Suomalainen rahapelijärjestelmä siirtyy kesällä 2027 uuteen aikaan, ja yksi suurimmista muutoksista näkyy valtion kassassa. Veikkaus ei enää hallitse kaikkea Suomessa luvallisesti tarjottavaa rahapelaamista, vaan vedonlyönti sekä verkossa pelattavat kasino- ja automaattipelit avautuvat toimiluvan saaneille yrityksille. Muutos tuo Suomen markkinoille uusia yhtiöitä, mutta samalla se tuo myös uuden verovirran.

Veikkaus säilyttää edelleen merkittävän aseman suomalaisessa rahapelaamisessa. Yhtiölle jää yksinoikeus muun muassa lottopeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Lotto ei siis katoa suomalaisesta pelikentästä mihinkään, vaikka internetissä kilpailu muuttuu aivan toisennäköiseksi.

Arpajaisvero kasvaa uudessa mallissa

Valtio kerää jatkossa verotuloja myös niiltä kansainvälisiltä rahapeliyhtiöiltä, jotka hankkivat suomalaisen toimiluvan eli suomalaisen rahapelilisenssin. Verohallinnon mukaan Suomessa toimiluvan perusteella järjestettävän rahapelaamisen arpajaisvero on 1.7.2027 alkaen 22 prosenttia pelikatteesta. Pelikate tarkoittaa yksinkertaistettuna pelaajien panosten ja heille maksettujen voittojen välistä erotusta.

Muutos tekee verotuksesta yhden uuden järjestelmän näkyvimmistä osista. Ulkomaiselle toimijalle suomalainen lisenssi ei tarkoita vain oikeutta markkinoida pelejä suomalaisille, vaan se tuo samalla velvollisuuden osallistua suomalaisen järjestelmän kustannuksiin. Rahapeliyhtiöllä täytyy myös olla suomalainen Y-tunnus arpajaisveron ilmoittamista ja maksamista varten.

Valtion tulot eivät kuitenkaan muodostu tulevaisuudessa vain arpajaisverosta. Veikkauksen toiminnasta kertyy edelleen valtiolle tuloja, ja toimiluvan saaneet yritykset voivat maksaa Suomessa myös muita yritystoimintaan liittyviä veroja. Uudessa tilanteessa rahapelimarkkinoiden taloudellinen kokonaisuus jakautuu useamman toimijan kesken.

Pelaaminen on jo siirtynyt verkkoon

Suomen järjestelmää ei muuteta tilanteessa, jossa kaikki pelaaminen tapahtuisi valmiiksi kotimaisen toimijan palveluissa. THL vuoden 2023 väestötutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia suomalaisista pelasi Veikkauksen ulkopuolisia nettirahapelejä. Määrä vastasi noin 251 000 ihmistä.

Internetissä rahapelejä pelasi samana vuonna kaikkiaan 44 prosenttia suomalaisista. Digitaalinen pelaaminen on siis jo ennen lisenssimallia muodostunut tavalliseksi osaksi rahapelaamista. Puhelin on samalla muuttanut pelikenttää enemmän kuin yksikään uusi fyysinen pelipaikka.

Suomalainen voi nykyään lyödä vetoa tai avata nettipelin kotisohvalta, työmatkalta tai kesämökiltä. Pelipaikan sijainti on menettänyt merkitystään samalla kun palvelun nopeus, helppous ja mobiilikäyttö ovat korostuneet. Valtion kannalta juuri tähän digitaaliseen rahavirtaan halutaan saada nykyistä vahvempi suomalainen sääntely- ja veroyhteys.

Verotuotto riippuu kanavoinnista

Uuden mallin taloudellinen onnistuminen riippuu olennaisesti siitä, kuinka suuri osa suomalaisesta rahapelaamisesta siirtyy toimiluvan saaneisiin palveluihin. Tätä kuvataan usein kanavointiasteella. Mitä suurempi osuus pelaamisesta tapahtuu Suomessa luvan saaneilla sivustoilla, sitä suurempi osa markkinasta on myös suomalaisen verotuksen ja valvonnan piirissä.

Pelkkä korkea vero ei siis automaattisesti tarkoita korkeita verotuloja. Jos lisenssijärjestelmästä muodostuu yrityksille liian raskas tai pelaajien mielestä luvalliset palvelut eivät ole riittävän kiinnostavia, osa pelaamisesta voi jäädä järjestelmän ulkopuolelle. Suomen ratkaisussa joudutaan siksi tasapainoilemaan verotuottojen, kuluttajansuojan ja markkinoiden houkuttelevuuden välillä.

Sama kysymys on tuttu muista Euroopan maista, joissa rahapelimarkkinat on avattu kilpailulle. Suomi ei ole rakentamassa täysin poikkeuksellista järjestelmää, vaan uuden mallin taustalla ovat myös kokemukset esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta. Jokainen maa on silti päätynyt hieman erilaiseen yhdistelmään verotusta, mainontaa ja pelaamisen rajoituksia.

Lotto pitää oman paikkansa

Suomalainen lotto on tässä muutoksessa kiinnostava poikkeus. Kansainväliset yhtiöt eivät pääse kilpailemaan suomalaisesta Lotosta samalla tavalla kuin nettikasinoiden tai vedonlyönnin asiakkaista. Veikkauksen yksinoikeus lottotyyppisiin arvontapeleihin jatkuu uudenkin lain aikana.

Ratkaisu kertoo paljon suomalaisen rahapelijärjestelmän kaksijakoisuudesta. Uudistuksessa ei luovuta kokonaan monopolista, vaan kilpailu avataan niissä pelimuodoissa, joissa suomalaiset ovat jo pitkään käyttäneet myös ulkomaisia palveluja. Perinteisemmät pelimuodot jäävät yksinoikeusjärjestelmään.

Lotto on samalla suomalaisessa rahapelikulttuurissa melko erilaisessa asemassa kuin nopearytminen nettikasino. Lauantain arvontaan liittyvä pieni viikkopanos koetaan helposti viihteeksi tai tavaksi haaveilla, kun taas jatkuvasti käytettävissä oleviin kasinopeleihin liittyvä keskustelu painottuu enemmän haittoihin. Sama rahapelilaki joutuu siksi käsittelemään hyvin erilaisia pelitapoja.

Raha ei yksin ratkaise

Verotulot ovat helppo tapa mitata järjestelmän taloudellista onnistumista, mutta ne eivät kerro kaikkea. THL mukaan rahapeliongelmia esiintyi vuonna 2023 noin 4,2 prosentilla suomalaisista, mikä vastasi noin 151 000 ihmistä. Rahapelaaminen oli kokonaisuutena vähentynyt, mutta ongelmat olivat samanaikaisesti lisääntyneet.

Tämä tekee verotuloista poliittisesti hieman hankalan aiheen. Valtiolle syntyvät tulot kasvavat, jos luvallisilla markkinoilla pelataan enemmän, mutta rahapelipolitiikan tavoitteena ei voi olla mahdollisimman suuren kulutuksen synnyttäminen. Järjestelmän pitäisi saada jo tapahtuva pelaaminen valvottuun ympäristöön ilman, että kokonaan uutta kysyntää syntyy tarpeettomasti.

Vuoden 2027 jälkeen tätä tasapainoa seurataan varmasti tarkasti. Markkinoille tulevat yritykset haluavat asiakkaita, valtio haluaa korkeaa kanavointia ja verotuloja, ja sosiaali- ja terveyspolitiikassa tavoitteena on ehkäistä haittoja. Kaikki kolme tavoitetta eivät aina osoita täsmälleen samaan suuntaan.

Ensimmäiset vuodet näyttävät suunnan

Kesällä 2027 tapahtuva avautuminen ei todennäköisesti muuta kaikkea yhden yön aikana. Osa eurooppalaisista rahapelibrändeistä pyrkii varmasti nopeasti suomalaisten tietoisuuteen, mutta asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu hitaammin. Veikkauksen tunnettuus, Lotto ja pitkä historia antavat kotimaiselle toimijalle edelleen vahvan lähtökohdan.

Uusien yhtiöiden kilpailu voi näkyä ensimmäisenä vedonlyönnissä ja nettikasinoissa. Mainonta lisää todennäköisesti tuotemerkkien näkyvyyttä, vaikka markkinointia koskevat selvät lakisääteiset rajat. Suomessa toimiluvan saaneiden yritysten verokertymä alkaa samalla kertoa siitä, kuinka paljon aiemmin järjestelmän ulkopuolella tapahtuneesta pelaamisesta on siirtynyt kotimaisen sääntelyn piiriin.

Keskeisiä seurattavia asioita ovat esimerkiksi:

• kuinka monta rahapeliyhtiötä hakee ja saa suomalaisen toimiluvan
• kuinka suuri osuus nettirahapelaamisesta siirtyy luvallisille toimijoille
• kuinka paljon 22 prosentin arpajaisvero tuottaa valtiolle
• miten Veikkauksen asema muuttuu kilpailluissa digitaalisissa peleissä
• lisääntyvätkö vai vähenevätkö rahapelihaitat
• kuinka näkyväksi uusien toimijoiden mainonta muodostuu Suomessa.

Verokeskustelu kertoo lopulta vain yhden puolen uudistuksesta. Vuosi 2027 käynnistää käytännössä suuren kokeen siitä, voidaanko suomalaisten jo olemassa oleva verkkopelaaminen tuoda nykyistä paremmin valvonnan ja verotuksen piiriin. Tulosta mitataan euroissa, mutta yhtä paljon sitä mitataan siinä, mihin suomalaiset lopulta pelaamisensa siirtävät.