Avustusten taustaa ja nykytilanne
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on myöntänyt järjestöilleen huomattavia summia, mutta avustusten kohdentaminen on herättänyt keskustelua. Vuonna 2024 STEA jakoi noin 380 miljoonaa euroa 900 järjestölle, mutta avustusten määrä laski edellisvuonna noin 20 prosenttia. Hallitus on suunnitellut lisäleikkauksia tuleville vuosille, ja tilanne on saanut monet kysymään, kuka todella hyötyy näistä avustuksista.
Avustusten jakamisessa ei ole kyse pelkästään rahasta, vaan myös sen perusteista. Onko avustusten myöntäminen perusteltua, ja millä kriteereillä rahoitusta jatkossa jaetaan? Nämä kysymykset ovat nousseet keskiöön, kun hallitus on ilmoittanut haluavansa tarkentaa avustusten kohdentamista terveyttä edistävään toimintaan.
Hallinnan haasteet ja avustusten vaikuttavuus
Vaikka STEA julkaisee tietoja myönnetyistä avustuksista, niiden vaikuttavuuden arviointi on hankalaa. Järjestöt raportoivat toiminnastaan, mutta julkisuuteen päätyy usein vain koottua tietoa. Tämä tekee vaikeaksi arvioida, kuinka paljon avustuksista päätyy varsinaiseen auttamistyöhön ja kuinka paljon hallintokuluihin.
STEAn mukaan avustuksista käytetään 67 prosenttia henkilöstökuluihin, 24 prosenttia toimintakuluihin, 6,7 prosenttia toimitilakuluihin ja vain 3,1 prosenttia hallintoon. Nämä luvut perustuvat järjestöjen itsensä raportoimiin tietoihin, mikä herättää kysymyksiä siitä, kuinka luotettavia ne ovat.
Rahoituksen kohdentaminen ja tulevaisuus
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on linjannut, että avustusten jakamista pyritään tarkentamaan. Tavoitteena on karsia päällekkäisiä toimintoja ja priorisoida suoraa auttamistyötä. Tulevaisuudessa avustukset on tarkoitus rajata pois toiminnasta, joka kohdistuu vain tiettyihin ryhmiin tai keskittyy edunvalvontaan.
Rydmanin kriteerit muuttavat merkittävästi rahoituksen jakamista. Kattojärjestöjen, kuten Näkövammaisten liiton, avustukset myönnetään vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä suoran auttamistyön kannalta. Näin halutaan varmistaa, että avustuksia käytetään tehokkaasti avustettavien hyvinvoinnin edistämiseen.
Erityisryhmiin kohdistuva rahoitus
Kansanedustaja Joakim Vigelius on tarkastellut STEA:n avustusrekisteriä ja löytänyt yli sata järjestöä, jotka saavat tukea maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvään toimintaan. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka paljon näistä varoista käytetään varsinaiseen auttamistyöhön ja kuinka paljon menee hallintokuluihin.
Esimerkiksi Suomen Pakolaisapu ry on saanut yli 1,5 miljoonaa euroa, kun taas Somali-yhteisöön kohdistuvat järjestöt ovat saaneet yhteensä 5,4 miljoonaa euroa vuosien 2017–2026 aikana. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka avustusten jakamista voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.
Listaus suurimmista avustusten saajista
- Suomen Somalialaisten Liitto ry – 1,998 milj. €
- Lieksan Somali perheyhdistys ry – 1,303 milj. €
- Suomen Somalia-verkosto ry – 979 000 €
- Seta ry – 7,2 milj. € vuosina 2017–2026
Yhteenveto
Järjestöavustusten jakaminen herättää paljon keskustelua ja kysymyksiä. On tärkeää, että avustuksia käytetään tehokkaasti varsinaiseen auttamistyöhön, eikä hallintokuluihin. Ministeri Rydmanin suunnitelmat rahoituksen kohdentamiseksi tarkemmin terveyttä edistävään toimintaan ovat askel oikeaan suuntaan. On kiinnostavaa nähdä, miten nämä muutokset vaikuttavat järjestöjen toimintaan tulevaisuudessa.
