SDP:n kansanedustaja Paula Werning vastustaa Suomen Yrittäjien esille nostamia keinoja suomalaisten vuosityöajan pidentämiseksi. Werningin mukaan talouskasvua ja työllisyyttä ei pidä tavoitella muuttamalla arkipyhiä palkattomiksi tai leikkaamalla julkisen sektorin työntekijöiden vuosilomia.

Suomen Yrittäjät on SDP:n eduskuntaryhmän tiedotteen mukaan ehdottanut vuosityöajan kasvattamista esimerkiksi siirtämällä arkipyhiä viikonloppuihin tai muuttamalla niitä palkattomiksi vapaapäiviksi. Järjestön esiin nostamiin vaihtoehtoihin kuuluu myös julkisen sektorin pitkien vuosilomien lyhentäminen.

Werning torjuu ehdotukset jyrkästi. Hänen mielestään Suomen talouden haasteisiin tarjotaan liian usein ratkaisuksi sitä, että palkansaajien pitäisi tehdä nykyistä enemmän työtä, joustaa työehdoistaan tai luopua jo saavutetuista eduista. Hän katsoo, ettei työelämää voida parantaa heikentämällä työntekijöiden mahdollisuuksia palautua.

Arkipyhien asema nousi kiistan ytimeen

Arkipyhät lyhentävät työviikkoa silloin, kun ne osuvat tavalliselle työpäivälle. Suomen Yrittäjien tiedotteessa esittämä ajatus niiden siirtämisestä viikonloppuihin kasvattaisi käytännössä työpäivien määrää vuodessa. Jos arkipyhä puolestaan muutettaisiin palkattomaksi vapaaksi, vaikutus voisi näkyä työntekijän ansioissa.

Ehdotusten käytännön seuraukset riippuisivat kuitenkin toteutustavasta, työsuhteen ehdoista ja eri alojen työehtosopimuksista. SDP:n tiedotteessa ei esitellä yksityiskohtaista lakimallia, kustannuslaskelmia tai toimialakohtaisia vaikutuksia. Kyse on tässä vaiheessa ennen kaikkea poliittisesta ja työmarkkinoita koskevasta keskustelunavauksesta.

Werning painottaa, etteivät arkipyhät ja vuosilomat ole hänen mukaansa työntekijöille annettuja lahjoja. Ne ovat osa työelämän kokonaisuutta, jossa työn tekemistä, palkkaa, vapaa-aikaa ja palautumista koskevat ehdot muodostuvat lainsäädännön, sopimusten ja työpaikkojen käytäntöjen kautta.

Werning korostaa vapaa-ajan merkitystä palautumiselle

Werningin keskeinen vasta-argumentti liittyy työssä jaksamiseen. Hän muistuttaa, että vapaa-aikaa tarvitaan työstä palautumisen lisäksi perhe-elämään, läheisistä huolehtimiseen ja muuhun elämään. Hänen mukaansa vapaita ei siksi pitäisi tarkastella työnantajan näkökulmasta käyttämättömänä työpanoksena.

Näkemys kytkeytyy laajempaan keskusteluun työurien pidentämisestä. Jos ihmisten halutaan pysyvän työelämässä nykyistä pidempään, työn kuormittavuuteen ja palautumiseen pitäisi Werningin mukaan kiinnittää enemmän huomiota. Vapaapäivien tai lomien vähentäminen voisi hänen arvionsa mukaan toimia tätä tavoitetta vastaan.

Työajan pidentämistä koskevassa keskustelussa on samalla kyse siitä, millä tavoin Suomen taloutta pyritään vahvistamaan. Vaihtoehtoina voidaan tarkastella esimerkiksi tehtyjen työtuntien määrää, työllisten lukumäärää, tuottavuuden kasvua sekä yritysten investointi- ja rekrytointiedellytyksiä. Werning hyväksyy tavoitteen työn määrän lisäämisestä, mutta hän ei pidä jo työssä olevien vapaiden vähentämistä oikeana keinona.

Julkisen sektorin lomien lyhentäminen saa kovaa arvostelua

Erityisen kielteisesti Werning suhtautuu julkisen sektorin vuosilomien leikkaamiseen. Hänellä on omakohtaista kokemusta sairaanhoitajan kolmivuorotyöstä, minkä lisäksi hän on toiminut luottamusmiehenä. Tätä taustaa vasten hän nostaa esiin etenkin vuorotyön kuormittavuuden, henkilöstövajeen ja jatkuvan kiireen.

Werningin mukaan julkisen sektorin lomia ei ole perusteltua kuvata kohtuuttomiksi etuoikeuksiksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, pelastustoimessa ja muissa ympärivuorokautisissa palveluissa työtä tehdään myös öisin, viikonloppuisin ja pyhinä. Kaikki arkipyhät eivät siten tarkoita kaikille työntekijöille automaattisesti vapaapäivää.

Julkisen sektorin lomaehdot vaihtelevat tehtävän, työuran pituuden ja sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan. Werningin poliittinen viesti kohdistuu silti koko ehdotuksen perusajatukseen: hänen mielestään henkilöstön palautumisesta leikkaaminen olisi väärä ratkaisu tilanteessa, jossa monilla aloilla kamppaillaan jo työvoiman saatavuuden ja työntekijöiden pysyvyyden kanssa.

Työn määrän lisäämisestä löytyy myös yhteinen tavoite

Werning ei kiistä Suomen Yrittäjien lähtökohtaa siitä, että Suomessa tarvitaan enemmän työtä. Ero syntyy keinoista. Hänen mukaansa työn määrää pitäisi kasvattaa saamalla useampi ihminen työelämään sen sijaan, että työssä olevien vapaita vähennetään.

Tämä erottaa toisistaan kaksi tavoitetta: työllisten määrän kasvattamisen ja työntekijäkohtaisten työtuntien lisäämisen. Ensimmäisessä painopiste on uusissa työpaikoissa, työkyvyn vahvistamisessa ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työllistymisessä. Jälkimmäisessä nykyinen henkilöstö tekisi enemmän työtunteja esimerkiksi lyhyempien lomien tai harvempien arkipyhäpäivien vuoksi.

Werningin kannanotossa korostuu ensimmäinen vaihtoehto. Tiedotteessa ei kuitenkaan esitellä yksityiskohtaista SDP:n toimenpidekokonaisuutta siitä, miten työllisyyttä tai tuottavuutta pitäisi tässä yhteydessä kasvattaa. Puheenvuoron pääpaino on Suomen Yrittäjien ehdottamien työaikakeinojen vastustamisessa.

Yrityksiä ja työntekijöitä ei haluta vastakkain

Jyrkästä arvostelustaan huolimatta Werning sanoo, ettei yrittäjiä ja työntekijöitä pitäisi asettaa toistensa vastapuoliksi. Yritysten toiminta tarvitsee hänen mukaansa osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä, kun taas työntekijöiden toimeentulo ja työpaikat ovat riippuvaisia menestyvistä yrityksistä.

Werning pitää tärkeänä yrittämisen edellytysten parantamista ja pienten yritysten työllistämiseen liittyvien riskien vähentämistä. Hän vetää kuitenkin rajan siihen, että talouskasvua tavoiteltaisiin heikentämällä työntekijöiden vapaita tai työehtoja. Hänen mukaansa kasvua ei pidä rakentaa palkansaajien jaksamisen kustannuksella.

Asetelma kuvaa työmarkkinakeskustelun tuttua ristiriitaa. Työnantajapuolella huomio voi kohdistua työvoimakustannuksiin, tehtyjen työtuntien määrään ja yritysten kilpailukykyyn. Palkansaajien näkökulmasta keskeisiä ovat toimeentulo, ennakoitavat työehdot, riittävä lepo sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen.

Keskustelu liittyy SDP:n reiluuslinjaan

Werning on nostanut oikeudenmukaisuuden ja työntekijöiden aseman esille myös aiemmissa puheenvuoroissaan. Hänen poliittista viestiään on käsitelty esimerkiksi artikkelissa SDP:n Paula Werning korosti reiluutta vappupuheessaan. Nyt esitetty työaikakannanotto jatkaa samaa linjaa, jossa talousratkaisuja tarkastellaan niiden palkansaajille aiheuttamien vaikutusten kautta.

SDP:n tiedote on puolueen kansanedustajan kannanotto eikä riippumaton arvio Suomen Yrittäjien esitysten taloudellisista vaikutuksista. Tiedotteeseen ei myöskään sisälly Suomen Yrittäjien vastausta Werningin arvosteluun. Ehdotusten hyötyjen ja haittojen arviointi edellyttäisi tarkempia tietoja esimerkiksi toteutustavasta, sopimusmuutoksista, palkkavaikutuksista ja eri henkilöstöryhmien asemasta.

Kiistan keskeiset kysymykset

Työaikaesityksestä syntyvä keskustelu tiivistyy useisiin kysymyksiin, joihin osapuolet vastaavat eri lähtökohdista:

• Pitäisikö Suomen vuotuista työaikaa kasvattaa siirtämällä arkipyhiä viikonloppuihin?
• Voisivatko palkattomat arkipyhät lisätä työn määrää ilman kohtuuttomia tulonmenetyksiä?
• Miten julkisen sektorin lomien lyhentäminen vaikuttaisi jaksamiseen ja henkilöstön saatavuuteen?
• Onko talouden kannalta tehokkaampaa lisätä työllisten määrää vai nykyisten työntekijöiden työtunteja?
• Millä muilla keinoilla pienten yritysten työllistämiskynnystä voitaisiin madaltaa?

Werningin vastaus on selvä: työn määrää pitää lisätä, mutta keinojen on oltava työntekijöiden kannalta reiluja. Hän haluaa suunnata huomion uusien työpaikkojen syntymiseen, työhyvinvointiin ja yritysten työllistämisedellytyksiin sen sijaan, että palkansaajilta poistettaisiin vapaita.

Esitys ei ole vielä valmis lakimuutos

SDP:n tiedotteen perusteella kyse ei ole hallituksen lakiesityksestä tai päätetystä työmarkkinaratkaisusta. Arkipyhien aseman, vuosilomien tai palkallisuuden muuttaminen vaatisi käytännössä yksityiskohtaista valmistelua ja mahdollisesti muutoksia lainsäädäntöön sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin. Vaikutukset voisivat myös poiketa huomattavasti toisistaan eri aloilla.

Werningin puheenvuoro tekee silti näkyväksi sen, kuinka herkästä poliittisesta kysymyksestä on kyse. Työaika ei ole vain kilpailukykyä kuvaava luku, vaan se vaikuttaa suoraan työntekijöiden tuloihin, arjen järjestämiseen ja palautumiseen. Siksi mahdollinen jatkovalmistelu joutuisi punnitsemaan sekä taloudellisia tavoitteita että työhyvinvointiin liittyviä seurauksia.

Lähteet

SDP eduskunta: Paula Werningin kannanotto Suomen Yrittäjien työaikaesitykseen, julkaistu 1.9.2026.