Pohjoismaiden toimintaympäristö arktisella alueella on joutunut ennennäkemättömän murroksen ja paineen alle. Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) varoittaa, että alueen strateginen merkitys kasvaa nyt vauhdilla. Suurvallat testaavat yhä avoimemmin pienten maiden kykyä päättää omista ratkaisuistaan tässä jännitteisessä tilanteessa.

Ratkaisevaa on se, millainen todellinen toimintakyky ja neuvottelupääoma Pohjoismailla on käytettävissään. Skinnari peräänkuuluttaa konkreettisia ratkaisuja pelkkien juhlapuheiden sijaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisevaksi nousee taloudellinen, teknologinen ja teollinen kapasiteetti.

Tämä kapasiteetti mahdollistaa itsenäisen toiminnan ja uskottavan neuvotteluaseman globaalilla areenalla. Arktinen alue ei ole enää vain kaukainen erämaa, vaan maailmanpolitiikan polttopiste. Pohjoismaiden on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen yhtenäisenä rintamana.

Uudet rakenteet johtamisen tukena

Skinnari pitää valtioneuvoston selvitystä uuden kokonaisturvallisuuden valiokunnan perustamisesta erittäin oikeansuuntaisena. Selvityksen viesti on selvä: nykyiset rakenteet eivät tue riittävästi poikkihallinnollista johtamista. Turvallisuus, talous, teknologia ja huoltovarmuus kytkeytyvät nykyään tiiviisti toisiinsa.

Pääministeri Petteri Orpon tulisi viedä tämä toimintamalli myös pohjoismaiselle tasolle viipymättä. Skinnarin mukaan pääministerin tulisi tehdä tästä yhteinen linja muiden pohjoismaisten kollegojensa kanssa. Arktinen toimintaympäristö ei tunne valtioiden välisiä rajoja kriisitilanteissa.

Yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä, jotta voimme vastata hybridivaikutteisiin ja strategisiin haasteisiin. Kokonaisturvallisuus vaatii laaja-alaista ymmärrystä ja nopeaa reagointikykyä kaikilla hallinnon tasoilla. Pohjoismaiden on oltava tässä työssä edelläkävijöitä maailmassa.

Teknologia on strategista pääomaa

Pelkät hallinnolliset rakenteet eivät kuitenkaan yksin riitä takaamaan turvallisuuttamme. Todellinen toimintakyky syntyy ratkaisuista, jotka tehdään tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Arktinen teknologia, infrastruktuuri ja energia muodostavat sen pääoman, jolla neuvotellaan.

Datan omistaminen, verkkoyhteydet ja huoltovarmuus ovat itsenäisyyden uusia kulmakiviä digitaalisessa ajassa. Pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä on edelleen tiivistettävä vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta. Suomalaista osaamista ei saa luovuttaa tavalla, joka heikentää omaa neuvotteluasemaamme.

Teknologinen omavaraisuus varmistaa, että päätösvalta kriittisissä asioissa pysyy omissa käsissämme. Meidän on suojeltava tietotaitoamme ja varmistettava tiedonsaanti kaikissa olosuhteissa. Arktinen osaaminen on Suomen ja muiden Pohjoismaiden merkittävin kilpailuetu.

Kokemukset aiemmista kriiseistä

Skinnari viittaa työssään usein kokemuksiinsa Sanna Marinin hallituskaudelta ja sen haasteista. Tuolloin toiminut varautumisen ministerivaliokunta osoitti poikkihallinnollisen yhteistyön voiman käytännössä. Se toimi foorumina, jossa turvallisuutta ja varautumista tarkasteltiin yhtenäisenä kokonaisuutena.

Työ perustui konkreettisiin ratkaisuihin ja tehokkaaseen toimeenpanoon pelkkien suunnitelmien sijaan. Samaa dynaamista ajattelua tarvitaan nyt kipeästi pohjoismaisella tasolla ja arktisessa politiikassa. Meidän on sovittava selkeästi, mitä teemme yhdessä arktisella alueella.

Yhteisen teknologisen kapasiteetin rakentaminen on elinehto pienten maiden selviytymiselle. Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen vaatii jatkuvaa työtä ja merkittäviä investointeja tulevaisuuteen. Vain vahva yhteinen tahtotila voi taata vakauden pohjoisilla alueilla.

Arktisen alueen kriittiset tekijät

Arktinen murros vaatii meiltä monipuolista varautumista ja uusia innovaatioita. Pohjoismaiden on tunnistettava ne osa-alueet, joissa voimme yhdessä olla maailman kärkeä.

• Teknologinen kapasiteetti: Kehitetään omaa arktista teknologiaa, jotta emme ole riippuvaisia ulkopuolisista toimijoista.
• Kriittinen infrastruktuuri: Varmistetaan energiaverkkojen, tietoliikennekaapeleiden ja logistiikan toimivuus kaikissa sääoloissa.
• Datan hallinta: Huolehditaan siitä, että arktiselta alueelta kerättävä tieto ja sen hallinta pysyvät omissa käsissä.
• Sotilaallinen koordinaatio: Tiivistetään Naton puitteissa tapahtuvaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja harjoittelua.

Pohjoisen tulevaisuuden suunta

On varmistettava, että kriittinen osaaminen ja päätösvalta säilyvät tiukasti omissa käsissämme. Pohjoismaiden yhteinen rintama on vahvin tae rauhan ja vakauden säilymiselle. Arktinen alue on tulevaisuuden mahdollisuus, jos pelaamme korttimme oikein ja yhdessä.