Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) on kyllästynyt kuuntelemaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheita SDP:n väitetystä aloitekyvyttömyydestä. Tuoreimpana esimerkkinä Orpon väitteet nousivat esiin Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa, missä pääministeri jälleen kerran antoi ymmärtää, ettei sosiaalidemokraateilla olisi esittää uskottavia vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle.

– Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa pääministeri Orpo väitti jälleen, että SDP ei ole esittänyt vaihtoehtoja ja tämähän ei pidä paikkaansa. Orpo on kunnostautunut syksyllä jo useamman kerran puhumalla pehmoisia, Räsänen huokaa, tuoden ilmi selkeän turhautumisensa tilanteeseen.

Räsäsen mukaan todellisuus on täysin päinvastainen. Hän painottaa, että SDP on ollut aktiivinen ja vastuullinen oppositiopuolue, joka on tuonut pöytään konkreettisia ehdotuksia Suomen talouden kohentamiseksi.

– SDP on esittänyt 17 eri pakettia, yhteensä yli 230 eri esitystä, talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Ja joka vuosi vaihtoehdon, jolla julkisen talouden vahvistuminen on toteutettu kokoomuksen mallia oikeudenmukaisemmin, Räsänen muistuttaa, alleviivaten esitysten laajuutta ja tavoitteita.

Sosiaalidemokraattien mielestä hallituksen linja on epäoikeudenmukainen ja jättää heikoimmat kantamaan suurimman taakan, kun taas SDP:n esitykset pyrkivät tasapuolisempaan taakanjakoon ja talouden kestävämpään pohjaan. Räsäsen kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että Orpon hallitus ei ole toiminut taloudellisesti vastuullisesti, vaan on suosinut omia eturyhmiään veronalennuksilla ja muilla päätöksillä, jotka heikentävät julkista taloutta.

Velkajarrun epärehellinen hehkutus

Yksi Räsäsen kritiikin kärjistä liittyy hallituksen jatkuvaan velkajarrun hehkutukseen ja samanaikaiseen sääntöjen kiertämiseen. Velkajarrulla tarkoitetaan mekanismia, joka rajoittaa valtion velkaantumista tiettyjen kriteerien mukaisesti, pyrkien pitämään julkisen talouden kurissa.

– Orpon hehkutus velkajarrusta on vähän falskia, kun nykyinen hallitus ei ole yhtenäkään vuonna noudattanut nyt sovittuja kriteereitä, vaan on sen sijaan sortunut useamman kerran kikkailuun. Onneksi tämä on nyt sovittu estettäväksi, Räsänen sanoo, viitaten siihen, että hallitus on löytänyt tapoja kiertää velkajarrun periaatteita julkisen talouden päätöksenteossaan.

Tämä ”kikkailu” on Räsäsen mukaan johtanut vastuuttomiin ja jopa vahingollisiin päätöksiin. Hän korostaa, että jos velkajarru olisi aidosti ja tiukasti toiminut, monia julkista taloutta heikentäviä päätöksiä ei olisi voitu tehdä.

– Jos velkajarru olisi voimassa, niin nämä Orpon-Purran hallituksen omia eturyhmiä suosivat julkisen talouden kannalta vastuuttomat ja vahingolliset päätökset eivät olisi olleet mahdollisia, kikkailuista puhumattakaan, Räsänen jyrähtää. Hän näkee nykyisen hallituksen talouspolitiikan suosivan tiettyjä ryhmiä, joiden kustannuksella julkisen talouden tasapainottaminen jää toissijaiseksi.

Talouskasvun haasteet ja oikeudenmukainen tasapainottaminen

Suomen talouden tila on jo pitkään ollut keskustelun ytimessä. Talouskasvun hidastuminen ja korkea työttömyys ovat jatkuvia haasteita, jotka vaativat hallitukselta selkeää ja pitkäjänteistä strategiaa. Räsänen huomauttaa, että SDP:n esitykset eivät ole vain vaihtoehtoja menoleikkauksille, vaan ne sisältävät myös elementtejä, jotka tähtäävät työllisyyden parantamiseen ja talouskasvun vauhdittamiseen.

SDP on muun muassa ehdottanut panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) sekä innovaatioihin, joiden uskotaan luovan pohjaa pitkän aikavälin kestävälle kasvulle. Samalla puolue korostaa tarvetta suojella heikoimmassa asemassa olevia ja varmistaa, että hyvinvointivaltion peruspalvelut säilyvät.

Orpon hallituksen leikkauslinjaa Räsänen pitää liian kapeana ja lyhytnäköisenä. Vaikka julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, se ei saa tapahtua vain leikkaamalla sosiaaliturvaa tai peruspalveluita. Räsänen painottaa, että kestävä talouspolitiikka vaatii tuloja kasvattavia toimenpiteitä sekä vero- ja työllisyysratkaisuja, jotka eivät heikennä kansalaisten ostovoimaa kohtuuttomasti.

Politiikan uusi aikakausi: vastuullisuus ja rehellisyys etusijalla

Räsäsen mukaan politiikan on oltava läpinäkyvää ja rehellistä. ”Pehmoisten puhuminen” tai vastustajan aloitteiden sivuuttaminen ei edistä Suomen talouden tai poliittisen keskustelun tilaa. Hän peräänkuuluttaa, että pääministerin tulisi tunnustaa opposition esittämät vaihtoehdot ja käydä niistä asiallista keskustelua.

Talouspolitiikan avainkysymyksiä, joihin SDP on tuonut esityksiä, ovat muun muassa:

1. Vastuullinen veropolitiikka: Verotuksen painopisteen siirtäminen haitallisista veroista, kuten työn verotuksesta, ympäristöhaittoihin ja pääomatuloihin.
2. T&K-panostukset: Merkittävät ja pysyvät satsaukset tutkimus- ja kehitystoimintaan, tavoitteena nostaa panostusaste neljään prosenttiin BKT:sta.
3. Työllisyysasteen nostaminen: Konkreettiset toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi esimerkiksi kannustinloukkuja purkamalla ja työvoimapalveluita tehostamalla.
4. Oikeudenmukainen sosiaaliturva: Sosiaaliturvan leikkausten sijaan sen uudistaminen, jotta työnteko on aina kannattavaa ja perusturva riittävä.
5. Julkisten palveluiden turvaaminen: Panostaminen terveydenhuoltoon, koulutukseen ja vanhustenhuoltoon, jotta hyvinvointivaltion perusta säilyy.
6. Ilmastotoimet: Vihreään siirtymään liittyvien investointien vauhdittaminen ja Suomen kilpailukyvyn turvaaminen globaalissa muutoksessa.

Räsäsen viesti on selvä: on aika lopettaa jarruttelu ja ryhtyä tekemään todellisia, vastuullisia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja Suomen talouden hyväksi. Pelkät väitteet vaihtoehdottomuudesta eivät enää riitä, kun kansalaiset odottavat konkreettisia tekoja.

Kohti rehellisempää talouskeskustelua

SDP:n kansanedustajan Joona Räsäsen kritiikki pääministeri Orpon ja hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan on terävää ja perusteltua. Se nostaa esiin laajemman kysymyksen suomalaisen poliittisen keskustelun tilasta: pystytäänkö eri näkemykset kohtaamaan rehellisesti vai hukkuuko keskustelu puoluepoliittisiin väittelyihin ja vääristelyyn? Räsäsen mukaan vastuullinen politiikka edellyttää molempien osapuolten tunnustavan toistensa esitykset ja käyvän niistä asiallista dialogia. Ainoastaan tällä tavoin Suomi voi löytää parhaat ja kestävimmät ratkaisut taloushaasteisiinsa.