Petteri Orpon hallituksen toimet työelämän uudistamiseksi ovat herättäneet voimakasta keskustelua koko hallituskauden ajan. SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Matias Mäkynen on esittänyt tuoreessa kannanotossaan huolensa hallituksen linjasta erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Mäkynen syyttää kokoomusta ja hallitusta hiljaisesta hyväksynnästä raskaussyrjinnälle, joka uhkaa hänen mukaansa lisääntyä suunniteltujen lakimuutosten myötä.

Kritiikin ytimessä on hallituksen esitys, joka helpottaisi määräaikaisten työsopimusten solmimista ilman erityistä perustetta. Mäkynen katsoo tämän olevan suora uhka erityisesti nuorille naisille, jotka ovat jo nyt työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite raskaussyrjinnän vähentämisestä näyttäytyy opposition silmissä ristiriitaisena suhteessa hallituksen varsinaisiin lainsäädäntötoimiin.

Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen on ollut Suomessa pitkään tasa-arvopoliittinen ongelma. Tilastojen mukaan määräaikaisuudet kasautuvat voimakkaasti naisvaltaisille aloille ja erityisesti hedelmällisessä iässä oleville naisille. Mäkysen mukaan hallituksen toimet eivät ratkaise tätä ongelmaa, vaan päinvastoin syventävät sitä entisestään.

Ristiriita puheiden ja tekojen välillä

Hallitus on vakuuttanut sitoutuneensa syrjinnän nollatoleranssiin ja perheystävällisemmän työelämän kehittämiseen. Mäkynen nostaa kuitenkin esiin hallituksen omat lakiluonnokset, joissa myönnetään muutosten mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Hän pitää käsittämättömänä, että hallitus tunnistaa riskit, mutta etenee silti hankkeessa, joka heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla.

Kokoomus on perinteisesti profiloitunut työllisyyden ja yrittäjyyden puolustajana, mutta Mäkynen haastaa puolueen nyt tasa-arvokysymyksissä. Hän muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin aiemmista lausunnoista, joissa tämä on tunnustanut raskaussyrjinnän yleisyyden nimenomaan määräaikaisissa työsuhteissa. Mäkynen kysyykin suoraan, miksi pääministeripuolue ajaa lainsäädäntöä, joka on suorassa ristiriidassa heidän omien asiantuntijoidensa havaintojen kanssa.

Poliittinen debatti aiheen ympärillä on käynyt kuumana koko syksyn. Oppositio on pyrkinyt haastamaan hallitusta siitä, että työllisyysvaikutusten varjolla tehdään arvovalintoja, jotka osuvat kipeimmin jo valmiiksi epävarmassa asemassa oleviin. Mäkysen ulostulo on jatkumoa tälle kritiikille ja se kohdistaa paineen erityisesti kokoomuksen liberaalisiipeen.

Määräaikaisuuden ansat

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen on yksi yleisimmistä tilanteista, joissa raskaussyrjintää ilmenee. Työnantajan on helppo jättää sopimus uusimatta, jos työntekijä ilmoittaa raskaudesta tai perhevapaalle jäämisestä, eikä tätä tarvitse erikseen perustella irtisanomisena. Uusi lainsäädäntö poistaisi tarpeen perustella määräaikaisuutta lainkaan alle vuoden mittaisissa sopimuksissa, mikä Mäkysen mukaan avaa portit väärinkäytöksille.

Akavan tuore kyselytutkimus tukee huolta työelämän epävarmuuden lisääntymisestä. Tutkimuksessa todettiin, että määräaikaisuudet ovat yleistymässä ja ne koetaan merkittäväksi stressitekijäksi palkansaajien keskuudessa. Mäkynen viittaa tähän tutkimukseen osoituksena siitä, että huoli ei ole vain poliittista retoriikkaa, vaan se heijastuu suoraan suomalaisten arkeen ja tulevaisuudennäkymiin.

Nuoret aikuiset joutuvat punnitsemaan perheen perustamista taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta. Jos työsuhde on katkolla vuoden välein ilman varmuutta jatkosta, kynnys lapsenhankintaan nousee merkittävästi. Tämä on Mäkysen mukaan suoraan pois Suomen syntyvyydestä, joka on jo valmiiksi ennätyksellisen alhaalla.

Irtisanomissuojan heikennys

Raskaussyrjinnän riski ei rajoitu pelkästään määräaikaisiin työsuhteisiin. Hallitus on valmistelemassa myös irtisanomissuojan heikentämistä, mikä madaltaisi kynnystä henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Vaikka raskaana olevan irtisanominen on laissa kiellettyä, yleinen irtisanomiskynnyksen lasku luo ilmapiirin, jossa väärinkäytöksiä on vaikeampi valvoa.

SDP on kritisoinut johdonmukaisesti hallituksen työmarkkinapakettia kokonaisuutena. Mäkynen näkee, että yksittäiset toimet, kuten määräaikaisuuksien vapauttaminen ja irtisanomisen helpottaminen, muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on myrkkyä tasa-arvolle. Hän korostaa, että näiden toimien yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi perhepolitiikan näkökulmasta.

Hallituksen omienkin arvioiden mukaan näiden lakimuutosten työllisyysvaikutukset saattavat jäädä vähäisiksi. Mäkynen ihmettelee, miksi hallitus on valmis uhraamaan nuorten naisten työmarkkinaturvan sellaisten toimien vuoksi, joiden taloudellinen hyöty on epävarma. Hänen mukaansa kyse on ideologisesta valinnasta, jossa työnantajan direktio-oikeutta kasvatetaan työntekijän turvan kustannuksella.

Syntyvyys ja tulevaisuudenusko

Suomen väestökehitys on yksi suurimmista kansallisista haasteista tulevina vuosikymmeninä. Epävarmuus toimeentulosta on tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä syistä lykätä lastenhankintaa. Mäkynen syyttää hallitusta siitä, että se pahentaa tätä epävarmuutta tietoisesti.

Naiset kantavat edelleen päävastuun perhevapaista, mikä tekee heistä haavoittuvampia työmarkkinoiden muutoksille. Kun työsuhdeturvaa heikennetään, se osuu tilastollisesti aina kovemmin naisiin kuin miehiin. Mäkynen peräänkuuluttaa hallitukselta vastuunkantoa siitä, millaista viestiä se lähettää perhettä suunnitteleville nuorille.

Hiljainen hyväksyntä on Mäkysen mukaan termi, joka kuvaa parhaiten kokoomuksen asennetta tilanteeseen. Puolue ei ehkä ääneen kannata syrjintää, mutta se edistää aktiivisesti rakenteita, jotka mahdollistavat sen. Tämä on SDP:n varapuheenjohtajan mukaan kestämätön linja puolueelta, joka haluaa esiintyä sivistysporvarillisena voimana.

Työelämän tasa-arvon uhat

Työelämän tasa-arvo ei ole Suomessa vieläkään valmis, vaikka edistystä on tapahtunut. Palkkaerot, lasikatot ja raskaussyrjintä ovat edelleen arkipäivää monelle suomalaiselle. Mäkynen pelkää, että nykyinen hallituskausi tulee merkitsemään takapakkia vuosikymmenten tasa-arvotyölle.

Ammattiliitot ja tasa-arvojärjestöt ovat jakaneet Mäkysen huolen lakihankkeiden vaikutuksista. Lausunnonkierroksilla on tuotu esiin lukuisia epäkohtia, joihin hallitus ei ole kriitikoiden mukaan reagoinut. Mäkynen pitää tätä osoituksena siitä, että hallitus on valinnut puolensa ja se ei ole palkansaajan puoli.

Keskustelu raskaussyrjinnästä on osa laajempaa vääntöä suomalaisesta työmarkkinamallista. SDP ja vasemmisto-oppositio näkevät hallituksen toimet hyökkäyksenä pohjoismaista hyvinvointimallia vastaan. Mäkynen korostaa, että turvallinen työelämä on nimenomaan tuottavuuden ja innovaatioiden perusta, ei niiden este.

Hallituksen toimien vaikutusarvio

Seuraavassa listauksessa on tiivistettynä SDP:n ja Mäkysen esittämät huolet hallituksen toimien vaikutuksista tasa-arvoon ja työmarkkinoihin:

• Määräaikaisuuksien perusteettomuus: Mahdollistaa ketjuttamisen ja luo jatkuvan epävarmuuden tilan, joka estää pitkäjänteisen elämänsuunnittelun.
• Irtisanomiskynnyksen lasku: Lisää riskiä siihen, että raskaana olevia tai perhevapailta palaavia irtisanotaan helpommin muihin syihin vedoten.
• Syrjintätapausten kasvu: Lakiluonnoksissakin myönnetty riski raskaussyrjinnän lisääntymisestä realisoituu, kun työnantajien velvoitteita kevennetään.
• Syntyvyyden lasku: Taloudellinen epävarmuus ja pätkätöiden kierre ovat suoraan yhteydessä päätökseen lykätä tai perua lastenhankinta.
• Naisten aseman heikkeneminen: Koska naiset käyttävät yhä suurimman osan perhevapaista, työsuhdeturvan heikennykset kohdistuvat sukupuolittuneesti.

Tilanne työmarkkinoilla elää jatkuvasti, ja lainsäädäntöprosessit ovat edelleen kesken. Mäkysen ulostulo on selkeä viesti siitä, että oppositio ei aio antaa periksi ilman taistelua. Tulevat kuukaudet näyttävät, kuinka hallitus vastaa tähän kritiikkiin ja onko lakiesityksiin tulossa vielä muutoksia.