Marttinen haastaa keskustan yli 2,5 miljardin verolinjan

Kokoomuksen työministeri ja kansanedustaja Matias Marttinen arvostelee keskustan esittämää julkisen talouden sopeutuslinjaa. Marttisen mukaan keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen ehdotus voisi tarkoittaa yli 2,5 miljardin euron veronkiristyksiä yrityksille ja kotitalouksille.

Marttinen kommentoi keskustan linjaa kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. lokakuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa. Tiedotteen mukaan Kaikkonen on esittänyt, että noin kolmasosa Suomen edessä olevasta julkisen talouden sopeutuksesta toteutettaisiin veronkorotuksilla.

Marttinen pitää tällaista ratkaisua talouskasvun kannalta haitallisena. Hänen mukaansa verotuksen kiristäminen vähentäisi yritysten mahdollisuuksia investoida ja jättäisi kotitalouksille vähemmän rahaa kulutukseen. Kokoomusedustaja liittää keskustan ehdotuksen samalla osaksi laajempaa opposition talouspoliittista keskustelua, jossa veronkorotusten ja menoleikkausten keskinäisestä suhteesta on erilaisia näkemyksiä.

Tiedotteessa ei yksilöidä, mitä veroja keskusta korottaisi, kuinka pitkälle ajalle mahdolliset kiristykset ajoittuisivat tai mihin sopeutustarpeen kokonaisarvioon yli 2,5 miljardin euron laskelma perustuu. Marttisen esittämä summa on siten kokoomuksen tulkinta keskustan ehdottaman veropainotuksen mittaluokasta.

Kokoomus torjuu veronkorotukset sopeutuskeinona

Marttisen viesti on, että julkisen talouden tasapainottamista ei pitäisi rakentaa verotaakan kasvattamisen varaan. Kokoomuksen mukaan työn tekemisen ja yrittämisen kannustimien on säilyttävä vahvoina samalla, kun valtion velkaantumista pyritään hillitsemään.

Marttinen painottaa erityisesti työn verotusta. Hänen mukaansa ansaitusta lisätulosta pitäisi jäädä nykyistä enemmän työntekijälle. Kokoomuksen ajattelussa kevyempi työn verotus vahvistaisi kannustimia ottaa vastaan työtä, tehdä enemmän työtunteja ja tavoitella suurempia ansioita. Puolue katsoo tämän tukevan työllisyyttä ja talouskasvua pitkällä aikavälillä.

Näkemys perustuu siihen, että työnteon lisääntyminen kasvattaisi veropohjaa, vaikka yksittäisten ansaittujen eurojen verotus olisi kevyempää. Vaikutusten suuruus riippuu kuitenkin muun muassa veronalennusten kohdentamisesta, työmarkkinoiden tilanteesta sekä siitä, miten mahdolliset verokevennykset rahoitetaan. Kokoomuksen tiedotteessa ei esitetä uusia yksityiskohtaisia laskelmia näistä vaikutuksista.

Marttinen katsoo Suomen kuuluvan jo nyt korkean verotuksen maihin. Hänen mukaansa julkisen talouden ongelmia ei siksi pitäisi ratkaista ensisijaisesti keräämällä lisää veroja. Kokoomuksen vaihtoehdossa huomio kohdistuisi menojen sopeuttamiseen sekä talouden kasvuedellytysten parantamiseen.

Keskustan vaihtoehdon sisältö jäi tiedotteessa avoimeksi

Marttinen suhtautuu epäillen myös keskustan aiemmin esiin nostamiin hallinnon ja virastorakenteiden uudistuksiin. Hän arvioi niiden säästöpotentiaalin epävarmaksi ja toteuttamisen vaikeaksi. Lisäksi hän arvostelee ajatuksia valtion toimintojen alueellisesta sijoittamisesta, jos niiden vaikutuksista julkisiin menoihin ei ole riittävän varmoja arvioita.

Kokoomuksen tiedote antaa keskustan talouslinjasta kuitenkin vain Marttisen ja hänen puolueensa tulkinnan. Lähdeaineistossa ei ole Kaikkosen tarkempaa ehdotusta, keskustan omia laskelmia eikä puolueen vastausta Marttisen kritiikkiin. Sen perusteella ei myöskään käy ilmi, kohdistuisivatko mahdolliset veromuutokset ansiotuloihin, kulutukseen, omaisuuteen, yrityksiin vai verotukien karsimiseen.

Tällä erolla on talousvaikutusten arvioinnissa huomattava merkitys. Esimerkiksi työn verotuksen kiristäminen, kulutusverojen korottaminen ja erilaisten verovähennysten rajaaminen vaikuttavat kotitalouksiin, yrityksiin ja julkiseen talouteen eri tavoin. Myös veromuutosten ajoitus voi joko vahvistaa tai heikentää niiden vaikutusta suhdannetilanteessa.

Marttinen rinnastaa keskustan linjaa SDP:n ja vasemmistoliiton esittämiin veroratkaisuihin. Hän katsoo keskustan siirtyneen talouspolitiikassa lähemmäksi vasemmisto-oppositiota. Kyse on poliittisesta arviosta, jolla kokoomus pyrkii tekemään eroa omaan, veronkorotukset torjuvaan sopeutuslinjaansa.

Kasvuohjelmalla haetaan vastapainoa säästöille

Marttinen vastaa kokoomuksen uuden kasvuohjelman valmistelusta. Ohjelman tarkoituksena on täydentää puolueen aiemmin julkaisemaa sopeutusohjelmaa, joka keskittyy julkisen talouden vahvistamiseen. Tiedotteen mukaan kokoomus aikoo esitellä ohjelman ratkaisuja syksyn aikana.

Marttisen mukaan julkista taloutta ei saada kestävälle pohjalle pelkästään menoja vähentämällä. Kokoomuksen tavoitteena on löytää keinoja, joilla Suomeen syntyisi lisää työpaikkoja, yritykset voisivat menestyä nykyistä paremmin ja kotitalouksien mahdollisuudet vaurastua vahvistuisivat.

Tiedotteessa kasvuohjelman yksityiskohtia ei vielä avata. Siinä ei kerrota, millaisia työmarkkina-, vero-, koulutus-, investointi- tai yrityspoliittisia toimia ohjelmaan sisällytetään. Marttinen kuvaa lähtökohtaa ajatuksella, jonka mukaan velkaantumista rajoittavien toimien rinnalle tarvitaan taloutta kiihdyttäviä ratkaisuja.

Kasvun ja sopeutuksen yhdistäminen on keskeinen kysymys Suomen talouspolitiikassa. Menoleikkaukset ja veronkorotukset voivat vahvistaa julkista taloutta suoraan, mutta samalla ne voivat vähentää kokonaiskysyntää ainakin lyhyellä aikavälillä. Kasvutoimet puolestaan voivat parantaa työllisyyttä ja verotuloja, mutta niiden vaikutukset syntyvät usein hitaasti ja sisältävät epävarmuutta.

Poliittinen kiista koskee siksi paitsi tavoitteita myös aikataulua. Puolueet voivat olla samaa mieltä velkaantumisen hillitsemisen tarpeesta mutta eri mieltä siitä, kuinka nopeasti sopeutus pitäisi tehdä, miten vastuu pitäisi jakaa ja millä keinoilla talouskasvua samalla tuetaan.

Yli 2,5 miljardin euron arvio kaipaa taustalaskelman

Marttisen esittämä yli 2,5 miljardin euron summa on tiedotteen näkyvin väite. Sen arvioiminen edellyttäisi tietoa siitä, kuinka suuresta julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta keskustan ehdotuksessa puhutaan. Jos veronkorotusten osuudeksi on määritelty noin kolmannes, euromäärä riippuu suoraan koko sopeutustarpeesta ja tarkastelujaksosta.

Lähdetiedotteessa ei julkaista taulukkoa tai laskelmaa, jonka avulla summa voitaisiin johtaa. Siinä ei myöskään kerrota, puhutaanko yhden vuoden verovaikutuksesta vai usean vuoden aikana kertyvästä kokonaisuudesta. Näiden tietojen puuttuessa lukua on perusteltua käsitellä kokoomuksen poliittisena arviona eikä riippumattomasti vahvistettuna laskelmana.

Samalla keskustan ehdottama kolmasosan osuus tarvitsee täsmennyksiä. Julkisen talouden sopeutukseen voidaan lukea esimerkiksi suorat menoleikkaukset, veropohjan laajentaminen, verokantojen korottaminen ja rakenteelliset uudistukset. Eri puolueet voivat myös käyttää sopeutuksen käsitettä eri tavoin, mikä vaikeuttaa euromäärien suoraa vertailua.

Talouslinjat nousevat puolueiden väliseksi jakokysymykseksi

Marttisen puheenvuoro osoittaa, että verotuksen rooli on muodostumassa jälleen keskeiseksi puolueita erottavaksi kysymykseksi. Kokoomus pyrkii profiloitumaan työn ja yrittämisen verotusta keventävänä puolueena, kun taas keskustan on täsmennettävä, millä veroilla se rahoittaisi oman osuutensa sopeutuksesta.

Kiistan seuraavissa vaiheissa olennaisia ovat ainakin seuraavat kysymykset:

• Mihin arvioitu yli 2,5 miljardin euron veronkiristys perustuu?
• Mitä veroja keskusta olisi valmis korottamaan tai mitä verotukia se poistaisi?
• Kuinka suuri koko sopeutustarve on ja millä aikataululla se toteutettaisiin?
• Mitä menokohteita kokoomus leikkaisi veronkorotusten välttämiseksi?
• Millaisia konkreettisia toimia kokoomuksen kasvuohjelmaan sisältyy?
• Miten puolueiden vaihtoehdot vaikuttaisivat työllisyyteen, investointeihin ja kotitalouksien ostovoimaan?

Vastaukset ratkaisevat, kuinka vertailukelpoisia puolueiden talousvaihtoehdot lopulta ovat. Pelkkä jako veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin ei vielä kerro, miten toimet kohdentuvat eri tuloryhmiin, alueille, yrityksiin tai julkisiin palveluihin.

Katse kääntyy kokoomuksen tuleviin ehdotuksiin

Marttisen johtaman kasvuohjelmatyön julkaiseminen antaa mahdollisuuden arvioida tarkemmin, miten kokoomus aikoo sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen, veronkevennykset ja kasvua tukevat panostukset. Jos veronkorotukset suljetaan pois, puolueen on osoitettava, mistä menojen säästöt syntyvät ja miten kasvutoimet rahoitetaan.

Myös keskustalta odotetaan tarkempaa erittelyä siitä, mitä Kaikkosen esittämä verojen osuus käytännössä tarkoittaisi. Ilman verolajeja, aikataulua ja vaikutusarvioita keskustelu jää helposti yleiselle tasolle, jossa puolueet vertailevat miljardilukuja mutta eivät samoilla oletuksilla laadittuja kokonaisuuksia.

Marttinen on Satakunnan vaalipiiristä valittu kansanedustaja. Vaalikauden alussa valittuihin edustajiin voi tutustua koosteessa Kansanedustajat 2023.

Kokoomuksen puheenvuoro avaa näin uuden kierroksen puolueiden välisessä kiistassa siitä, kuka maksaa julkisen talouden tasapainottamisen ja millä keinoin Suomen kasvua voidaan vahvistaa. Lähdeaineistossa ei ollut mukana keskustan kommenttia Marttisen väitteisiin.

Lähteet

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedote 3.10.2026: Kokoomuksen Marttinen: Onko keskustan näkemys kasvupolitiikasta yli 2,5 miljardin veronkorotukset?