Onko Suomen tulevaisuus yhä metsässä  – vai onko fokus ”metsässä”

Metsäteollisuus ry kiertää Suomea kertomassa Suomen metsien tilasta ja tulevaisuudesta. Kiertua käväisi myös Lohjalla, Kirkniemen paperitehtaalla mukanaan niin Metsäteollisuus ry:n omia henkilöitä, paikallisen Kauppakamarin edustajan sekä muutaman ensi kevään eduskuntavaaliehjdokkaan – isäntänä tehtaalla oli pitkäaikainen tehtaanjohtaja Martti Savelainen. Miten Suomen metsät siis voivat, ja miten metsä on mukana myös kevään eduskuntavaaleissa?

Metsäteollisuuden järjestämässä tilaisuudessa paikalle oli saapunut kuuntelemaan uutisia myös Lohjan kaupungilta kaupunginjohtaja Pasi Perämäki sekä elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo. Paikalla oli myös omia kommenttejaan ja ajatuksiaan esille tuomassa Perussuomalaisten, Keskustan, Vihreiden, SDP:n sekä KD:n kansanedustajaehdokkaita tältä vaalialueelta. Siinä missä Metsäteollisuus halusi tuoda esille mm. omat ”pelkonsa” EU:n suuntaan ehdokkaille, kertoi Metsäteollisuuden viestintäjohtaja Mika Mäkinen laajemminkin Suomen metsien tilasta.

Valtatie 25 jälleen tapetilla

Länsi-Uudenmaan Kauppakamarin uusi toimitusjohtaja Tommi Knaapinen piti alussa tervetuliaispuheen, jossa hän toisaalta toi esille Kauppakamarien tehtäviä paikallisten yritysten elivoimaisuuden edistäjänä sekä alueen kilpailukyvyn eteen tekevänä organisaationa. Varsinkin Läntisellä Uudellamaalla yksi iso kohdealue on liikenne ja logistiset ratkaisut, julkisen talouden kestävyys, osaavan työvoiman saatavuus sekä vihreän siirtymän tukeminen. Knaapinen toi esille jälleen valtatie 25:n tarvittavat parannukset, joita tarvitaan niin Kirkniemen tehtaan tulevaisuuden kannalta, kuin koko Eteläisen Suomen tarpeisiin, sillä Suomen kaksi isoa rahtisatamaa eli Vuosaari ja Hanko molemmpien satamien kuljetuksiin käytetään valtatie 25:n reittejä.

Metsän monimuotoisuus ja kestävä kasvu

Metsäteollisuus ja Mika Mäkinen oli tilaisuudessa kertomassa, kuinka metsä ja metsäteollisuus yhä ovat Suomessa luomassa hyvinvoinnin perustaa. Hän myös toi esille huolenaiheen tuleville päättäjille, poliitikoille muutamasta aiheesta, joihin Metsäteollisuus toivoisi parempaa otetta. Siinä missä metsäteollisuus on ottanut käyttöön uutta tekniikkaa ja vähentänyt omia ympäristöpäästöjään, se myös torjuu ilmastonmuutosta ja auttaa omalla toiminnallaan maailmaa irti fossiilitaloudesta. Kestävän metsätalouden perustana oleva luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ovat perustana, mutta toimenpiteet eivät aina ole yksiselkoisia, kuten tilaisuudessa tuli ilmi mm. Vihreiden Matti Saarnin kommenttien kautta. Saarni toi esille huolensa liittyen kestävyyden periaatteisiin, monimuotoisuuden ymmärtämiseen, hiilinieluajatteluun ja useaan muuhun kohtaan, joissa teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen mielipiteet ja ”faktat” eivät aina osu kohdalleen.

Suomalainen metsäteollisuus työllistää

Tilastojen valossa suomalainen metsäteollisuus työllistää reilut 41 000 ihmistä suoraan, ja välillisesti yli 32 000 muilla toimialoilla. Metsäteollisuuteen investoidaan keskimäärin reilulla miljardilla eurolla vuodessa ja sen tuotteiden ilmastohyöty kasvaa vuodessa 16 miljoonalla co2 tonnilla uusien ratkaisujen korvatessa vanhoja. Suomen viennistä sen osa on 19,2% ja kokonaisuudessaan metsäteollisuus on maailmanlaajuisesti yhä edelleen kasvava markkina. Uudellamaalla pelkästään metsäteollisuus työllistää klähes 7100 henkilöä, ja näistä Kirkniemen paperitehdas noin 550.

Tehtaanjohtaja Savelainen toikin omassa puheenvuorossaan esille Sappi Kirkniemen tekemät hankkeen oman toiminnan kehittämisessä mm. energiatuotannon muutoksissa. Näissä isoissa tehdasprojekteissa on kuitenkin ollut ällistyttävän lyhyt takaisinmaksu aika toteutuneiden säästöjen ja kehittyneen toiminnan kautta.

Paikalla ollut Keskustan kansanedustajaehdokas Tuomo Suihkonen kertoi omissa kommenteissaan yhteistyön tärkeydestä tulevina vuosina, sitä tarvitaan yli kunta- ja toimialueiden ja puolueiden, jotta Suomi olisi varteenotettava myös EU:n tasolla.

Paikalla oli myös SDP:n kansanedustajaehdokas Joona Räsänen, joka kertoi olevansa menossa seuraavaksi sote-asioiden kokoukseen miettimään rahoitusta ja mistä tarvittavat rahat saadaan sille puolelle. Hänenkin sanoissaan kumpusi teollisuuden toimintaedellytysten varmistaminen Suomessa myös jatkossa. Kyse on pitkälti valinnoissa, joiden kautta mm. päätetään siitä, olemmeko itse päättämässä Suomeen liittyvistä asioista, vai jäämmekö sivuraiteille odottamaan kun globaalit tekijät sanelevat, mitä Suomen pitää tehdä tulevaisuudessa.

Mitä metsän monimuotoisuus tarkoittaa?

Metsä ei ole vain puita, vaan paljon muutakin ja tästä kaikesta syntyy metsän monimuotoisuus. Tämä tulee huomioida myös metsänhoidossa. Yksi esimerkki tästä on suomalaisten metsien sertifiointi, ja Suomen talousmetsistä on sertifioitu yli 93%. Kyseessä on kokonaisuus, joka koostuu niin vapaaehtoisesta suojelusta, lainsäädännöstä kuin luonnonhoitotyöstä. Metsistä puhutaan vahvana hiilinieluna, ja suomalainen metsä on kasvanut vuosittain ja nyt vuotuinen kasvu on reil 100 miljoonaa kuutiometriä.

Mitä metsäteollisuus on sitten tehnyt? Se on mm. pudottanut tehdaspäästöt alas, lisännyt metsävaroja ja pyrkii entisestään parantamaan tuotteiden ilmastohyötyjä. Kansainvälisesti katsoen markkinat ja suhdanteet ovat hyvät, väestönkasvu ja kaupungistuminen sekä muovien korvaaminen ovat megatrendejä, jotka edistävät puuteollisuutta, samoin kuin kuluttajien entistä parempi ympäristötietoisuus. Metsäteollisuuden rakennemuutos on kuitenkin jatkuva prosessi, ja uusia tuotteita syntyy monille uusille sovellusalueille.

Paikalla ollut pitkänlinjan poliitikko ja kansanedustajaehdokas Perussuomalaisten Matti Putkonen käytti myös oman puheenvuoronsa aiheeseen. Hän nosti esille oman puolueensa Sinivalkoisen siirtymän, missä Suomi tarvitsee lisää investointeja, työtä, ja sitä kautta tuottavuutta ja kasvua. Sinivalkoinen siirtymä korostaa Suomen kansallista etua, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä on uudenlainen teollisuuspolitiikan malli

Tuleva hallituskausi 2023-2027

Metsäteollisuus ry toivoo saavansa äänensä kuuluviin tämänkin kiertueen kautta tuleville kansanedustajille, sillä yksi pääsanoma on kestävän metsätalouden turvaaminen, joka tarvitsee tuekseen kestävän talouspolitiikan ja johdonmukaisen teollisuuspolitiikan, sillä useimmat alan investoinnit ovat pitkiä, usean vuoden hankkeita. Ja vaikka suomalaiset europarlamentaarikot puhuvat paljon ruotsalaisten kanssa, olisi EU-tasolla suomalaisten päästävä enemmän keskustelemaan keski-eurooppalaisten ja etelä-eurooppalaisen meppien kanssa, jotta Suomen ja Ruotsin metsien erilaisuus ymmärrettäisiin muuallakin Euroopassa.

Paikalla olleista kansanedustajaehdokkaista myös Keskustan Maritta Wasström, Perussuomalaisten Mervi Syväranta, Kristillisdemokraattien Jan Axberg toivat samoiten omat mielipiteensä asiaan, ja monissa kommenteissa korostui suomalaisen metsän tärkeys, sekä teollisen tulevaisuuden tärkeys, mutta oikealla tavalla, luonnon monimuotoisuus ja vihreä siirtymä huomioiden. Samoin yhteistyö ja EU nousivat monesti esille sekä mahdollisuutena, että pienenä uhkana.

Vastaa