Nuorten maanpuolustustahto ennallaan
Suomalaisnuoret ovat osoittaneet vahvaa halua puolustaa maataan, vaikka lähes puolet heistä tunnistaa huolen Suomen turvallisuudesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan 78 prosenttia 18–30-vuotiaista nuorista aikuista olisi valmis puolustamaan Suomea, joko aseellisesti tai aseettomasti. Tämä käy ilmi Puolustusvoimien tilaamasta E2-laitoksen tutkimuksesta, joka selvitti nuorten näkemyksiä maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta.
Huoli turvallisuudesta
Raportin mukaan 47 prosenttia nuorista aikuisista on jokseenkin tai erittäin huolissaan Suomen turvallisuustilanteesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kansainvälisen politiikan epävarmuus ovat vaikuttaneet nuorten turvallisuuden tunteeseen. Kansanedustaja Jari Ronkainen korostaa, että nuorten huolet eivät ole yllättäviä nykyisessä maailmanlaajuisessa tilanteessa.
Taloudellinen asema ja turvallisuus
Tutkimuksessa nousi esiin mielenkiintoinen yhteys taloudellisen aseman ja turvallisuuden tunteen välillä. Erittäin huonossa taloudellisessa asemassa olevista nuorista 58 prosenttia on huolissaan turvallisuudesta, kun taas hyvässä asemassa olevista vain 35 prosenttia. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten taloudellinen tilanne voi vaikuttaa nuorten turvallisuuden kokemukseen.
Puolustusvalmius ja luottamus
Huolen keskellä on kuitenkin myös valoa. Yli 80 prosenttia nuorista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea. Lisäksi 71 prosenttia nuorista uskoo kansainvälisten liittoutumien, kuten Naton, turvaavan jäsenmaiden turvallisuutta. Tämä luottamus näkyy myös valmiudessa puolustaa maata hyökättäessä: 48 prosenttia nuorista olisi valmis tarttumaan aseisiin ja 30 prosenttia puolustamaan aseettomasti.
Sukupuolten väliset erot
Tutkimus paljastaa myös sukupuolten välisiä eroja turvallisuushuolissa. Naisista 55 prosenttia on huolissaan nykyisestä turvallisuustilanteesta, kun miehillä vastaava luku on 34 prosenttia. Tämä ero viittaa siihen, että naiset kokevat turvallisuushaasteet intensiivisemmin kuin miehet. Ronkainen ehdottaa, että keskustelua naisten mahdollisesta asevelvollisuudesta voisi olla syytä avata, vaikkakin nykyisin vapaaehtoinen asepalvelus on vaihtoehto.
Politiikan murros ja puolustusmenot
Suomi on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia puolustuspolitiikassaan, erityisesti liittymisen myötä Natoon. Vuonna 2025 puolustusbudjetti nousee 6,5 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa merkittäviä lisäpanostuksia maanpuolustukseen. Orpon hallitus on sitoutunut nostamaan puolustusmenojen osuutta BKT:stä kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Yhteenveto
Tutkimus havainnollistaa nuorten näkemyksiä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, ja vaikka huolet ovat suuria, myös halu puolustaa maata on vahva. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret aikuiset näyttävät olevan valmiita kantamaan vastuuta, mikä on tärkeää pienen maan puolustuskyvyn näkökulmasta.
- Nuoret aikuiset ja maanpuolustus
- Turvallisuus ja taloudellinen asema
- Sukupuolten väliset erot maanpuolustuksessa
Lisätietoja aiheesta löydät tästä linkistä.
Suomalaiset nuoret ovat siis huolissaan turvallisuudestaan, mutta he ovat myös valmiita puolustamaan maataan. On tärkeää, että keskustelua ja toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi jatketaan.
Voit lukea lisää aiheeseen liittyvistä artikkeleista: Asevelvollisuus Suomessa, Nuorten turvallisuusnäkemykset.
