Pia Lohikoski puolustaa veropainotteista sopeutusta ja arvostelee ALV-korotuksia

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski puolustaa puolueensa esittämää veropainotteista tapaa tasapainottaa julkista taloutta. Hän katsoo, että arvonlisäveron korottaminen kohdistuu epäoikeudenmukaisesti pienituloisiin kuluttajiin ja vaikeuttaa samalla erityisesti pienten yritysten toimintaa.

Lohikoski kommentoi aihetta vasemmistoliiton 28. elokuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa. Puolueen puheenjohtajan Minja Koskelan esittämä sopeutuskokonaisuus oli herättänyt arvostelua myös oppositiopuolueissa. Lohikosken mukaan kritiikissä sivuutetaan se, että julkisen talouden vahvistaminen edellyttää joko verotulojen lisäämistä, menojen leikkaamista tai näiden yhdistelmää.

Tiedotteessa Lohikoski asettaa vastakkain hallituksen leikkauspolitiikan ja vasemmistoliiton tavoitteleman veropolitiikan. Hänen mukaansa puolue haluaa kerätä nykyistä suuremman osan sopeutuksesta varakkailta, kun taas kulutusverojen korotukset jakavat kustannuksia laajasti kaikille kotitalouksille tulotasosta riippumatta.

Kokonaisveroaste nousi kiistan keskiöön

Lohikoski perustelee veropainotteista sopeutusta vertaamalla Suomen nykyistä kokonaisveroastetta 2000-luvun alun tilanteeseen. Hänen esittämänsä luvun mukaan kokonaisveroaste oli vuonna 2000 noin 45,9 prosenttia, kun se on nyt noin 42–43 prosenttia. Lohikoski arvioi, että aiemman tason mukainen verokertymä olisi riittänyt kattamaan keskustelussa esillä olleen yhdeksän miljardin euron sopeutustarpeen.

Kokonaisveroaste kuvaa verojen ja veronluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Luku tarjoaa yleiskuvan julkisen sektorin keräämistä tuloista, mutta eri vuosien suora vertailu ei yksin kerro, millaisilla päätöksillä vastaava verokertymä voitaisiin nykyisessä taloustilanteessa saavuttaa. Talouden rakenne, työllisyys, väestökehitys, veropohjat ja eri verolajien painotukset vaikuttavat lopputulokseen.

Lohikosken poliittinen johtopäätös on silti selvä: hänen mielestään julkista taloutta ei voida uskottavasti tasapainottaa ilman verotusta, jos samalla halutaan välttää uudet laajat menoleikkaukset. Vasemmistoliitto pyrkii tällä viestillä siirtämään keskustelua sopeutuksen määrästä siihen, keneltä rahat kerätään ja mitkä väestöryhmät kantavat päätösten seuraukset.

ALV:n korotus näkyy hinnoissa laajasti

Arvonlisävero on kulutusvero, joka sisältyy tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Sen korottaminen kasvattaa valtion tuloja laajalta veropohjalta, mutta samalla muutos voi nostaa kuluttajien maksamia hintoja. Yrityksille verokannan muutos voi merkitä hinnoittelupaineita, hallinnollista työtä ja kysynnän heikkenemisen riskiä.

Lohikosken mukaan juuri tästä syystä arvonlisävero on ongelmallinen sopeutuskeino. Pienituloiset käyttävät tyypillisesti suuren osan käytettävissä olevista tuloistaan välttämättömään kulutukseen. Kun kulutuksen verotus kiristyy, heidän mahdollisuutensa siirtää hankintoja, säästää tai muuttaa kulutustottumuksiaan ovat usein parempituloisia rajallisemmat.

Myös pienyrittäjien asema korostuu Lohikosken puheenvuorossa. Kuluttajahintojen nousu voi vähentää etenkin sellaisten palveluiden kysyntää, joista kotitaloudet voivat taloudellisesti tiukassa tilanteessa luopua. Jos yritys ei pysty siirtämään veronkorotusta kokonaan hintoihin, osa vaikutuksesta voi jäädä yrityksen katteiden kannettavaksi. Jos hinnat puolestaan nousevat täysimääräisesti, asiakkaiden ostohalukkuus saattaa heikentyä.

Lohikoski syyttää hallitusta siitä, että se on kiristänyt arvonlisäverotusta samaan aikaan, kun hyvätuloisiin ja suuriin yrityksiin kohdistuvaa verotusta on hänen mukaansa kevennetty. Kyse on vasemmistoliiton poliittisesta tulkinnasta. Tiedotteessa ei esitetä hallituspuolueiden vastauksia väitteisiin eikä yksityiskohtaista laskelmaa eri veropäätösten yhteisvaikutuksista.

Arvostelua myös muille oppositiopuolueille

Lohikoski kohdistaa kritiikkiä kokoomuksen ja perussuomalaisten lisäksi vihreisiin ja SDP:hen. Hänen mukaansa vihreät ja sosialidemokraatit ovat torjuneet vasemmistoliiton ehdotuksia, vaikka ne eivät ole samassa yhteydessä esitelleet omaa vastaavaa kokonaisuutta julkisen talouden vahvistamiseksi.

Erityisen voimakkaasti Lohikoski vastaa SDP:n suunnalta esitettyyn arvosteluun. Hän viittaa tiedotteessa sosialidemokraattien omaan keskusteluun arvonlisäveron korottamisesta ja pitää tämän vuoksi vasemmistoliiton veroehdotusten pilkkaamista ristiriitaisena. Lohikosken viesti on, että kulutusverojen lisäkorotukset rasittaisivat suhteellisesti voimakkaimmin pieni- ja keskituloisia sekä kuluttajamarkkinoista riippuvaisia yrittäjiä.

Kiista kertoo oppositiopuolueiden välisistä eroista tilanteessa, jossa julkisen velan kasvua halutaan hillitä mutta sopeutuksen keinoista ei vallitse yksimielisyyttä. Puolueet voivat olla samaa mieltä talouden tasapainottamisen tarpeesta, mutta niiden näkemykset poikkeavat siinä, kuinka suuri osa toimista pitäisi toteuttaa leikkauksina, kuinka suuri osa veronkorotuksina ja millä aikataululla muutokset tehtäisiin.

Veroratkaisujen kohdentaminen ratkaisee vaikutukset

Veropainotteinen sopeutus ei tarkoita yhtä yksittäistä veroa. Poliittisessa keskustelussa ratkaisevaa on, kohdistetaanko kiristykset kulutukseen, ansiotuloihin, pääomatuloihin, varallisuuteen, yritysten voittoihin vai esimerkiksi ympäristölle haitalliseen toimintaan. Jokaisella vaihtoehdolla on omat vaikutuksensa tulonjakoon, työllisyyteen, investointeihin ja kotimaiseen kysyntään.

Vasemmistoliiton argumentaatiossa keskeinen tavoite on progressiivisuus: maksukyvyn kasvaessa myös verorasituksen pitäisi kasvaa. Arvonlisävero ei toimi samalla tavalla, sillä verokanta ei riipu ostajan tuloista. Vaikka euromääräisesti eniten kuluttavat kotitaloudet maksavat enemmän arvonlisäveroa, pienituloiselle veron osuus käytettävissä olevista tuloista voi muodostua suuremmaksi.

Toisaalta veroratkaisujen arviointiin vaikuttaa myös se, mihin verotulot käytetään. Kulutusveron vaikutusta voidaan lieventää tulonsiirroilla, etuuksien indeksitarkistuksilla tai pienituloisille suunnatuilla hyvityksillä. Vastaavasti yrityksiin tai pääomiin kohdistuvat veronkorotukset voivat muuttaa investointi- ja rahoituspäätöksiä. Siksi yksittäisen veron tarkastelu erillään koko talouspolitiikasta antaa helposti puutteellisen kuvan.

Lohikoski on nostanut sosiaaliturvaan, työllisyyteen ja kansalaisten osallistumiseen liittyviä kysymyksiä esille myös muissa yhteyksissä. Aiemmin hän on esimerkiksi vaatinut yhdenmukaisempaa linjaa siihen, miten vapaaehtoistoiminta vaikuttaa työttömän asemaan. Aiheesta voi lukea lisää artikkelista Lohikoski vaatii valtakunnallisia ohjeita työttömien vapaaehtoistyöhön.

Talouden tasapainottamisesta odotettavissa jatkokeskustelu

Lohikosken ulostulo ei ratkaise puolueiden välistä kiistaa, mutta se tiivistää vasemmistoliiton lähtökohdan tulevaan talouskeskusteluun. Puolueen mukaan valtiontalouden ongelmia ei pitäisi hoitaa tavalla, joka heikentää eniten valmiiksi pienillä tuloilla eläviä tai kotimaisesta kysynnästä riippuvaisia pienyrityksiä.

Keskustelun seuraavassa vaiheessa huomio kohdistuu todennäköisesti siihen, kuinka paljon eri puolueiden esittämät veromuutokset toisivat tuloja ja millaisia käyttäytymisvaikutuksia niillä olisi. Pelkkä tavoite kerätä lisää verotuloja ei vielä osoita, että arvioitu summa toteutuisi, sillä verotus voi vaikuttaa kulutukseen, työntekoon, yritystoimintaan ja sijoituksiin.

Kiistan tärkeimmät kysymykset voidaan tiivistää seuraavasti:

• Kuinka suuri julkisen talouden sopeutustarve lopulta on ja millä aikavälillä se pitäisi toteuttaa?
• Mikä osuus tasapainottamisesta tehdään menoleikkauksilla ja mikä verotuloja lisäämällä?
• Miten päätökset kohdistuvat pieni-, keski- ja suurituloisiin kotitalouksiin?
• Millaisia vaikutuksia kulutusverojen muutoksilla on pienyritysten kysyntään, hintoihin ja kannattavuuteen?
• Miten puolueiden vaihtoehdoissa huomioidaan talouskasvu, työllisyys ja veropohjan kestävyys?

Luotettava vertailu edellyttää puolueilta yksityiskohtaisia laskelmia, yhteisiä oletuksia ja vaikutusarvioita. Lohikosken tiedote sisältää ennen kaikkea poliittisen vastauksen vasemmistoliiton ehdotuksiin kohdistuneeseen arvosteluun. Se ei vielä tarjoa täydellistä erittelyä puolueen kaikista verotoimista tai niiden tuottoarvioista.

Selvää kuitenkin on, että arvonlisäverosta on muodostunut yksi talouspolitiikan keskeisistä jakolinjoista. Lohikosken mukaan kulutusverotuksen kiristäminen on väärä ratkaisu sekä oikeudenmukaisuuden että pienyrittäjien toimintaedellytysten kannalta. Hänen vaihtoehtonsa on painottaa verotusta nykyistä enemmän maksukykyisimpiin kansalaisiin ja taloudellisesti vahvoihin toimijoihin.

Lähteet

Vasemmistoliiton tiedote 28.8.2026: Pia Lohikoski vastaa vasemmistoliiton sopeutuskoriin kohdistuneeseen kritiikkiin.