Suomalainen hyvinvointivaltio on perinteisesti nojannut ajatukseen, jossa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia tuetaan matkalla itsenäisyyteen. Viimeaikaiset muutokset sosiaaliturvassa ovat kuitenkin herättäneet voimakasta keskustelua siitä, mihin suuntaan yhteiskuntamme on menossa. Erityisesti lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asema on noussut polttavaksi puheenaiheeksi poliittisella areenalla. Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen on nostanut esiin huolen, joka koskettaa satoja itsenäistyviä nuoria ympäri Suomen.

Uusi tilanne on syntynyt Kelan tuoreen ohjeistuksen myötä, joka muuttaa pelisääntöjä merkittävästi. Helmikuun alussa voimaan tullut toimeentulotuen uudistus vaatii nyt nuoria nostamaan opintolainaa ennen kuin he ovat oikeutettuja perustoimeentulotukeen. Tämä koskee myös niitä nuoria, jotka ovat lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita ja joilla ei välttämättä ole perheen tukea takanaan. Hanna Holopainen katsoo, että muutos on jyrkässä ristiriidassa jälkihuollon alkuperäisten tavoitteiden kanssa.

Jälkihuollon tarkoituksena on ollut tarvittavan tuen varmistaminen silloin, kun nuori siirtyy sijaishuollosta tai pitkästä avohuollon sijoituksesta itsenäiseen elämään. Tämän siirtymävaiheen on katsottu vaativan erityistä suojelua, jotta nuoren polku opintoihin ja työelämään ei katkeaisi taloudelliseen epävarmuuteen. Holopaisen mukaan pakko velkaantua on riski, jota moni haavoittuva nuori ei pysty kantamaan. Hallituksen linjaukset saattavat näin ollen kääntyä itseään vastaan pitkällä aikavälillä.

Velkaantumispakko puhuttaa eduskunnassa

Politiikassa on harvoin kyse vain teknisistä pykälistä, vaan usein vaakakupissa ovat inhimilliset kohtalot. Holopainen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii selvitystä nuorten tilanteeseen. Kansanedustaja pelkää, että opintolainan nostamisvelvoite muodostuu ylitsepääsemättömäksi kynnykseksi. Nuori saattaa jättää opinnot kokonaan aloittamatta, jos ainoa vaihtoehto on kerryttää velkataakkaa epävarmassa elämäntilanteessa.

Aiempi käytäntö oli selkeämpi ja suojasi nuoria taloudellisilta riskeiltä tehokkaammin. Kelan vanhassa ohjeistuksessa todettiin, ettei jälkihuollon nuoria velvoitettu nostamaan lainaa toimeentulon turvaamiseksi. Tämä linjaus antoi nuorelle työrauhan keskittyä oppimiseen ja arjen hallintaan ilman pelkoa tulevaisuuden maksuvaikeuksista. Nyt voimaan tullut muutos poistaa tämän turvaverkon ja asettaa nuoret samalle viivalle muiden opiskelijoiden kanssa, huomioimatta heidän erityistä taustaansa.

Toimeentulotuen viimesijaisuus on periaate, jota hallitus on pyrkinyt vahvistamaan kaikissa toimissaan. Tämä tarkoittaa, että kaikki muut tulonlähteet, mukaan lukien lainat, on käytettävä ennen verovaroin kustannettua suoraa tukea. Holopainen argumentoi kuitenkin, ettei opintolainaa voida rinnastaa muihin etuuksiin sen takaisinmaksuvelvollisuuden vuoksi. Velka on aina rasite, joka voi seurata nuorta vuosikymmeniä, jos elämä ei sujukaan suunnitelmien mukaan.

Jälkihuollon periaatteet puntarissa

Lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret ovat usein kokeneet elämässään kovia jo ennen täysi-ikäisyyttä. Heiltä puuttuu usein vanhempien antama taloudellinen selkänoja tai mahdollisuus palata kotiin, jos asiat menevät pieleen. Tässä kontekstissa vaatimus markkinaehtoisen velan ottamisesta tuntuu monista asiantuntijoista kohtuuttomalta. Jälkihuollon tulisi nimensä mukaisesti huolehtia nuoresta, ei lisätä tämän elämän kuormitusta uusilla huolilla.

On tärkeää ymmärtää, että moni näistä nuorista opettelee vasta ensimmäistä kertaa hoitamaan omia raha-asioitaan. Laskujen maksaminen, vuokran hoitaminen ja ruokabudjetin laatiminen ovat suuria haasteita ilman lainanhoitokuluja. Jos nuori kokee, ettei hän selviä velasta, hän saattaa päätyä pikavippikierteeseen tai muihin epätoivoisiin ratkaisuihin. Holopainen korostaakin, että inhimillisyys ja taloudellinen järki kulkevat tässä asiassa käsi kädessä.

Sosiaalialan ammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että kiristykset heikentävät luottamusta viranomaisjärjestelmään. Kun nuori kokee, että valtio pakottaa hänet velkaantumaan, kynnys hakea apua voi kasvaa. Luottamus on kuitenkin jälkihuollon onnistumisen kulmakivi, jota ilman nuoren tukeminen on vaikeaa. Hallituksen tavoitteet työllisyyden parantamisesta saattavatkin vaarantua, jos nuoret syrjäytyvät jo opintojen alkuvaiheessa.

Tulevaisuuden näkymät ja ratkaisut

Keskustelu toimeentulotuen muutoksista ei rajoitu vain politiikan kabinetteihin, vaan se näkyy suoraan sosiaalitoimistojen arjessa. Työntekijät joutuvat nyt selittämään nuorille, miksi heidän taloudellinen tilanteensa on yhtäkkiä heikentynyt. Moni kokee tilanteen epäoikeudenmukaiseksi, sillä muutokset on tehty nopealla aikataululla ilman riittävää siirtymäaikaa. Holopainen vaatiikin, että Orpon hallitus ja Kela arvioivat lakimuutoksen vaikutukset välittömästi uudelleen.

Ratkaisuksi on ehdotettu lastensuojelun jälkihuollon nuorten erityisaseman kirjaamista suoraan lakiin. Tämä selkeyttäisi Kelan soveltamiskäytäntöjä ja varmistaisi tasapuolisen kohtelun eri puolilla Suomea. Nykyinen ohjeistus jättää tilaa tulkinnoille, mikä voi johtaa nuorten kannalta mielivaltaisiin päätöksiin. Lainsäädännön tulisi olla sellainen, että se kannustaa kouluttautumaan ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta ilman kohtuutonta pelkoa taloudellisesta romahduksesta.

Kansanedustaja Holopaisen mukaan kyse on arvovalinnasta: haluammeko tukea nuoria heidän ensiaskeleillaan vai asettaa heidät heti velkavankeuden uhan alle. Investointi nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti vähentyneenä syrjäytymisenä ja korkeampana työllisyytenä. Säästöt, joita tällä muutoksella haetaan, saattavat koitua yhteiskunnalle kalliiksi myöhemmässä vaiheessa.

Sosiaaliturvan muutokset lyhyesti

Seuraavat seikat tiivistävät nykyisen tilanteen ja siihen liittyvät huolenaiheet:

• Toimeentulotuen ensisijaisuus: Kela edellyttää nyt kaikkien muiden tulojen, myös opintolainan, hakemista ennen toimeentulotuen myöntämistä.
• Jälkihuollon suoja poistui: Aiempi poikkeus, joka säästi jälkihuollon nuoret lainanotolta, on poistettu uudessa ohjeistuksessa.
• Velkaantumisriski: Haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla on muita pienemmät mahdollisuudet hallita suuria taloudellisia riskejä ilman tukiverkostoja.
• Opintojen keskeytyminen: Pelko velasta voi johtaa siihen, että nuori jättää hakeutumatta koulutukseen tai keskeyttää sen kesken kaiken.
• Poliittinen vaatimus: Vihreät ja Hanna Holopainen vaativat oikeudenmukaista kohtelua ja velkaantumispakon poistamista erityisryhmiltä.

Kohti oikeudenmukaisempaa tukea

Yhteiskunnan menestys mitataan usein sillä, miten se kohtelee niitä, joilla on vähiten voimavaroja puolustaa itseään. Lastensuojelun jälkihuollon nuoret tarvitsevat selkeän viestin siitä, että heidän pärjäämisensä on meille kaikille tärkeää. Velkaantumisen ei pitäisi olla pääsymaksu itsenäiseen elämään tai opiskeluun. On aika tarkastella säästötoimenpiteitä inhimillisestä näkökulmasta ja palauttaa nuorille usko siihen, että kouluttautuminen on mahdollista ilman pelkoa taloudellisesta kurimuksesta.