SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen esittää vahvan sähköisen tunnistautumisen hyödyntämistä henkilökohtaisten sosiaalisen median tilien perustamisessa. Tavoitteena olisi vaikeuttaa valeprofiilien ja laajojen bottiverkostojen toimintaa sekä vahvistaa digitaalisen keskusteluympäristön luotettavuutta.

Nikkanen käsitteli ehdotusta Itämeren parlamentaarisen konferenssin eli BSPC:n kokouksessa. SDP:n eduskuntaryhmän 1. syyskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan hän kuvasi disinformaatiota demokratiaan, turvallisuuteen ja yhteiskuntien kriisinkestävyyteen ulottuvaksi ongelmaksi. Erityisesti Itämeren alueen maiden pitäisi hänen mukaansa tiivistää yhteistyötään ulkopuolisten vaikuttamisyritysten torjumiseksi.

Esitys ei tarkoittaisi sitä, että kaikkien sosiaalisen median käyttäjien pitäisi esiintyä julkisuudessa omalla nimellään. Nikkasen mallissa käyttäjä voisi edelleen osallistua keskusteluun nimimerkillä, mutta tilin taustalla olisi palveluntarjoajan tai muun hyväksytyn järjestelmän varmentama todellinen henkilö.

Disinformaatio nähdään myös turvallisuuskysymyksenä

Nikkasen puheenvuoron keskeinen viesti oli, ettei tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa voida enää tarkastella vain verkkokeskustelun laatuun liittyvänä haittana. Koordinoidut informaatio-operaatiot voivat pyrkiä horjuttamaan luottamusta instituutioihin, kärjistämään yhteiskunnallisia ristiriitoja tai luomaan väärän kuvan siitä, mitä kansalaiset ajattelevat.

Sosiaalisen median toimintalogiikka voi tehdä vaikuttamisesta tehokasta, jos samaa viestiä levitetään nopeasti suurella määrällä tilejä. Näennäisesti toisistaan riippumattomat käyttäjät voivat tällöin saada rajatun näkemyksen näyttämään laajasti kannatetulta. SDP:n tiedotteen mukaan Nikkanen katsoo, että nykyisessä järjestelmässä yksi toimija voi hallita erittäin suurta määrää valeprofiileja ja käyttää niitä esimerkiksi viestien keinotekoiseen vahvistamiseen, häirintään tai mielipiteiden ohjailuun.

Itämeren alueen asema korostuu keskustelussa, koska alueen maihin kohdistuu Nikkasen mukaan ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä ja koordinoitua informaatiovaikuttamista. Hän peräänkuuluttaa valtioilta yhteisiä keinoja, joilla demokraattisten yhteiskuntien digitaalista toimintaympäristöä voitaisiin suojata nykyistä paremmin.

Tili voitaisiin yhdistää varmennettuun henkilöön

Nikkanen esitteli konferenssissa Suomessa tekemäänsä toimenpidealoitetta. Sen lähtökohtana on, että henkilökohtaisen sosiaalisen median tilin avaaminen edellyttäisi vahvaa sähköistä tunnistautumista. Käyttäjä voitaisiin siis varmentaa esimerkiksi digitaalisen henkilöllisyysratkaisun avulla ennen tilin käyttöönottoa.

Julkinen käyttäjänimi ja taustalla tehtävä henkilöllisyyden tarkistaminen olisivat mallissa eri asioita. Henkilö voisi keskustella palvelussa nimimerkillä, vaikka palvelu tietäisi varmennetun henkilöllisyyden. Näin pyrittäisiin säilyttämään mahdollisuus suojata oma nimi julkiselta keskustelulta esimerkiksi henkilökohtaisten olosuhteiden, työn tai turvallisuuden vuoksi.

Ehdotuksen varsinainen rajoitus kohdistuisi tilien määrään ja niiden aitouteen. Kun jokainen henkilökohtainen käyttäjätili olisi yhteydessä tunnistettuun ihmiseen, yhden toimijan olisi vaikeampi rakentaa tuhansista tekaistuista profiileista koostuvaa verkostoa. Tiedotteessa ei kuitenkaan täsmennetä, kuinka monta tiliä yhdellä henkilöllä voisi olla, miten rinnakkaiset palvelut huomioitaisiin tai millä tavalla organisaatioiden ja automaattisten palvelutilien asema järjestettäisiin.

Tavoitteina myös ikävarmennus ja verkkorikosten torjunta

Nikkanen liittää vahvaan tunnistautumiseen disinformaation torjuntaa laajemman joukon mahdollisia hyötyjä. Hänen mukaansa järjestelmä voisi parantaa käyttäjien iän varmentamista, helpottaa verkkorikollisuuden selvittämistä ja vähentää haitallisten syväväärennösten levittämistä.

Ikävarmennuksen merkitys liittyy muun muassa alaikäisille sopimattomien sisältöjen ja palvelujen rajaamiseen. Henkilöllisyyden luotettava tarkistaminen voisi Nikkasen arvion mukaan auttaa myös ehkäisemään lapsiin kohdistuvaa houkuttelua verkossa. Tiedotteessa ei silti kuvata yksityiskohtaisesti, miten käyttäjän ikä tai henkilöllisyys välitettäisiin alustalle niin, ettei palvelu saisi käyttöönsä tarpeettomia henkilötietoja.

Verkkorikollisuuden torjunnassa ajatus perustuu siihen, että täysin tekaistujen ja vaikeasti jäljitettävien käyttäjätilien perustaminen muuttuisi hankalammaksi. Vahva tunnistaminen ei itsessään poistaisi rikollista toimintaa, mutta se voisi nostaa järjestelmällisen väärinkäytön kynnystä. Samalla viranomaisille voisi muodostua nykyistä selkeämpi reitti selvittää vakaviin rikosepäilyihin liittyvien tilien taustaa lain sallimissa rajoissa.

Tietosuoja ratkaisee mallin toteuttamiskelpoisuuden

Vahvaan tunnistautumiseen perustuva järjestelmä nostaa väistämättä esiin kysymyksiä yksityisyydestä, tietoturvasta ja henkilötietojen käsittelystä. Ratkaistavaksi tulisi esimerkiksi se, säilyttäisikö sosiaalisen median yhtiö tiedon käyttäjän henkilöllisyydestä vai saisiko se ulkopuoliselta tunnistuspalvelulta vain vahvistuksen siitä, että käyttäjä on todellinen ja vaatimukset täyttävä henkilö.

Nikkasen esittämässä periaatteessa julkinen anonymiteetti voitaisiin säilyttää, vaikka henkilöllisyys olisi varmennettu järjestelmän taustalla. Tämä ero on olennainen esimerkiksi arkaluonteisista kokemuksista keskusteleville, väärinkäytöksiä paljastaville tai häirintää pelkääville ihmisille. Tiedotteessa painotetaan, että digitaalisen identiteetin ratkaisuja pitäisi kehittää tietosuojaa kunnioittaen.

Käytännön toteutus vaatisi tarkat säännöt siitä, kuka saisi käsitellä tunnistautumistietoja, kuinka kauan tietoja säilytettäisiin ja missä tilanteissa niitä voitaisiin luovuttaa. Myös tietomurtoihin, väärin tehtyihin tunnistuksiin ja henkilöllisyysvarkauksiin olisi varauduttava. Nämä yksityiskohdat eivät ratkea pelkällä tunnistautumisvelvoitteen periaatepäätöksellä, vaan edellyttäisivät teknistä valmistelua ja lainsäädännöllistä arviointia.

EU:n digitaalinen identiteetti voisi tarjota välineitä

Nikkasen mukaan ratkaisua pitäisi tarkastella Suomen lisäksi eurooppalaisella tasolla. Sosiaalisen median palvelut toimivat yli valtiorajojen, joten vain yhteen maahan rajattu järjestelmä voisi jäädä vaikutuksiltaan kapeaksi tai olla käytännössä vaikea toteuttaa.

SDP:n tiedotteessa nostetaan esiin Euroopan unionissa kehitettävät digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisut. Niitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää käyttäjän varmentamiseen siten, että sosiaalisen median alusta saisi vain toiminnan kannalta välttämättömän tiedon. Yhteinen eurooppalainen lähestymistapa voisi myös helpottaa sitä, että tunnistautuminen toimisi samalla tavalla eri jäsenmaissa.

Tiedote ei sisällä valmista teknistä mallia eikä aikataulua järjestelmän käyttöönotolle. Kyse on tässä vaiheessa poliittisesta ehdotuksesta, jonka toteuttaminen vaatisi jatkovalmistelua sekä kansallisten ja eurooppalaisten sääntöjen yhteensovittamista. Arvioitavaksi tulisivat lisäksi velvoitteiden kohdentaminen alustoille ja se, miten Euroopan ulkopuolella toimivat palvelut noudattaisivat vaatimuksia.

Konferenssi hyväksyi kirjauksen yksimielisesti

Itämeren parlamentaarisen konferenssin päätteeksi hyväksyttiin SDP:n tiedotteen mukaan yksimielinen päätöslauselma. Siihen sisällytettiin kirjauksia disinformaation torjumisesta, sosiaalisen median palvelujen vastuusta ja luotettavan digitaalisen identiteetin kehittämisestä verkkoympäristössä.

Päätöslauselman 12. kohta perustui tiedotteen mukaan Nikkasen tekemään esitykseen. Konferenssin hyväksyntä ei vielä muuta Suomen tai muiden osallistujamaiden lainsäädäntöä, mutta se antaa aiheelle poliittista painoarvoa ja voi ohjata myöhempää parlamentaarista yhteistyötä.

Nikkasen esiin nostaman mallin keskeiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

• vähentää tekaistujen henkilöprofiilien määrää sosiaalisessa mediassa,
• vaikeuttaa suurten botti- ja vaikuttamisverkostojen rakentamista,
• säilyttää käyttäjän mahdollisuus esiintyä julkisesti nimimerkillä,
• parantaa alaikäisten käyttäjien iän varmentamista,
• helpottaa vakavan verkkorikollisuuden selvittämistä,
• rajoittaa haitallisten syväväärennösten järjestelmällistä levittämistä sekä
• vahvistaa digitaalisen keskustelun luotettavuutta ja demokraattista luonnetta.

Ehdotus käynnistää laajemman keskustelun

Nikkasen aloite nostaa esille digitaalisen keskustelun peruskysymyksen: miten avoin osallistuminen, yksityisyys ja väärinkäytösten torjunta voidaan yhdistää. Vahva tunnistautuminen voisi hankaloittaa tekaistujen tilien massatuotantoa, mutta samalla toteutustavan pitäisi estää tarpeeton henkilötietojen kerääminen ja turvata oikeus käyttää nimimerkkiä.

Ratkaisun vaikuttavuus riippuisi myös siitä, kuinka kattavasti sosiaalisen median alustat osallistuisivat järjestelmään. Jos velvoitteet koskisivat vain osaa palveluista, haitallinen toiminta voisi siirtyä toisaalle. Toisaalta laajasti käytetty yhteinen tunnistusratkaisu voisi muuttaa alustojen vastuuta ja käyttäjätilien perustamisen käytäntöjä merkittävästi.

Nikkanen perustelee ehdotustaan ennen kaikkea demokraattisen julkisuuden suojaamisella. Hänen viestinsä on, että verkon keskustelutilan pitäisi palvella ihmisten todellista osallistumista sen sijaan, että keskustelun näkyvyyttä voitaisiin hallita automatisoiduilla tai tekaistuilla käyttäjäjoukoilla. Seuraava vaihe on ratkaista, voidaanko tämä tavoite toteuttaa tavalla, joka on samalla turvallinen, oikeasuhtainen ja yksityisyyttä kunnioittava.

Lähteet

SDP Eduskunta: Saku Nikkanen Itämeri-parlamentaarikkojen kokouksessa – vahvemmalla tunnistautumisella torjumme disinformaatiota, tiedote 1.9.2026.