusliiton kyselyjen mukaan vain alle kolmannes työttömistä on pystynyt täyttämään aktiivimallin ehdot tämän vuoden aikana, Mäkinen kertoo.

Samaan aikaan Kelasta on raportoitu toimeentulotukihakemusten kasvaneen aktiivimallin takia. Kela ilmoitti jo aikaisemmin, ettei se kykene nykyisillä resursseilla tekemään päätöksiä lain vaatimassa ajassa.

– Työllisyydenhoidon kentällä on nähty konkreettisesti, mihin aktiivimalli on johtanut. Ihmiset ovat hädissään ja laativat lukemattomia työhakemuksia. Niistä aiheutuva byrokratia tuottaa enemmän haittaa, kuin työpanos hyötyä. Hallituksella ei ole käsitystä siitä, mitä aktiivimallin täyttävät kriteerit tarkoittavat käytännössä. Ministeriöiltä lähtevissä soveltamisohjeissa on ollut runsaasti epämääräisyyksiä, joita TE-toimistot ja työttömyyskassat ympäri maata yrittävät epätoivoisesti tulkita, Mäkinen kuvailee.

Valtiovarainministeriön viimeisimmän arvion mukaan suhdannehuippu on taittunut ja talouskasvu taittuu oletettua nopeammin. Työllisyysasteen nousun ennustetaan tulevina jäävän vaatimattomaksi, vaikka 72 prosentin taso saavutetaan.

– Toimilla ei ole kyetty pureutumaan työttömyyden kovaan ytimeen ja samalla aidosti toimivia käytäntöjä ajetaan alas. Tästä esimerkkinä on työllisyydenhoidon kuntakokeilujen lopettaminen. Samaan aikaan järjestökentän toimintaedellytyksiä on heikennetty systemaattisesti. Toimivat välityömarkkinat ovat avainasemassa rakennettaessa polkua työelämään sieltä pudonneille. SDP onkin vaatinut, että järjestöjen palkkatukikatto poistetaan, Mäkinen toteaa.

– Missä ovat hallituksen investoinnit kasvuun ja tulevaisuuteen? Miksi hallitus ei ymmärrä aidosti aktiivisen ja vaikuttavan ja inhimillisen työllisyyspolitiikan merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta? Mäkinen kysyy.

Vastaa