Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki on jättänyt kirjallisen kysymyksen valtionyhtiö Raskoneen myymisestä. Suomen Kuvalehti uutisoi eilen Raskoneen huomiota herättäneen halvasta myyntihinnasta ja ostajasta, joka on kytkeytynyt keskustataustaisen Nuorisosäätiön taloussotkuihin. Lehden mukaan kauppaan liittyvät asiakirjat on julistettu kokonaisuudessaan salaiseksi.
– Suomen valtiolla on valitettavan pitkä historia tuottavan omaisuuden myymisestä alehintaan. Valitettavasti jälleen yksi hallituksen päätös on herättänyt epäilyn, että kansallisomaisuudestamme ei ole huolehdittu sillä hartaudella kuin pitäisi, Arhinmäki sanoo.
Lehdessä haastatellun analyytikon mukaan yritys myytiin noin puoleen hintaan pelkästään omaisuutensa arvoon nähden. Kauppaa voidaan pitää ostajan kannalta edulliselta lähes kaikilla perinteisillä arvostusmittareilla mitattuna.
– Pääministeri Juha Sipilän hallitus on ilmoittanut laittavansa ”taseen töhin” eli myyvänsä tuottavaa omaisuutta. Tämän kauppa herättää kysymyksen siitä, kenelle tase on laitettu tekemään töitä.
Arhinmäki muistuttaa Sipilän hallituksen myyneen valtion omaisuutta jo 2,5 miljardin euron edestä. Tätä on osaltaan haluttu kiihdyttää mm. Vake Oy:n perustamisella, mitä ainoastaan Vasemmistoliitto vastusti eduskunnassa.
– Vaken myötä valtion osakeomistuksia on haluttu päästä myymään ilman, että eduskunta häiritsisi hallituksen myynti-intoa. Tätä epädemokraattista kulttuuria muistuttaa nyt myös päätös salata Raskone-kauppaa koskevat asiakirjat, vaikka avoimia kysymyksiä on paljon.
*
Kirjallinen kysymys valtionyhtiö Raskoneen myymisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen valtiolla on valitettavan pitkä historia tuottavan omaisuuden myymisestä alehintaan. Kansallisomaisuuttamme on yksityistetty taitamattomasti ja laskun tästä ovat saaneet maksaa tavalliset kansalaiset.
Viime aikoina on puhututtanut Fortumin Caruna-kaupat. Virheitä ovat olleet vain muutamia mainitakseni mm. Digitan myynti, Kemira GrowHown kauppaaminen sekä Autokatsastus Oy:n yksityistäminen.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus on ilmoittanut laittavansa ”taseen töhin” eli myyvänsä tuottavaa omaisuutta. Kesään 2018 mennessä hallitus on myynyt valtion omaisuutta jo 2,5 miljardin euron edestä.
Tätä kansallisomaisuuden myyntiä on haluttu kiihdyttää mm. Vake Oy:n perustamisella. Vakeen oli tarkoitus siirtää valtion omaisuutta ja näin valtion osakeomistuksia voitaisiin myydä ilman, että eduskunta häiritsisi hallituksen myynti-intoa. Samalla myöskin julkisuus kaupoissa vähenisi. Vain Vasemmistoliitto vastusti eduskunnassa Vaken perustamista.
Vasemmistoliitto varoitteli jo vuoden 2016 alussa pääministerin ilmoituksen yhteydessä, ettei vanhoja virheitä pidä tehdä uudestaan ja yksityistää kansallisomaisuuttaa halpaan hintaan. Valitettavasti jälleen yksi hallituksen päätös on herättänyt epäilyn, että kansallisomaisuudestamme ei ole huolehdittu sillä hartaudella kuin pitäisi.
Valtioneuvosto ilmoitti maaliskuussa 2018 myyneensä hyötyajoneuvojen huoltopalveluja tarjoavan Raskone Oy:n monialakonserni Lease Deal Group Oyj:lle. Valtiolle tuloutui kaupassa 7,2 miljoonaa euroa, josta kauppaan sisältynyt pääomalaina huomioon ottaen jäi lopulta 3,2 miljoonaa euroa. Raskone Oy oli yksi yhtiöistä, jotka oli määrä siirtää valtion uuden kehitysyhtiö Vaken omistukseen.
Valtioneuvoston päätös myydä yhtiö Lease Deal -konsernille ja kaupasta saatu hinta ovat herättäneet julkisuudessa keskustelua. Suomen Kuvalehden (3.1.2019) haastatteleman analyytikon mukaan yritys myytiin noin puoleen hintaan pelkästään omaisuutensa arvoon nähden. Analyytikon mukaan ”kauppahinta vaikuttaa ostajan kannalta edulliselta lähes kaikilla perinteisillä arvostusmittareilla mitattuna”. Keväällä 2018 Raskone jakoi 1,5 miljoonaa euroa osinkoa.
Alhaisen kauppahinnan ohella huomiota on kiinnitetty ostajaksi valikoituneen Lease Deal Groupin omistajan taustoihin. Nuorisosäätiö on tehnyt yhtiön omistajasta marraskuussa 2018 poliisille tonttikauppoja koskevan tutkintapyynnön. Sen sijaan esimerkiksi Scania Suomi Oy:n ja Volvo Finlandin toimitusjohtajien mukaan heidän yhtiöiltään ei pyydetty tarjousta Raskone Oy:sta.
Kysymyksiä herättää myös se, että Suomen Kuvalehden mukaan kauppaan liittyvät asiakirjat on julistettu kokonaan salaisiksi, vaikka edellä esitettyihin seikkoihin liittyy merkittävä julkinen intressi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka Raskone Oy:n mahdollisia ostajaehdokkaita etsittiin,
miten ostaja valikoitui,
miten yhtiön myyntihinta arvioitiin
ja
millä perusteella kauppaan liittyvät asiakirjat on salattu kokonaisuudessaan?
Helsingissä 4.1.2019