Kätilökoulutuksen asema Suomessa herättää keskustelua

Kätilöiden koulutuksen asema ja arvostus Suomessa on ajankohtainen keskustelunaihe, kun Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen nostaa esille tarpeen uudistaa kätilökoulutus vastaamaan paremmin työn vaativuutta. Holopainen muistuttaa, että perustutkinto ei täysin kuvaa kätilökoulutuksen laajuutta ja ammatillisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä työuran aikana.

Vertailu Pohjoismaihin: miksi Suomi poikkeaa?

Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa, kätilökoulutus johtaa ylempään korkeakoulututkintoon. Tämä korostaa kätilöiden asiantuntijuutta ja yhtenäistää koulutuksen arvostusta. Holopainen kritisoi Suomen hallituksen esitystä ammattikorkeakoululain uudistamiseksi, jossa kätilökoulutus jätettiin ammatilliseksi perustutkinnoksi, vaikka esimerkiksi Suomen Kätilöliitto ja Tehy ovat esittäneet sen nostamista ylemmälle tasolle.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaisi työelämän vaatimuksiin

Holopainen korostaa, että kätilöiden työ on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa jatkuva osaamisen päivittäminen ja uusien käytäntöjen omaksuminen on välttämätöntä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarjoaisi virallisen tunnustuksen tästä osaamisesta ja mahdollistaisi myös koulutuksen jatkamisen työuran aikana ilman toimeentulovaikeuksia.

Poliittinen vastalause ja esitykset ammattikorkeakoululain uudistuksesta

Vihreät, Keskusta, Sosialidemokraatit ja Vasemmisto jättivät yhdessä vastalauseen sivistysvaliokunnan kokouksessa 28.4.2026, vaatiakseen kätilökoulutuksen muuttamista ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Holopainen peräänkuuluttaa hallitukselta avointa ja perusteellista harkintaa kätilökoulutuksen aseman nostamiseksi. Hän epäilee, että vaihtoehto on sivuutettu valmistelussa liian nopeasti.

Aikuiskoulutuksen merkitys kätilöille

Holopainen painottaa myös aikuiskoulutustuen kehittämisen tärkeyttä, jotta jo työelämässä olevat sairaanhoitajat voivat suorittaa kätilökoulutuksen ylempänä tutkintona sujuvasti ja ilman taloudellista kantokykyä rasittavia ongelmia. Vihreät ovat ehdottaneet uudistuksia, jotka kohdentuvat erityisesti työvoimapula-aloille ja työn tuottavuutta parantaviin koulutuksiin.

Yhteenveto: Miksi kätilökoulutus ansaitsee ylemmän tutkinnon?

• Kätilön työ on yhteiskunnallisesti keskeistä ja vaativaa asiantuntijatyötä.
• Pohjoismaisissa maissa kätilökoulutus antaa ylemmän korkeakoulututkinnon, Suomessa ei.
• Nykyinen valmisteluesitys jättää kätilökoulutuksen perustutasolle, vaikka koulutuksen laajuus ja vaativuus puhuvat ylemmän tutkinnon puolesta.
• Poliittiset ryhmät ovat yhdessä vaatineet tutkinto-oikeuden nostamista vastalauseella.
• Aikuiskoulutuksen tukeminen mahdollistaisi koulutuksen paremman saavutettavuuden jo työelämässä oleville.

Lähteet

Tiedote Vihreät – De Gröna, 28.4.2026: Mari Holopainen: Kätilökoulutuksen tulisi antaa ylempi korkeakoulututkinto