Mikkonen tukee Orpon Palokki-vetoomusta – valtion kauppatarjous ratkaisun ytimessä

Mikkonen tukee Orpon Palokki-vetoomusta – valtion kauppatarjous ratkaisun ytimessä

Mikkonen tukee Orpon Palokki-vetoomusta – valtion kauppatarjous ratkaisun ytimessä

Vihreiden kansanedustaja ja entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen antaa tukensa pääministeri Petteri Orpon (kok.) vetoomukselle, joka koskee Palokin vesivoimalaitoksen ostamista ja koskien ennallistamista Pohjois-Karjalassa. Mikkonen toivoo alueen kuntapäättäjien tarttuvan valtion tekemään tarjoukseen.

Valtion tavoittelema kauppa mahdollistaisi vesivoimalaitoksen padon purkamisen ja Palokin koskien palauttamisen vapaasti virtaaviksi. Mikkosen mukaan kyse olisi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta ratkaisusta, jolla olisi merkitystä sekä luonnolle että Pohjois-Karjalan elinvoimalle.

Mikkonen kiittää tiedotteessaan Orpoa siitä, että Palokin asiaa on viety eteenpäin. Samalla hän vetoaa paikallisiin päättäjiin, joiden suhtautuminen valtion tarjoukseen on hankkeen etenemisen kannalta keskeinen. Tiedotteessa ei avata tarjouksen taloudellisia ehtoja tai päätöksenteon tarkkaa aikataulua.

Valtion tarjous nosti ratkaisun kuntapäättäjien eteen

Orpo on kehottanut pohjoiskarjalaisia päättäjiä hyväksymään valtion tarjoaman etenemistavan. Valtion toteuttama voimalaitoskauppa loisi edellytykset padon poistamiselle ja koskialueen ennallistamiselle. Ilman omistusjärjestelyä suunnitelmaa ei voitaisi toteuttaa esitetyssä muodossa.

Mikkosen ulostulossa korostuu ajatus siitä, ettei Palokin ratkaisu koske vain nykyhetkeä. Hänen mukaansa paikallisten päättäjien on arvioitava, millainen merkitys vapautetuilla koskilla voisi olla vuosikymmenten kuluttua. Hän kuvaa ennallistamista tulevaisuusteoksi, jota tukevat hänen mukaansa maakunnan asukkaiden lisäksi valtakunnalliset päättäjät ja ulkomaiset rahoittajat.

Palokin tapauksessa paikallinen päätöksenteko kytkeytyy näin valtakunnalliseen ympäristö- ja aluepolitiikkaan. Vaikka valtio on valmis ostamaan voimalaitoksen, hankkeen eteneminen edellyttää Mikkosen ja Orpon vetoomusten perusteella myös myönteistä suhtautumista alueen päätöksentekijöiltä.

Mikkonen vertaa Palokkia aiempiin suojeluratkaisuihin

Mikkonen hakee perusteluja Pohjois-Karjalan aiemmista luonnonsuojelupäätöksistä. Hän nostaa esiin Kolin, Ruunaankosket ja Patvinsuon, joiden suojelemiseen liittyi aikanaan paikallista vastustusta. Hänen mukaansa osa päättäjistä olisi tuolloin halunnut hyödyntää alueita metsätaloudessa, vesivoiman tuotannossa tai ojittamalla soita.

Nämä alueet päätyivät kuitenkin suojelun piiriin valtakunnallisten päätösten ja asukkaiden tuen avulla. Mikkosen tulkinnan mukaan myöhempi kehitys on osoittanut päätökset perustelluiksi. Hän kertoo, että myös osa suojelua vastustaneista kuntapäättäjistä on myöhemmin muuttanut kantaansa.

Vertauksella Mikkonen pyrkii osoittamaan, että luontokohteen säilyttäminen voi näyttää päätöshetkellä erilaiselta kuin vuosien tai vuosikymmenten päästä. Hänen viestinsä on, että Palokin koskien kohdalla tehtävää ratkaisua voidaan tulevaisuudessa arvioida samalla tavalla kuin Kolin, Ruunaankoskien ja Patvinsuon suojelua.

Vertailu ei kuitenkaan tarkoita, että kohteet tai niitä koskevat päätösprosessit olisivat keskenään samanlaisia. Mikkonen käyttää niitä ennen kaikkea esimerkkeinä tilanteista, joissa luonnonsuojelun arvo on hänen mukaansa tunnistettu paikallisesti vasta myöhemmin.

Ennallistamiselta odotetaan myös matkailuhyötyjä

Mikkonen perustelee Palokin koskien vapauttamista luontoarvojen lisäksi matkailulla. Hänen mukaansa Koli, Ruunaa ja Patvinsuo ovat nykyisin Pohjois-Karjalan tärkeimpiä luontokohteita. Ne houkuttelevat maakuntaan vierailijoita ja tuovat alueelle matkailutuloja.

Mikkonen arvioi, että vapaasti virtaavilla Palokin koskilla voisi olla samankaltainen vaikutus. Ennallistettu koskialue voisi hänen näkemyksensä mukaan vahvistaa maakunnan luontomatkailua ja muodostua uudeksi kiinnostavaksi käyntikohteeksi.

Tiedotteessa ei esitetä laskelmia mahdollisista kävijämääristä, matkailutuloista tai ennallistamisen kustannusvaikutuksista. Matkailuun liittyvä hyöty on siten Mikkosen poliittinen arvio siitä, millaisia mahdollisuuksia vapautetut kosket voisivat Pohjois-Karjalalle tarjota.

Puheenvuoro laajentaa Palokin kysymyksen vesivoimalaitoksen omistusta suuremmaksi. Ratkaisussa punnitaan Mikkosen mukaan sitä, millaista käyttöä alueelle tulevaisuudessa tavoitellaan: jatkuuko nykyinen voimalaitoskäyttö vai avataanko mahdollisuus koskiluonnon palauttamiselle ja siihen perustuvalle virkistys- ja matkailutoiminnalle.

Hanke on edennyt yli hallituskausien

Mikkonen korostaa, ettei Palokin ennallistaminen ole vain yhden puolueen tai hallituksen hanke. Hänen mukaansa suunnitelmalla on valtakunnallisesti laaja ja käytännössä kaikki puolueet kattava tuki.

Edellinen hallitus sisällytti Palokin hankkeen Itä-Suomea koskevaan ohjelmaansa ja käynnisti siihen liittyvää selvitystyötä. Nykyinen hallitus on puolestaan jatkanut selvityksiä ja edennyt vaiheeseen, jossa valtio on tehnyt konkreettisen tarjouksen vesivoimalaitoksen ostamisesta.

Hallituskausien yli jatkunut valmistelu kertoo Mikkosen mukaan siitä, että hankkeella on tavallista ympäristöpoliittista vastakkainasettelua laajempi pohja. Myös se, että vihreiden kansanedustaja asettuu kokoomuslaisen pääministerin vetoomuksen tueksi, korostaa Palokin kysymyksen puoluerajat ylittävää luonnetta.

Samalla Mikkosen kannanotto lisää painetta paikalliseen päätöksentekoon. Kun valtionjohto ja oppositiossa toimiva vihreä kansanedustaja vetoavat saman ratkaisun puolesta, kuntapäättäjien ratkaisu saa väistämättä valtakunnallista huomiota.

Paikallisten päättäjien kanta ratkaisee etenemisen

Mikkosen mukaan merkittävä osa alueen kuntapäättäjistä kannattaa jo Palokin ennallistamista. Hän toivoo, että myös enemmistö päättäjistä olisi valmis tukemaan valtion tarjoukseen perustuvaa etenemistapaa.

Tiedotteesta ei käy ilmi, kuinka suuri osa päättäjistä on ilmaissut tukensa tai millaisia perusteluja hankkeeseen kriittisesti suhtautuvilla on. Mikkosen viesti suuntautuu kuitenkin selvästi niille päättäjille, jotka eivät ole vielä muodostaneet kantaansa tai jotka suhtautuvat valtion esitykseen varauksellisesti.

Ratkaisun paikallinen merkitys liittyy myös siihen, millaiseksi maakunnan kehityksen painopisteet ymmärretään. Mikkonen näkee ennallistamisen investointina luontoon, matkailuun ja alueen tulevaan vetovoimaan. Päätöksenteossa on samalla arvioitava voimalaitoksen nykyistä käyttöä, kaupan ehtoja ja padon purkamiseen liittyvää kokonaisuutta.

Palokin prosessin seuraavat kysymykset

Mikkosen kannanoton jälkeen huomio kohdistuu siihen, miten paikalliset toimielimet suhtautuvat valtion tarjoukseen ja millä aikataululla asia etenee. Julkisuuteen toimitettujen tietojen perusteella prosessin keskeisiä kohtia ovat:

  • paikallisten päättäjien suhtautuminen valtion tekemään ostotarjoukseen,
  • vesivoimalaitoksen mahdollisen kaupan ehdoista päättäminen,
  • padon purkamisen ja koskien ennallistamisen käytännön valmistelu sekä
  • hankkeen rahoituksen, aikataulun ja vastuiden tarkentaminen.

Mikkosen vetoomuksen ydin on, että päätös pitäisi tehdä luonnon palauttamisen hyväksi. Hänen mukaansa Pohjois-Karjalan aiemmat suojeluratkaisut osoittavat, että luontoarvojen turvaaminen voi myöhemmin tuoda alueelle myös taloudellista ja imagollista hyötyä.

Palokin koskien tulevaisuus ei silti ratkea pelkillä poliittisilla kannanotoilla. Valtion tarjouksen käsittely, omistusjärjestelyt ja mahdollisen ennallistamisen yksityiskohdat edellyttävät jatkopäätöksiä. Mikkosen ulostulo vahvistaa kuitenkin viestiä siitä, että hankkeelle löytyy tukea sekä hallituksesta että oppositiosta.

Palokista rakentuu valtakunnallinen ympäristökysymys

Vaikka ratkaisu tehdään paikallisten olosuhteiden pohjalta, Palokista on muodostunut valtakunnallisesti seurattu ympäristöpoliittinen kysymys. Siinä kohtaavat energiantuotannon rakenteet, vesistöjen ennallistaminen, kuntien päätösvalta ja valtion mahdollisuus vauhdittaa muutosta omistajana.

Mikkosen mukaan nyt tehtävä päätös voi määrittää, tunnetaanko Palokki tulevaisuudessa vesivoimalaitoksesta vai ennallistetuista koskista. Hän asettuu Orpon rinnalle vaatimaan jälkimmäistä vaihtoehtoa ja vetoaa päättäjiin, jotta valtion tarjoama mahdollisuus käytettäisiin.

Lähteet

Vihreät: Krista Mikkonen tukee pääministerin vetoomusta Palokin koskien vapauttamisesta, tiedote 3.11.2026

Jätä kommentti