Pia Lohikoski vaatii Orpolta vastausta tutkimusrahoituskiistaan

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski vaatii pääministeri Petteri Orpoa (kok.) selventämään hallituksen linjaa tutkimusrahoituksesta ja tieteen vapaudesta. Lohikoski arvostelee voimakkaasti elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) toimintaa sekä katsoo hallituksen ajautuneen asiassa sisäiseen ristiriitaan.

Lohikosken kannanotto liittyy kiistaan, jota hän kuvaa tutkimusrahoitukseen puuttumiseksi. Vasemmistoliiton perjantaina 3. heinäkuuta 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Lohikoski pitää ongelmallisena sitä, jos ministeri pyrkii vaikuttamaan tutkimusrahoituksen kohdentamiseen tavalla, joka sivuuttaa tieteelliset arviointimenettelyt tai eduskunnan tekemät budjettiratkaisut.

Lohikosken mukaan pääministerin olisi nyt kerrottava yksiselitteisesti, hyväksyykö hallitus Rydmanin menettelyn. Vaihtoehtoisesti Orpon pitäisi hänen mukaansa tunnustaa, ettei tilanne ole enää pääministerin hallinnassa, ja arvioida siitä seuraavia poliittisia johtopäätöksiä.

Lohikoski vetoaa tieteen vapauteen ja eduskunnan budjettivaltaan

Lohikoski perustelee vaatimustaan tieteen vapaudella, perustuslaillisilla periaatteilla ja eduskunnan budjettivallalla. Hänen mukaansa Suomessa on pitkään pidetty tärkeänä, etteivät poliitikot ryhdy ohjaamaan yksittäisiä tieteellisiä ratkaisuja omien näkemystensä perusteella.

Tutkimusrahoitusta koskevissa päätöksissä poliittinen ja tieteellinen vastuu ovat eri asioita. Eduskunta ja hallitus päättävät julkisen rahoituksen kokonaisuudesta, painotuksista ja lainsäädännöstä. Yksittäisten tutkimushankkeiden tieteellinen arviointi puolestaan perustuu tavallisesti asiantuntijamenettelyihin, joissa tarkastellaan muun muassa tutkimuksen laatua, toteuttamiskelpoisuutta ja vaikuttavuutta.

Lohikoski katsoo Rydmanin osoittaneen toiminnallaan väheksyntää sekä tiedeyhteisön asiantuntemusta että eduskunnan asemaa kohtaan. Hän rinnastaa ministerin toimintatavan kärjekkäästi Unkarin pääministeri Viktor Orbánin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin poliittisiin toimintatapoihin. Kyse on Lohikosken poliittisesta arviosta, ei tiedotteessa esitetystä riippumattomasta selvityksestä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja käyttää Rydmanista ilmaisua ”wannabe-Orbán”. Sanavalinnalla hän pyrkii korostamaan näkemystään siitä, että ministeri olisi politisoimassa tieteen rahoitusta. Tiedotteessa ei kuitenkaan kuvata yksityiskohtaisesti, mihin yksittäisiin rahoituspäätöksiin arvostelu kohdistuu tai millä tavoin niitä olisi muutettu.

Kokoomusministerien kannanotto paljasti hallituksen erimielisyyden

Lohikoski pitää kokoomusministerien torstaina julkaisemaa tieteen vapautta puolustavaa kannanottoa sisällöllisesti tärkeänä. Samalla hän tulkitsee sen osoitukseksi siitä, että hallituksen sisällä ei ole yhteistä linjaa tutkimusrahoitukseen liittyvässä kiistassa.

Hänen mukaansa kokoomus yrittää esiintyä asiassa ikään kuin hallituksen sisäisenä oppositiona. Arvostelu kohdistuu erityisesti siihen, että pääministeripuolueen ministerit ottivat julkisesti etäisyyttä tilanteeseen sen sijaan, että hallitus olisi kertonut yhteisen kantansa pääministerin johdolla.

Hallituksen sisäiset julkiset kannanotot eivät itsessään tarkoita hallitusyhteistyön katkeamista. Ne voivat kuitenkin kertoa siitä, että puolueet painottavat asiaa eri tavoin tai pyrkivät profiloitumaan omille kannattajilleen. Tässä tapauksessa Lohikoski näkee kokoomusministerien reaktion merkkinä poikkeuksellisen vakavasta ristiriidasta.

Oppositiopoliitikon mukaan Orpon pitäisi vastata, onko hallituksen periaatteena suojata tieteellisten arviointiprosessien riippumattomuutta ja missä kulkevat ministerin poliittisen ohjauksen rajat. Lohikoski vaatii vastausta myös siihen, miten hallitus suhtautuu eduskunnan budjettipäätösten muuttamiseen tai tulkitsemiseen hallinnon sisällä.

Reaktion ajoitus herättää Lohikoskessa kysymyksiä

Lohikoski arvostelee kokoomusministereitä myös viivyttelystä. Hänen mukaansa ministereillä olisi ollut mahdollisuus puuttua kiistaan jo noin viikkoa aikaisemmin, mutta julkinen reagointi tapahtui vasta myöhemmin.

Hän epäilee, että kannanoton ajankohdalla saatetaan pyrkiä siirtämään julkista keskustelua pois kokoomuksen omista vaalirahoitukseen liittyvistä yhteyksistä. Tiedotteessa ei esitetä tarkempia todisteita tällaisesta tarkoituksesta, joten kyse on Lohikosken esittämästä poliittisesta kysymyksestä ja tulkinnasta.

Vaalirahoitusta koskeva huomautus laajentaa arvostelun tutkimusrahoituskiistan ulkopuolelle. Samalla se kuvastaa opposition pyrkimystä asettaa pääministeripuolue vastuuseen koko hallituksen toiminnasta. Orpo johtaa hallitusta, minkä vuoksi oppositio odottaa häneltä linjausta myös silloin, kun kiista liittyy toisen hallituspuolueen ministeriin.

Lohikosken tiedotteessa ei ole mukana Orpon, Rydmanin tai kokoomusministerien vastausta arvosteluun. Siinä ei myöskään selosteta tutkimusrahoituskiistan hallinnollisia yksityiskohtia. Kannanottoa on siksi luettava vasemmistoliiton edustajan puheenvuorona, jossa esitetään poliittisia vaatimuksia ja arvioita hallituksen toimintakyvystä.

Pääministeriltä odotetaan yhteistä hallituslinjaa

Lohikosken keskeinen vaatimus on, että Orpo ilmoittaa hallituksen kannan mahdollisimman selvästi. Hänen mukaansa pääministeri ei voi jättää asiaa yksittäisten ministerien keskinäiseksi julkiseksi kiistaksi, jos kysymys koskee tieteen vapautta, julkisen rahoituksen käyttöä ja eduskunnan päätösvallan toteutumista.

Hallituspolitiikassa pääministerin tehtävänä on sovittaa yhteen hallituspuolueiden näkemyksiä ja huolehtia päätöksenteon yhtenäisyydestä. Ministerit vastaavat oman hallinnonalansa toiminnasta, mutta laajemmat periaatteelliset erimielisyydet voivat edellyttää koko hallituksen yhteistä käsittelyä. Lohikoski katsoo, että tutkimusrahoitusta koskeva kiista on noussut juuri tällaiselle tasolle.

Vasemmistoliiton edustajan puheenvuorossa yhdistyvät kaksi vaatimusta. Ensimmäinen koskee itse tutkimusrahoitusta: päätösten pitäisi hänen mukaansa noudattaa eduskunnan tahtoa ja kunnioittaa tieteellistä asiantuntija-arviointia. Toinen koskee hallituksen johtamista: Orpon olisi osoitettava, että hallitus kykenee muodostamaan yhteisen kannan ministerien julkisesti eriytyneiden näkemysten jälkeen.

Lohikoski menee arvostelussaan pitkälle ja esittää, että pääministerin olisi tarvittaessa tehtävä tilanteesta poliittisia johtopäätöksiä. Hän ei tiedotteessa täsmennä, tarkoittaako vaatimus esimerkiksi ministerin aseman arvioimista, hallituksen sisäisiä neuvotteluja vai jotakin muuta ratkaisua.

Kiistan ytimessä ovat päätösvallan rajat

Tutkimusrahoitusta koskevan julkisen keskustelun kannalta olennainen kysymys on, missä kulkee demokraattisesti valittujen päättäjien ja riippumattoman tiedeyhteisön välinen työnjako. Poliittiset päättäjät voivat määritellä tutkimuspolitiikan tavoitteita ja päättää rahoituksen määrästä. Tieteen vapauden näkökulmasta ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos poliittinen ohjaus kohdistuu yksittäisiin tutkimusaiheisiin, tutkijoihin tai asiantuntija-arvioiden lopputuloksiin.

Toinen keskeinen kysymys liittyy eduskunnan budjettivaltaan. Eduskunta päättää valtion talousarviosta, mutta määrärahojen käytännön toimeenpano tapahtuu ministeriöissä, virastoissa ja rahoittajaorganisaatioissa. Poliittinen kiista voi syntyä, jos toimeenpanon katsotaan poikkeavan siitä tarkoituksesta, johon eduskunta on rahat osoittanut.

Lohikosken kannanotto nostaa esille myös hallituksen sisäisen vastuun. Jos yhden ministerin toiminta herättää arvostelua muiden hallituspuolueiden ministereissä, pääministerin odotetaan yleensä ratkaisevan, onko kyse hyväksyttävästä poliittisesta erimielisyydestä vai hallituksen yhteistä toimintakykyä vaarantavasta ristiriidasta.

Lohikosken vaatimukset tiivistettyinä

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan tiedotteesta nousevat esiin seuraavat keskeiset vaatimukset ja väitteet:

• Pääministeri Orpon on kerrottava hallituksen yhteinen linja tutkimusrahoituksesta ja tieteen vapaudesta.
• Tutkimusrahoituksen ratkaisuissa on kunnioitettava eduskunnan budjettivaltaa ja tieteellistä asiantuntija-arviointia.
• Kokoomusministerien tieteen vapautta puolustava kannanotto on Lohikosken mukaan tarpeellinen mutta kertoo samalla hallituksen sisäisestä ristiriidasta.
• Kokoomuksen viivästynyt reagointi herättää hänen mukaansa kysymyksiä puolueen poliittisista tavoitteista.
• Jos Orpo ei kykene yhtenäistämään hallituksen linjaa, hänen pitäisi Lohikosken mielestä arvioida tilanteen seurauksia.

Kiistan seuraava vaihe riippuu siitä, miten pääministeri ja hallitus vastaavat arvosteluun sekä täsmennetäänkö julkisuuteen, millaisia tutkimusrahoituspäätöksiä kiista käytännössä koskee. Lohikosken puheenvuoro lisää painetta erityisesti kokoomukselle, joka joutuu perustelemaan sekä tieteen vapautta koskevan kantansa että toimintansa hallituksen johtavana puolueena.

Samalla keskustelu voi laajentua yksittäistä ministeriä koskevasta arvostelusta yleisemmäksi väittelyksi poliittisen ohjauksen rajoista. Tällöin huomio kohdistuu siihen, miten tutkimusrahoituksen läpinäkyvyys, asiantuntija-arviointi ja parlamentaarinen päätösvalta turvataan myös poliittisesti kiistanalaisissa tilanteissa.

Lähteet

Vasemmistoliiton tiedote 3.7.2026: Pia Lohikoski: Wannabe-Orbán on ajanut hallituksen sekasortoon.