Pohjanmaan hyvinvointialueella toimivan Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen rahoitusta aiotaan vakauttaa osana hallituksen vuoden 2027 talousarviota. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen tiedotteen mukaan keskukselle on sovittu 1,1 miljoonan euron rahoitusjärjestely, jonka tarkoituksena on turvata toiminnan jatkuvuutta ja vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvää työtä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand pitää ratkaisua tärkeänä sekä Pohjanmaan hyvinvointialueen että laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuuden kannalta. Keskuksen tehtävänä on edistää toimintatapoja, joilla palveluissa syntyviä vaaratilanteita voidaan ehkäistä ja turvallisuutta kehittää järjestelmällisesti.

Rahoituspäätös sisältyy kokonaisuuteen, josta hallitus sopi vuoden 2027 budjettineuvotteluissaan. Tiedotteessa ei täsmennetä rahoitusjärjestelyn kestoa, käytännön toteutustapaa tai sitä, miten summa jakautuu eri tehtäviin. Ratkaisua kuvataan kuitenkin aiempaa vakaammaksi, mikä viittaa pyrkimykseen vähentää toiminnan rahoitukseen liittyvää epävarmuutta.

Turvallisuuskeskukselle haetaan jatkuvuutta

Asiakas- ja potilasturvallisuudessa keskeistä on, että palvelujen riskit tunnistetaan mahdollisimman varhain ja että havaituista ongelmista opitaan. Työhön kuuluvat esimerkiksi turvallisten käytäntöjen edistäminen, tiedon kokoaminen sekä eri organisaatioiden yhteistyön tukeminen. Vakaampi rahoitus voi antaa keskukselle paremmat mahdollisuudet suunnitella toimintaansa yhtä budjettikautta pidemmällä aikavälillä.

Rahoitus on merkittävä myös siksi, että hyvinvointialueet joutuvat sovittamaan yhteen palvelujen saatavuuden, henkilöstön riittävyyden ja talouden tasapainottamisen. Talouspaineiden keskellä turvallisuustyön vaikutuksia voi olla vaikea mitata pelkästään lyhyen aikavälin säästöinä. Sen merkitys näkyy ennen kaikkea siinä, että virheitä, vaaratilanteita ja niistä aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään ennalta.

Strandin mukaan vahvan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus edellyttää työtä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Ministeri kytkee potilas- ja asiakasturvallisuuden rahoituksen samaan kokonaisuuteen niiden päätösten kanssa, joilla hallitus pyrkii tukemaan kilpailukykyä, investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Vaasan yliopiston tutkimusympäristöön miljoona euroa

Budjettineuvotteluissa sovittiin tiedotteen mukaan myös miljoonan euron panostuksesta Vaasan yliopiston tutkimusinfrastruktuuriin. Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa yliopiston tutkimusedellytyksiä sekä tukea osaamista ja innovaatiotoimintaa.

Tutkimusinfrastruktuurilla tarkoitetaan tutkimuksessa tarvittavia laitteistoja, aineistoja, järjestelmiä ja toimintaympäristöjä. Tiedotteessa ei yksilöidä, mihin Vaasan yliopiston hankkeisiin rahoitus kohdennetaan. Miljoonan euron lisäyksen odotetaan kuitenkin vahvistavan alueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perustaa.

Vaasan seudulla korkeakoulujen, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyö on keskeinen osa alueen elinkeinopolitiikkaa. Tutkimusympäristöön kohdistuva julkinen rahoitus voi tukea uusien ratkaisujen kehittämistä ja parantaa mahdollisuuksia osallistua laajempiin tutkimushankkeisiin. Käytännön vaikutukset riippuvat lopullisesta kohdentamisesta ja siitä, millaisia muita investointeja rahoituksen ympärille syntyy.

Seudun infrastruktuuriin ja valtatie 8:lle rahoitusta

Vaasan seudun infrastruktuurihankkeisiin osoitetaan tiedotteen mukaan erikseen miljoona euroa. Hankkeita ei nimetä tarkemmin, mutta rahoituksen perusteluna ovat alueen kilpailukyky, elinkeinoelämän tarpeet ja kehitysedellytykset.

Selvästi suurin Pohjanmaata koskeva liikenneratkaisu on valtatie 8:n Bäcklidenin ja Brännbackenin välisen osuuden leventämiseen varattava 19 miljoonan euron valtuus. Valtuus ei ole sama asia kuin yhdellä kertaa maksettava määräraha, vaan se mahdollistaa hankkeeseen liittyvien sitoumusten tekemisen sovittuun enimmäismäärään asti. Hankkeen menot voivat siten ajoittua useammalle vuodelle.

Strand painottaa toimivien liikenneyhteyksien merkitystä viennille ja yritysten toiminnalle. Pohjanmaan elinkeinoelämän kannalta maantieyhteydet vaikuttavat muun muassa tavaraliikenteeseen, työmatkoihin ja yritysten saavutettavuuteen. Tien leventämisen tarkemmasta aikataulusta tai toteutusvaiheista ei annettu tiedotteessa lisätietoja.

Investointivaltuus on alueelle poliittisesti huomattava ratkaisu, mutta hanke etenee lopullisesti vasta talousarvion käsittelyn, suunnittelun ja muiden tarvittavien päätösten kautta. Hallituksen budjettineuvotteluissa sovittu kokonaisuus siirtyy talousarvioesitykseen, jonka määrärahoista ja valtuuksista eduskunta päättää.

Vientipalvelujen määrärahat säilyvät

Budjettiratkaisussa säilytetään myös Viexpon ja Suomalais-Ruotsalaisen kauppakamarin määrärahat. Tiedotteessa ei ilmoiteta määrärahojen euromääriä eikä verrata niitä vuoden 2026 tasoon. Sanamuodon perusteella kyse on ennen kaikkea rahoituksen jatkumisesta, ei erikseen ilmoitetusta lisäpanostuksesta.

Viexpon toiminta liittyy erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Suomalais-Ruotsalainen kauppakamari puolestaan edistää Suomen ja Ruotsin välisiä liikesuhteita. Niiden rahoituksen jatkuminen sopii hallituksen budjettikokonaisuuteen, jossa korostetaan viennin, yritysten kasvun ja kansainvälisten yhteyksien merkitystä.

Pohjanmaan yrityskentälle vientipalveluilla on erityistä merkitystä, sillä alueella toimii runsaasti kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä. Julkisesti tuettujen neuvonta- ja verkostoitumispalvelujen tavoitteena on madaltaa etenkin pienempien yritysten kynnystä hakea kasvua ulkomailta.

Kyläkauppatukeen 200 000 euron vahvistus

Vuoden 2027 budjettikokonaisuudessa kyläkauppatukea vahvistetaan 200 000 eurolla. Tiedotteessa ei kerrota tuen kokonaismäärää tai alueellista jakautumista. Lisäys on valtakunnallinen toimi, vaikka sillä voi olla merkitystä myös Pohjanmaan maaseutualueiden palveluille.

Kyläkaupat ovat monilla harvaan asutuilla alueilla muutakin kuin päivittäistavaroiden myyntipaikkoja. Niiden yhteydessä voi toimia erilaisia asiointi-, kuljetus- ja jakelupalveluja, minkä vuoksi kaupan säilyminen vaikuttaa myös kylän yleiseen elinvoimaan. Tuen vahvistamisella hallitus pyrkii parantamaan pienten paikallisten palvelupisteiden toimintaedellytyksiä.

Lisämäärärahan käytännön vaikutus riippuu tuen ehdoista, hakijamäärästä ja siitä, kuinka monelle kaupalle rahoitusta myönnetään. Budjettineuvotteluissa sovittu 200 000 euron korotus kertoo kuitenkin siitä, että lähipalvelujen säilyminen on mukana vuoden 2027 aluepoliittisissa painotuksissa.

Pohjanmaata koskevat päätökset euroina

RKP:n 1. syyskuuta 2026 julkaiseman tiedotteen perusteella budjettineuvottelujen keskeiset alueelliset ratkaisut ovat seuraavat:

• Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukselle sovitaan 1,1 miljoonan euron rahoitusjärjestely.
• Vaasan yliopiston tutkimusinfrastruktuuriin osoitetaan miljoona euroa.
• Vaasan seudun infrastruktuurihankkeisiin varataan miljoona euroa.
• Valtatie 8:n Bäcklidenin ja Brännbackenin välisen osuuden leventämiseen annetaan 19 miljoonan euron valtuus.
• Kyläkauppatukea vahvistetaan valtakunnallisesti 200 000 eurolla.
• Viexpon ja Suomalais-Ruotsalaisen kauppakamarin määrärahat säilytetään talousarviossa.

Lopulliset vaikutukset selviävät toimeenpanossa

Budjettiratkaisu yhdistää Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuuden, tutkimuksen, liikenneinfrastruktuurin, viennin edistämisen ja maaseudun palvelut. Suurin yksittäinen euromääräinen päätös koskee valtatie 8:aa, mutta hyvinvointialueen kannalta 1,1 miljoonan euron rahoitusjärjestely voi olla toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta välittömämpi.

Ratkaisujen lopullinen merkitys määräytyy sen mukaan, miten määrärahat kohdennetaan ja millä aikataululla hankkeet toteutetaan. Tiedotteessa ei anneta tarkkoja tietoja esimerkiksi turvallisuuskeskuksen rahoituskaudesta, Vaasan seudun yksittäisistä infrahankkeista tai valtatieosuuden rakentamisen alkamisesta. Näitä tietoja täsmennetään talousarvion jatkokäsittelyssä ja hankekohtaisissa päätöksissä.

Strand arvioi kokonaisuuden osoittavan, että julkisen talouden vastuullisuutta voidaan yhdistää kasvuun, turvallisuuteen ja alueiden elinvoimaan. Kyseessä on ministerin ja hänen puolueensa tiedotteessa esittämä arvio. Talousarvion lopullisesta sisällöstä päättää eduskunta hallituksen esityksen käsittelyn jälkeen.

Lähteet

Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Strand budjettiriihessä – Pohjanmaan hyvinvointialue jatkaa asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaamista, tiedote 1.9.2026.