Pääministeri Petteri Orpon (Kok.) hallituksen budjettiriihessä antamat lausunnot veronkevennyksistä ovat nostattaneet myrskyn poliittisessa kentässä. Orpo nimittäin ilmoitti tiedotustilaisuudessa juhlallisesti, että ”kaikkien, jokaisen palkansaajan verotus kevenee”. Tämä lause on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi, ja oppositio on tarttunut siihen kynsin ja hampain. SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen kyseenalaistaa väitteen suorasanaisesti ja vaatii pääministeriä toistamaan lupauksensa eduskunnan istuntosalissa. Räsäsen mukaan tosiasiat eivät tue pääministerin optimismia.

Veropeliä ja jäsenmaksun hinta

Räsänen huomauttaa, että Orpon väite verotuksen kevenemisestä kaikille palkansaajille särähtää korvaan, kun tarkastellaan eri tuloluokkien ja ammattiliittoon kuulumisen vaikutusta. Laskelmien mukaan esimerkiksi 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan myyjän, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan opettajan ja 6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan insinöörin verorasitus itse asiassa kiristyy ensi vuonna, mikäli he kuuluvat ammattiliittoon. Tämän verokiristyksen taustalla on se, että hallitus ei huomioi täysimääräisesti tuloveroasteikon ja vähennysten indeksitarkistuksia, ja samanaikaisesti ammattiliittojen jäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia samalla tavalla kuin aiemmin tai niiden vaikutus kokonaisverotukseen muuttuu epäedullisesti pieni- ja keskituloisille.

Hallituksen linja onkin herättänyt kysymyksiä siitä, kenelle veropolitiikkaa todellisuudessa tehdään. Räsäsen mukaan hallituksen veronkevennyksistä hyötyvät ensi vuonna eniten ne, jotka tienaavat yli 9000 euroa kuukaudessa. Tämä kohdentuminen on herättänyt voimakasta kritiikkiä SDP:n suunnalta, joka on perinteisesti korostanut tasa-arvoista tulonjakoa ja pieni- ja keskituloisten ostovoiman tukemista.

Veropolitiikan vaikutukset palkansaajiin:

• Pienituloiset (esim. 2000 €/kk): Ammattiliiton jäsenmaksujen ja verovähennysten muutosten myötä todellinen verorasitus voi kiristyä.
• Keskituloiset (esim. 4000 €/kk): Vaikka palkkaverotus kevenee sosiaalivakuutusmaksujen laskun myötä, ammattiliittoon kuuluvan opettajan käteen jäävä hyöty voi olla erittäin pieni tai jopa miinusmerkkinen.
• Suurituloiset (esim. 9000 €+/kk): Hyötyvät eniten hallituksen ansiotuloveron progressiota lieventävistä ja ylempiä marginaaliveroja alentavista toimista.
• Sosiaalivakuutusmaksut: Palkansaajan verotusta keventää ensisijaisesti sosiaalivakuutusmaksujen (etenkin työttömyysvakuutusmaksun) aleneminen, joka on kuitenkin pääosin seurausta hyvän työllisyystilanteen kehityksestä ja aiemmista päätöksistä, ei niinkään hallituksen veroratkaisuista.

Räsänen puhuu kovin sanoin

SDP:n Joona Räsänen ei peittele pettymystään pääministerin puheisiin. Hän näkee tilanteen selkeänä: jos pääministeri Orpo todella uskoo väitteeseensä jokaisen palkansaajan verotuksen kevenemisestä, hänen täytyy kyetä puolustamaan sitä siellä, missä politiikkaa tehdään, eli eduskunnan edessä.

– Mikäli pääministeri edelleen seisoo oman väitteensä takana, hän voi toistaa sen tänään eduskunnan edessä. Muutoin johtopäätös on selvä: pääministeri todella puhui pehmoisia väittäessään, että jokaisen palkansaajan verotus kevenee, Räsänen toteaa tiukasti.

Hän korostaa, että hallituksen olisi tullut kohdentaa veronkevennykset kokonaisuudessaan pieni- ja keskituloisten ostovoiman vahvistamiseen, erityisesti kun talous on epävarmassa tilassa ja inflaatio on syönyt palkansaajien ostovoimaa aiempina vuosina.

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat valottavat tilannetta

Myös riippumattomat tahot, kuten Veronmaksajain Keskusliitto, ovat esittäneet laskelmia, jotka avaavat veromuutosten todellista luonnetta. Vaikka palkansaajan verotus kokonaisuutena kevenee vuonna 2024 pääasiassa sosiaalivakuutusmaksujen alenemisen vuoksi, hallituksen omat veropoliittiset ratkaisut eivät kohdistu tasaisesti.

Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun alenemisen vaikutus, joka olisi keventänyt verotusta, kompensoidaan osittain hallituksen indeksitarkistusten leikkauksilla. Lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuun nosto 750 eurosta 900 euroon ja matkakuluvähennyksen enimmäismäärän palaaminen 8 400 eurosta 7 000 euroon osuvat kipeästi erityisesti pitkämatkalaisiin palkansaajiin.

Hallitus on myöntänyt, että suurituloiset hyötyvät eniten. Esimerkiksi Kokoomuksen edustajat ovat todenneet, että 4 000 euroa ansaitsevalle liittoon kuuluvalle opettajalle käteen jäävä hyöty on vain muutamia euroja kuukaudessa, kun taas ministerin tuloluokassa veronalennus voi olla jopa satakertainen. Räsäsen mukaan tämä linjaus on osoitus siitä, että ”miljonäärit tulevat aina ensin” hallituksen politiikassa.

Eduskunta odottaa vastausta: Puhuiko pääministeri pehmoisia?

Poliittinen paine pääministeri Orpoa kohtaan kasvaa. Räsäsen haaste toistaa verolupaus eduskunnassa asettaa pääministerin kiperään tilanteeseen. Onko kyseessä tahallinen harhaanjohtaminen vai poliittinen optimismi, joka on törmännyt kylmään verotodellisuuteen?

Räsänen odottaa innolla Orpon saapumista eduskuntaan. Hänen mukaansa tilanne on selkeä: jos lupaus jokaisen palkansaajan verotuksen kevenemisestä ei pidä paikkaansa, pääministeri on ”todella puhunut pehmoisia”. Tämä polemiikki onkin vain jäävuoren huippu laajemmin käytävässä keskustelussa siitä, miten hallitus on kohdentanut niukat veronkevennykset ja miten se vaikuttaa eri tuloluokkien ostovoimaan ja tasa-arvoon Suomessa.

Veropäätösten herättämät kysymykset

• Miksi hallitus on päättänyt kohdentaa suurimmat veronkevennykset kaikkein parhaiten tienaaville?
• Onko hallitus tietoisesti unohtanut ammattiliittoon kuuluvien pieni- ja keskituloisten palkansaajien verorasituksen muutoksen?
• Kuinka suuri merkitys on sillä, että työttömyysvakuutusmaksujen alennukset hukkuvat hallituksen omiin veronkiristyksiin pieni- ja keskituloisilla?
• Onko hallitusohjelman 500 miljoonan euron veronkevennyksistä toteutettu riittävä osuus jo nyt?

Taistelu verotuksen oikeudenmukaisuudesta jatkuu

Poliittinen debatti verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja kohdentamisesta on käynyt kuumana budjettiriihen jälkeen. SDP:n Joona Räsäsen esittämät väitteet asettavat hallituksen veropolitiikan tiukkaan syyniin. Räsänen edustaa oppositiota, joka pyrkii osoittamaan hallituksen toimien epätasa-arvoiset vaikutukset. Jää nähtäväksi, miten pääministeri Orpo vastaa tähän kritiikkiin ja miten hallitus aikoo tulevaisuudessa varmistaa, että sen talouspolitiikkaa hyödyttää aidosti laajaa joukkoa suomalaisia palkansaajia.