Verohallinnon julkaistua jälleen tuoreet vuoden 2024 verotiedot, katseet kääntyvät tuloeroihin ja menestyksen merkitykseen, sillä kansanedustaja Päivärinta on herättänyt voimakkaan keskustelun aiheesta. Suomi tarvitsee kipeästi lisää menestyviä ihmisiä ja mahdollisuuksia vaurastua omalla työllä, hän alleviivaa, koska jokainen hyvätuloinen henkilö on todellinen merkki siitä, että jossakin yhteiskunnan osa-alueella on onnistuttu perusteellisesti. Päivärinta onkin painottanut, että toisen ihmisen vaurastuminen ja menestys ei suinkaan ole keneltäkään pois, vaan siitä hyötyy ehdottomasti aivan jokainen suomalainen, mikä on koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä periaate. Menestymisen ja osaamisen tulee saada näkyä selkeästi myös tuloissa, Päivärinta paaluttaa, koska se kannustaa yrittäjyyteen ja ahkeruuteen.
Verokertymän selkäranka: Kärkiryhmän valtava panos
Monet suomalaiset eivät ehkä täysin ymmärrä, kuinka ratkaisevassa asemassa yhteiskunnan ylin tuloviidennes on koko hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Hyvätuloiset maksavat jo tällä hetkellä leijonanosan Suomen koko verokertymästä, Päivärinta muistuttaa, ja näin ollen he pitävät koko hyvinvointiyhteiskunnan pyörät pyörimässä tehokkaasti. Hänen mukaansa ylin tuloviidennes, johon pääsee noin 50 000 euron kuukausituloilla, maksaa reilusti yli 60 prosenttia kaikista Suomen tuloveroista, mikä on todella huikea osuus kokonaispotista. Tämän lisäksi yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat yksilöt maksavat noin neljänneksen kaikista tuloveroista, joten puheet hyvätuloisten vähäisestä osallistumisesta yhteiskunnan talkoisiin ovat täysin perättömiä ja vastuuttomia, Päivärinta harmittelee syvästi. On kuitenkin tärkeää huomata, että kokonaisverokertymästä suurin osa koostuu arvonlisäverosta ja kunnallisverosta, mitkä ovat puolestaan luonteeltaan enemmän tasaveroluontoisia, tosin valtion ansiotuloveron progressiivisuus takaa hyvätuloisten suhteellisesti suurimman osuuden juuri tämän verolajin sisällä.
Tilastokeskuksen ja Veronmaksajain Keskusliiton tietojen mukaan veroaste Suomessa on ollut kansainvälisesti vertailtuna edelleen korkea, mikä heijastelee vahvasti hyvinvointivaltion laajaa rahoitustarvetta. Suomen palkkaverotus on erityisen kireää nimenomaan keski- ja hyvätuloisilla verrattuna moniin muihin OECD-maihin, joten korkeat marginaaliverot alkavat vaikuttaa suhteellisen alhaisilla tulotasoilla. Veronmaksajien Keskusliiton palkkaverovertailut osoittavat, että kireä progressio iskee Suomessa ankarasti, minkä seurauksena keskituloisen palkankorotuksesta puolet menee helposti veroihin, mikä ei suoraan kannusta työnteon lisäämiseen. Näin ollen päättäjien on syytä kantaa vakavasti huolta siitä, miten verojärjestelmän kannustinvaikutukset todella toimivat käytännössä ja edistävätkö ne ihmisten halua tehdä enemmän työtä.
Kateuden varjo ja suomalaisten vaurausasennot
EVA:n arvo- ja asennetutkimus paljastaa valitettavan huolestuttavan kuvan suomalaisten yleisistä asenteista vaurastumista kohtaan, mikä luo varjon koko keskustelun ylle. Tutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia suomalaisista kokee, etteivät kaikki hyödy ihmisten rikastumisesta, mikä osoittaa syvään juurtunutta epäluuloa taloudellista menestystä kohtaan yhteiskunnassa. Huomionarvoista on myös se, että peräti 38 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei kenenkään pitäisi rikastua liikaa, mikä viittaa selkeään kateuteen tai ainakin vahvaan sosiaalisen tasa-arvon ihanteeseen, joka ylittää talouskasvun tavoittelun. Tällainen asenne on suoraan ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että menestys synnyttää uusia työpaikkoja ja tuo vaurautta koko kansantalouteen, jolloin yhteiskunnan kehitys hidastuu turhaan.
Asennoitumiskysymys on Suomessa pitkälti kulttuurinen ilmiö, joka on saanut nimekseen kuuluisa ”kateusvero”, mikä ei ole suoraan näkyvissä verotiedoissa, mutta tuntuu raskaana ilmapiirinä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa usein esiin nouseva ajatus, että rikkaiden tulisi maksaa vielä enemmän, heijastaa nimenomaan tätä syvää asenneongelmaa. EVA:n tutkimukset osoittavat toisaalta myös sen, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti veronkevennyksiin, mikäli ne selvästi edistäisivät talouskasvua ja luottaisivat enemmän yrittäjyyteen. Esimerkiksi Danske Bankin kyselyt ovat osoittaneet, että lottovoittoa pidetään edelleen yhtenä todennäköisimpänä keinona vaurastua, vaikka säännöllinen säästäminen ja hyväpalkkainen työ ahkeran opiskelun jälkeen ovat hyväksytyimmät tavat saavuttaa taloudellinen menestys. Näiden ristiriitaisten asenteiden keskellä poliittisten päättäjien tehtävänä onkin viestiä aktiivisesti menestyksen positiivisista vaikutuksista koko yhteiskunnalle, purkaen siten kateuden aiheuttamaa negatiivista ilmapiiriä.
Veropoliittinen kilpailukyky ja IMF:n vaatimukset
Suomi on jo lähtökohtaisesti pääomaköyhä maa, minkä takia työn verotus on edelleen kansainvälisesti vertailtuna todella kireää, Päivärinta alleviivaa, ja tämä tekijä heikentää huomattavasti maan vetovoimaa kansainvälisessä kilpailussa. Hallitus on kuitenkin tehnyt merkittäviä, jopa historialliset työn verotuksen kevennykset kaikkiin tuloluokkiin, mikä on jo selkeä askel oikeaan suuntaan ja parantaa yleistä ostovoimaa. Erityisesti ylimpiä marginaaliveroja on laskettu 59 prosentista 52 prosenttiin, mikä on erittäin merkittävä muutos, mutta työtä on jatkettava määrätietoisesti sen eteen, että marginaaliverot saataisiin painettua alle 50 prosentin tason, Päivärinta summaa päättäväisesti.
ShutterstockKansainvälinen valuuttarahasto IMF on jo aiemmin korostanut, että Suomen kaltaisissa maissa sopiva ylimpien marginaalien taso olisi enintään 44 prosenttia, jotta verotuksen haittavaikutukset eivät kääntyisi verokertymää pienentäviksi. Taloustieteessä tätä ilmiötä kuvataan Lafferin käyrällä, jonka mukaan veroasteen nousu tietyn pisteen jälkeen alkaa laskea verotuloja, koska se vähentää kannustimia työntekoon ja sijoittamiseen. Useat talousasiantuntijat ovat esittäneet, että Suomen korkein marginaaliveroaste on jo lähellä tai jopa hieman huipun väärällä puolella, mikä tarkoittaa suoraan sitä, että verotuksen keventäminen voisi todellakin jopa kasvattaa verotuloja. Tästä syystä hallituksen tekemät kevennykset eivät ole pelkkää politiikkaa, vaan ne perustuvat myös taloustieteen teorioihin verotuksen kannustimista ja haittavaikutuksista, jotka ovat koko ajan entistä selkeämmin esillä.
Hallituksessa kokoomus aikookin jatkaa määrätietoista työtä sen eteen, että yhä useampi suomalainen voisi vaurastua ja rikastua omalla ahkeruudella, työnteolla ja riskinotolla. Suomeen on saatava lisää houkuttelevuutta erityisosaajille ja kansainvälisille avainhenkilöille, jotta maan talous saadaan kestävälle kasvu-uralle. Valtiovarainministeriö onkin ehdottanut muutoksia tuloverotukseen, esimerkiksi avainhenkilöiden lähdeveron alentamista 32 prosentista 25 prosenttiin, mikä parantaisi Suomen houkuttelevuutta osaajien silmissä. Samalla lain soveltamisala on laajentumassa koskemaan myös kotimaahan palaavia Suomen kansalaisia, mikä on merkittävä kannustin niin sanotulle aivovuodon kääntämiselle takaisin Suomeen.
Keskeiset tavoitteet talouskasvun edistämiseksi
Päivärinnan viesti on selvä: Suomen tulevaisuus rakennetaan kannustimilla, ei kateudella, ja valtiontalouden kestävyys vaatii lisää kasvua sekä työnteon kannattavuuden parantamista. Seuraavassa luettelossa on koottuna tärkeimmät talouspolitiikan painopistealueet, joiden avulla on mahdollista luoda Suomeen vaurautta ja menestystä pitkällä aikavälillä:
- Marginaaliverojen tason laskeminen: Pyrkimys saada ylimmät marginaaliverot alle 50 prosentin, jolloin vältetään Lafferin käyrän huipun ylittämisestä johtuvat negatiiviset vaikutukset.
- Työn verotuksen keventäminen laajasti: Jatkuva työ verotuksen keventämiseksi kaikissa tuloluokissa, mikä parantaa ostovoimaa ja työn kannattavuutta erityisesti pieni- ja keskituloisilla.
- Avainhenkilöverotuksen kilpailukyky: Avainhenkilöiden lähdeveron alentaminen, mikä houkuttelee Suomeen kansainvälisiä osaajia ja kääntää aivovuotoa positiiviseen suuntaan.
- Yrittäjyyden ja sijoittamisen kannustaminen: Pääomaverotuksen pitäminen järkevällä tasolla, jotta riskinotto ja sijoittaminen ovat kannattavia koko kansantalouden eduksi.
Vaurautta koko maalle
Päivärinta toteaa, että menestyvän Suomen luominen vaatii suunnanmuutoksen asenteissa ja veropolitiikassa, minkä takia hallituksen toimet ovat täysin välttämättömiä. Suomeen tulee saada lisää hyvätuloisia ihmisiä, hän painottaa, sillä heidän menestyksensä valuu yhteiskunnan hyväksi verotulojen ja uusien työpaikkojen muodossa, ja heidän menestystarinansa toimivat inspiraationa muille. Kateuden sijaan meillä on syytä olla kiitollisia, Päivärinta päättää puheenvuoronsa, sillä jokainen menestyvä suomalainen tuo aivan todellista vaurautta koko maallemme. Yhteiskunnan onkin nyt aika muuttaa suuntaa, jotta suomalaiset voisivat vaurastua vapaasti ja luoda uutta menestystä omalla työllään.
