Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto arvostelee voimakkaasti hallituksen sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistamia rahoitusleikkauksia. Meriluodon mukaan budjettiriihen jälkeen on varmistunut, että järjestöjen avustuksia supistetaan edelleen. Hän arvioi hallituksen linjan vaarantavan moniäänisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja heikentävän samalla haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia saada tukea ja äänensä kuuluviin.

Vasemmistoliiton 2. syyskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta leikataan kuluvan hallituskauden aikana yhteensä noin puolet. Tiedotteessa ei eritellä leikkausten euromäärää, niiden tarkkaa aikataulua tai yksittäisiin avustuksiin kohdistuvia ratkaisuja. Arvio rahoituksen puolittumisesta on siten puolueen ja Meriluodon esittämä yhteenveto hallituskauden päätöksistä.

Meriluoto näkee leikkauksissa uhan kansalaisyhteiskunnalle

Meriluodon mukaan järjestöt eivät ole vain palveluja tuottavia toimijoita, vaan keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa. Niiden kautta ihmiset voivat järjestäytyä, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, nostaa esille epäkohtia ja arvostella poliittista päätöksentekoa. Järjestöt myös edustavat ihmisryhmiä, joiden kokemukset eivät välttämättä muuten päätyisi julkiseen keskusteluun tai päättäjien tietoon.

Kansanedustajan mielestä rahoituspäätöksiä ei tämän vuoksi voi tarkastella ainoastaan valtiontalouden säästöinä. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä kavennetaan, vaikutukset voivat hänen mukaansa ulottua ihmisten osallistumismahdollisuuksiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vallankäytön valvontaan. Meriluoto pitää aktiivista kansalaisyhteiskuntaa demokraattisen järjestelmän olennaisena osana.

Hänen arvionsa mukaan leikkausten taustalla on myös poliittinen jännite. Monet järjestöt tuovat julkisuuteen tietoa siitä, miten hallituksen talous- ja sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat pienituloisiin, sairaisiin, vammaisiin ja muihin vaikeassa asemassa oleviin ihmisiin. Meriluodon mukaan tällainen arvostelu voi olla hallitukselle epämieluisaa, mutta juuri siksi riippumattomien ja kriittisten toimijoiden asema pitäisi turvata.

Järjestöillä on useita tehtäviä ihmisten arjessa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta voi ulottua matalan kynnyksen neuvonnasta vertaistukeen, vapaaehtoistoimintaan, edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka Vasemmistoliiton tiedote ei nimeä yksittäisiä järjestöjä tai palveluja, Meriluodon viesti koskee laajasti niitä toimijoita, jotka täydentävät julkisia palveluja ja tarjoavat ihmisille yhteisöjä sekä osallistumisen väyliä.

Järjestöjen merkitys korostuu Meriluodon mukaan tilanteissa, joissa ihminen ei löydä tarvitsemaansa apua muualta tai hänen on vaikea tuoda omaa kokemustaan päätöksentekoon. Toiminnan supistuminen voi tällöin näkyä esimerkiksi tuen saatavuuden heikkenemisenä, vapaaehtoistoiminnan vähenemisenä tai siinä, että joitakin ihmisryhmiä koskevaa tietoa välittyy päättäjille aiempaa vähemmän.

Rahoituksen leikkaukset eivät välttämättä tarkoita pelkästään yksittäisten toimintojen lakkauttamista. Järjestöjen on myös arvioitava, kuinka ne käyttävät pienenevät voimavaransa, mitä toimintaa voidaan jatkaa ja mistä on luovuttava. Meriluodon kannanoton perusteella huolena on, että pitkäjänteisesti rakennettua osaamista ja ihmisten välisiä tukiverkostoja voidaan menettää nopeasti, vaikka niiden palauttaminen myöhemmin olisi vaikeaa.

Kansanedustaja on arvostellut järjestöihin kohdistuvaa säästölinjaa myös aiemmin. Aihetta käsittelee kirjoitus Laura Meriluoto: Hallitus ajaa alas kansalaisyhteiskuntaa – lisäleikkaukset järjestöiltä on pysäytettävä. Nyt julkaistussa kannanotossa painopiste on erityisesti järjestöjen demokraattisessa tehtävässä ja siinä, mitä kriittisten äänten heikentyminen merkitsisi suomalaiselle yhteiskunnalle.

Demokratia ei Meriluodon mukaan rajoitu vaaleihin

Meriluoto korostaa, ettei demokratia toteudu ainoastaan vaalipäivinä. Äänestämisen lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia osallistua, muodostaa yhteisöjä, seurata päätöksentekoa ja vaatia vallankäyttäjiltä perusteluja. Järjestöt tarjoavat tähän rakenteita, joiden kautta yksittäisten ihmisten kokemukset voivat muodostua laajemmaksi yhteiskunnalliseksi viestiksi.

Tämä korostaa järjestöjen kahta rinnakkaista tehtävää. Ne voivat tarjota käytännön apua ihmisten arkeen, mutta samalla ne tuottavat tietoa yhteiskunnallisista ongelmista ja vievät sitä julkiseen keskusteluun. Meriluodon mukaan päätöksentekijöiden pitäisi hyväksyä myös sellainen palaute, joka haastaa hallituksen politiikan tai nostaa esiin sen kielteisiä seurauksia.

Vasemmistoliiton tiedotteessa Meriluoto liittää leikkaukset hallituspuolueiden suhtautumiseen kriittiseen kansalaisyhteiskuntaan. Hänen tulkintansa on, ettei poliittinen oikeisto arvosta riittävästi järjestökentän moniäänisyyttä. Kyse on opposition edustajan poliittisesta arviosta. Tiedotteessa ei ole hallituksen tai hallituspuolueiden vastausta väitteeseen eikä niiden perusteluja järjestörahoitusta koskeville ratkaisuille.

Meriluodon mielestä demokratian kannalta on tärkeää, että Suomessa toimii jatkossakin tahoja, jotka voivat tarvittaessa arvostella kansanedustajia, ministereitä ja muita vallankäyttäjiä. Hänen mukaansa kriittistä keskustelua ei pidä nähdä päätöksenteon häiriötekijänä, vaan demokratiaan kuuluvana ominaisuutena.

Kiista koskee myös leikkausten yhteiskunnallisia vaikutuksia

Järjestörahoituksesta käytävässä poliittisessa keskustelussa vastakkain ovat valtiontalouden säästötavoitteet ja huoli toiminnan supistumisen seurauksista. Meriluodon kannanotto painottaa jälkimmäistä näkökulmaa. Hänen mukaansa säästöjen mahdollisia vaikutuksia on arvioitava eurojen lisäksi sen perusteella, kuinka moni menettää tukea, neuvontaa, yhteisön tai mahdollisuuden osallistua.

Samalla kiista liittyy siihen, millainen asema julkista valtaa arvostelevilla järjestöillä tulisi olla. Järjestö voi saada julkista rahoitusta ja silti arvioida kriittisesti rahoittajansa politiikkaa. Meriluodon näkemyksen mukaan tätä riippumattomuutta on puolustettava, sillä muuten päätöksenteosta välittyvä kuva voi yksipuolistua. Hän pitää ongelmallisena ajatusta, että järjestöjen pitäisi välttää kritiikkiä turvatakseen toimintansa jatkuvuuden.

Tiedotteen perusteella Meriluodon keskeiset viestit voidaan tiivistää seuraavasti:

• Hallitus jatkaa hänen mukaansa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaamista budjettiriihen jälkeen.
• Vasemmistoliiton arvion mukaan järjestöjen rahoitus pienenee hallituskauden aikana yhteensä noin puoleen aiemmasta.
• Järjestöt tarjoavat käytännön tuen lisäksi kanavan osallistumiselle, edunvalvonnalle ja vallankäytön arvostelulle.
• Leikkausten pelätään heikentävän erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden ääni kuuluu yhteiskunnassa muuten heikosti.
• Meriluoto katsoo, että kriittisten järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen kuuluu terveen demokratian perusvaatimuksiin.

Katse siirtyy päätösten käytännön toteutukseen

Meriluodon kannanotto ei sisällä yksityiskohtaista arviota siitä, miten leikkaukset jakautuvat eri järjestöjen, toimintojen tai vuosien kesken. Käytännön vaikutukset riippuvat siitä, miten rahoituspäätökset kohdennetaan ja millaisiin sopeutustoimiin järjestöt joutuvat. Olennaista on myös se, löydetäänkö supistuvalle valtionrahoitukselle muita korvaavia tulonlähteitä.

Keskustelu järjestöjen asemasta jatkuu todennäköisesti sekä eduskunnassa että järjestökentällä, kun budjettiratkaisujen yksityiskohdat ja niiden seuraukset täsmentyvät. Meriluodon puheenvuoro pyrkii nostamaan talouslukujen rinnalle demokratian, osallisuuden ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulman.

Hänen viestinsä on, ettei kansalaisyhteiskunnan arvoa pitäisi mitata vain lyhyen aikavälin menoina. Järjestöt voivat toimia turvaverkkona, välittää tietoa yhteiskunnallisista ongelmista ja tarjota kansalaisille keinon vaikuttaa myös vaalien välillä. Meriluodon mukaan näiden tehtävien vaarantuminen olisi laajempi muutos kuin yksittäisten avustusten pienentäminen.

Lähteet

Vasemmistoliiton tiedote: Laura Meriluoto: Oikeisto ei pidä moniäänisestä kansalaisyhteiskunnasta, 2.9.2026.